Lue keskustelun säännöt.
Luen kateellisena ihmisten parisuhdepäivityksiä
04.12.2022 |
Olen ollut kohta 8v sinkku, erosta asti. Mitään muuta en keltään kadehdi kuin hyvää ja vakaata parisuhdetta.
En kadehdi nuorta rakkautta. Kadehdin niitä päivityksiä, joissa juhlistetaan 10, 20, 30, 40v jatkunutta elämänkumppanuutta ja yhteistä matkaa vaikkapa nuotiolla ruokaillen.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
sinkkunainen saa laumoittain miehiä, mutta ap valehteli olevansa sinkku. seuraavissa viesteissä se paljastuikin yh:ksi eikä sinkuksi
Mitä merkillistä jankkaamista? Maailman sivu on ollut sinkkuina ihmisiä, joilla on ollut aiemmasta suhteesta lapsia ja ovat solmineet uusia, kestäviä suhteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Kadehdin niitä päivityksiä, joissa juhlistetaan 10, 20, 30, 40v jatkunutta elämänkumppanuutta ja yhteistä matkaa vaikkapa nuotiolla ruokaillen."
Kuulostaa mukavalta. Ikävä kyllä tätä on edeltänyt juoksut parikymppisenä kun lähinnä komeat pelimiehet kiinnostivat, ja materialismi kolmekymppisenä kun kotipesän taso oli tärkeämpää kuin parisuhde.
Ja sitten tulikin avioero, ja se työelämässä kunnianhimoinen mieskin oli k*sipää joka ei puhunut tunteistaan. Suhteessa toki kitkutettiin, koska erotessa elintaso olisi tippunut roimasti.
Kuka mitenkin elää. Minulla esimerkiksi ollut vain yksi seksikumppani, entinen aviomieheni. En juossut vaan hänet kohtasin ja menin naimisiin. Rahani tienasin itse, onneksi, erotilanteessa saatoin jäädä lasten kanssa asumaan omaan kotiini ilman velkaa. Mies kun ei halunnut aikoinaan asumiseen laittaa rahaa kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sua.
Muistetaan kuitenkin, että ei me tiedetä mikä on totuus päivityksen takana. Elämä yhdessä voi oikeasti olla kaikkea muuta kun ihanaa.
Mun suurin epäonnistuminen on avioero. Vaikka sen myötä pääsin eroon huonosta liitosta. Meni siinä samalla rikki lasten elämän perusturva.
Aion olla yksin lopun elämääni. En halua uutta puolisoa. En jaksa tutustumista, enkä ota riskiä uidesta kusipäästä.
Kusipään kanssa piti lapsia hankkia kuitenkin.
Kysytäänpä niiltä lapsilta, mitä kodin seinien sisällä tapahtui. Saattaa olla, että kusipäitä olikin kaksin kappalein.
Toinen kusipää jäi huolehtimaan siitä, että lapsilla on turvallinen arki, ruokaa, harrastuksia, villasukat ja luistimet mukana koulussa. Toinen kusipää lähti elämään vastuista vapaata elämää.
Montakohan lasta marttyyri ehti kusipään kanssa tehdä? Useamman kuin yhden, kun puhutaan monikossa. 2 vai 3? Enemmänkin?
Marttyyrilla ei ole vastuuta mistään koskaan. Kusipään syytä kaikki.
Oletko se sama, joka tässä ketjussa varoitti mustavalkoisen ajattelun vaaroista?
Kuka täällä on varoittanut mustavalkoisen ajattelun vaaroista?
Pointti on hyvin yksinkertainen: jos homma ei toimi, ei aleta hankkimaan lapsiakaan. Ok, niin voi käydä, ettei ensimmäisen kohdalla voi tietää, kuinka vanhemmuus muuttaa puolisoa, MUTTA sitten kun aletaan puhumaan jo useammasta lapsesta, niin peiliin olisi syytä katsoa ja tarkastella omia valintojaan.
Hyvä tosin, että pysyy nyt yksin.
Itse en koskaan kajoaisi ihmiseen, joka haukkuu exää kusipääksi.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän. Minäkin olen surullinen samoista asioista. Oma avioliittoon päättyi ex vaimon pettäessä kuukausien ajan salasuhteessa ja lähtiessä työihastuksensa matkaan.
Erosta lähtien olen surullisena seurannut onnellisia perheitä, lapsia yhdessä isän ja äidin kanssa. Surullisena katson muiden hääpäivä juhlintaa jne.
Ero rikkoi minut pahasti.
Jaamme samat kipukohdat. Onneksi aika parantaa haavat, vaikka arvet jäävät.
Jos olet sinkku, etkä haluaisi olla, niin
A: Teet vääriä valintoja treffikumppaneiksi. Olet kenties kiinnostunut jännäihmisistä ja/tai vaatimukset ovat kovat esim. ulkonäön suhteen.
Ja/tai:
B. Luonteessasi on jotain, mikä karkottaa potentiaalisia kumppaneita ennemmin tai myöhemmin. Katso peiliin ja mieti, oletko oikeasti ihana ihminen, jonka lähellä on tosi hyvä olla?
Viimeisin ja vähäisin:
C: Et pidä huolta itsestäsi. Tämä ei tarkoita, että pitäisi olla jokin jumala/jumalatar. Siisti huoliteltu ulkonäkö, ei elämänhallintaongelmia, elämässä on muutakin kuin pizza ja sohva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä kadehdi. Mitään muuta maailmassa en kadu niin paljon kuin sitä, että menin sitoutumaan. Tämä syö elävältä. Kaipaan vain yksinäisiä hetkiä. Olen totaalisen rikki ja väsynyt. Kumppani roikkuu vaan tiukemmin lahkeessa kiinni. En tunne enää itseäni. Ei ole "meitä". On vain kaksi erillistä ihmistä. Kunpa kumppanikin ymmärtäisi tämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sua.
Muistetaan kuitenkin, että ei me tiedetä mikä on totuus päivityksen takana. Elämä yhdessä voi oikeasti olla kaikkea muuta kun ihanaa.
Mun suurin epäonnistuminen on avioero. Vaikka sen myötä pääsin eroon huonosta liitosta. Meni siinä samalla rikki lasten elämän perusturva.
Aion olla yksin lopun elämääni. En halua uutta puolisoa. En jaksa tutustumista, enkä ota riskiä uidesta kusipäästä.
Kusipään kanssa piti lapsia hankkia kuitenkin.
Kysytäänpä niiltä lapsilta, mitä kodin seinien sisällä tapahtui. Saattaa olla, että kusipäitä olikin kaksin kappalein.
Toinen kusipää jäi huolehtimaan siitä, että lapsilla on turvallinen arki, ruokaa, harrastuksia, villasukat ja luistimet mukana koulussa. Toinen kusipää lähti elämään vastuista vapaata elämää.
Montakohan lasta marttyyri ehti kusipään kanssa tehdä? Useamman kuin yhden, kun puhutaan monikossa. 2 vai 3? Enemmänkin?
Marttyyrilla ei ole vastuuta mistään koskaan. Kusipään syytä kaikki.
Oletko se sama, joka tässä ketjussa varoitti mustavalkoisen ajattelun vaaroista?
Kuka täällä on varoittanut mustavalkoisen ajattelun vaaroista?
Pointti on hyvin yksinkertainen: jos homma ei toimi, ei aleta hankkimaan lapsiakaan. Ok, niin voi käydä, ettei ensimmäisen kohdalla voi tietää, kuinka vanhemmuus muuttaa puolisoa, MUTTA sitten kun aletaan puhumaan jo useammasta lapsesta, niin peiliin olisi syytä katsoa ja tarkastella omia valintojaan.
Hyvä tosin, että pysyy nyt yksin.
Itse en koskaan kajoaisi ihmiseen, joka haukkuu exää kusipääksi.
Eikö olekin kiva juttu, että voit vapaasti valita kumppanisi niistä ympärilläsi parveilevista vapaista, lapsettomista ihanista sinkuista? Suosiolla me muut jätämme sinut rauhaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sinkkunainen saa laumoittain miehiä, mutta ap valehteli olevansa sinkku. seuraavissa viesteissä se paljastuikin yh:ksi eikä sinkuksi
Voihan se olla vaikka yhteishuollossa se lapsi. Ajatteles.
yh se silti on
Eikä ole. On minullakin lapsia ja olen eronnut, mutten ole yksinhuoltaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sinkkunainen saa laumoittain miehiä, mutta ap valehteli olevansa sinkku. seuraavissa viesteissä se paljastuikin yh:ksi eikä sinkuksi
Mitä merkillistä jankkaamista? Maailman sivu on ollut sinkkuina ihmisiä, joilla on ollut aiemmasta suhteesta lapsia ja ovat solmineet uusia, kestäviä suhteita.
kestäviä? miten suhde voi olla kestävä jonkun random laastarin kanssa kun ei kyennyt suhteeseen edes sen kanssa jonka kanssa valitsi lisääntyä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä kadehtisi yhtään vuosikymmenien parisuhteita. Niihin vuosiin kyllä mahtuu ties minkälaista ylä-ja alamäkeä ja kriisejä ja ties mitä.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän. Minäkin olen surullinen samoista asioista. Oma avioliittoon päättyi ex vaimon pettäessä kuukausien ajan salasuhteessa ja lähtiessä työihastuksensa matkaan.
Erosta lähtien olen surullisena seurannut onnellisia perheitä, lapsia yhdessä isän ja äidin kanssa. Surullisena katson muiden hääpäivä juhlintaa jne.
Ero rikkoi minut pahasti.
Mä en ymmärrä näitä jälkikäteen itkemisiä. Olisiko ajoissa kannattanut olla niin ihana mies vaimolle, ettei häntä olisi pätkääkään kiinnostanut katsoa vieraisiin pöytiin?
Ne ihanat ja pysyvät suhteet kun toimivat juuri niin, että MOLEMMAT ovat toisilleen ihania ja pyrkivät yhteiseen hyvään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sinkkunainen saa laumoittain miehiä, mutta ap valehteli olevansa sinkku. seuraavissa viesteissä se paljastuikin yh:ksi eikä sinkuksi
Voihan se olla vaikka yhteishuollossa se lapsi. Ajatteles.
yh se silti on
Eikä ole. On minullakin lapsia ja olen eronnut, mutten ole yksinhuoltaja.
ole sitten mikä lienet, mutta et sinä sinkkukaan ole
Harvalla on hyvä ja vakaa parisuhde vaikka somessa esitetään kaikkea muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olet sinkku, etkä haluaisi olla, niin
A: Teet vääriä valintoja treffikumppaneiksi. Olet kenties kiinnostunut jännäihmisistä ja/tai vaatimukset ovat kovat esim. ulkonäön suhteen.
Ja/tai:
B. Luonteessasi on jotain, mikä karkottaa potentiaalisia kumppaneita ennemmin tai myöhemmin. Katso peiliin ja mieti, oletko oikeasti ihana ihminen, jonka lähellä on tosi hyvä olla?
Viimeisin ja vähäisin:
C: Et pidä huolta itsestäsi. Tämä ei tarkoita, että pitäisi olla jokin jumala/jumalatar. Siisti huoliteltu ulkonäkö, ei elämänhallintaongelmia, elämässä on muutakin kuin pizza ja sohva.
A. Treffikumppaneita ei ole ollut, jos olisi, vaatimukset ovat päihteettömyys, savuttomuus, luotettavuus, yhtenevyys elämänarvoissa (koti, uskonto, isänmaa).
B. C. Luonteesta olen jäävi sanomaan mitään. Ulkoinen olemukseni on tavanomaisen siisti, mt/päihdeongelmia ei ole, ylipainoa on ja sille tietysti olisi hyvä tehdä jotain, mutta eipä niitä kiinnostuneita ollut jonoksi silloinkaan, kun olin 20 kg kevyempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän. Minäkin olen surullinen samoista asioista. Oma avioliittoon päättyi ex vaimon pettäessä kuukausien ajan salasuhteessa ja lähtiessä työihastuksensa matkaan.
Erosta lähtien olen surullisena seurannut onnellisia perheitä, lapsia yhdessä isän ja äidin kanssa. Surullisena katson muiden hääpäivä juhlintaa jne.
Ero rikkoi minut pahasti.
Mä en ymmärrä näitä jälkikäteen itkemisiä. Olisiko ajoissa kannattanut olla niin ihana mies vaimolle, ettei häntä olisi pätkääkään kiinnostanut katsoa vieraisiin pöytiin?
Ne ihanat ja pysyvät suhteet kun toimivat juuri niin, että MOLEMMAT ovat toisilleen ihania ja pyrkivät yhteiseen hyvään.
Niinpä. Jos minun mieheni olisi kohdellut minua hyvin ja arvostanut minua edes sen verran kuin ihmistä kuuluu niin en minä olisi karannut ensimmäisen matkaan joka jaksoi kuunnella mitä minulle kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet sinkku, etkä haluaisi olla, niin
A: Teet vääriä valintoja treffikumppaneiksi. Olet kenties kiinnostunut jännäihmisistä ja/tai vaatimukset ovat kovat esim. ulkonäön suhteen.
Ja/tai:
B. Luonteessasi on jotain, mikä karkottaa potentiaalisia kumppaneita ennemmin tai myöhemmin. Katso peiliin ja mieti, oletko oikeasti ihana ihminen, jonka lähellä on tosi hyvä olla?
Viimeisin ja vähäisin:
C: Et pidä huolta itsestäsi. Tämä ei tarkoita, että pitäisi olla jokin jumala/jumalatar. Siisti huoliteltu ulkonäkö, ei elämänhallintaongelmia, elämässä on muutakin kuin pizza ja sohva.
Itse olin aika pitkään sinkkuna. Syy oli vain se, että kenenkään kanssa ei tuntunut kolahtavan molemminpuolisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet sinkku, etkä haluaisi olla, niin
A: Teet vääriä valintoja treffikumppaneiksi. Olet kenties kiinnostunut jännäihmisistä ja/tai vaatimukset ovat kovat esim. ulkonäön suhteen.
Ja/tai:
B. Luonteessasi on jotain, mikä karkottaa potentiaalisia kumppaneita ennemmin tai myöhemmin. Katso peiliin ja mieti, oletko oikeasti ihana ihminen, jonka lähellä on tosi hyvä olla?
Viimeisin ja vähäisin:
C: Et pidä huolta itsestäsi. Tämä ei tarkoita, että pitäisi olla jokin jumala/jumalatar. Siisti huoliteltu ulkonäkö, ei elämänhallintaongelmia, elämässä on muutakin kuin pizza ja sohva.A. Treffikumppaneita ei ole ollut, jos olisi, vaatimukset ovat päihteettömyys, savuttomuus, luotettavuus, yhtenevyys elämänarvoissa (koti, uskonto, isänmaa).
B. C. Luonteesta olen jäävi sanomaan mitään. Ulkoinen olemukseni on tavanomaisen siisti, mt/päihdeongelmia ei ole, ylipainoa on ja sille tietysti olisi hyvä tehdä jotain, mutta eipä niitä kiinnostuneita ollut jonoksi silloinkaan, kun olin 20 kg kevyempi.
No, ei sua kukaan kotoa hakeakaan. Eli turha itkeä kalan perään, jos ei kalasta tai käy kaupassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet sinkku, etkä haluaisi olla, niin
A: Teet vääriä valintoja treffikumppaneiksi. Olet kenties kiinnostunut jännäihmisistä ja/tai vaatimukset ovat kovat esim. ulkonäön suhteen.
Ja/tai:
B. Luonteessasi on jotain, mikä karkottaa potentiaalisia kumppaneita ennemmin tai myöhemmin. Katso peiliin ja mieti, oletko oikeasti ihana ihminen, jonka lähellä on tosi hyvä olla?
Viimeisin ja vähäisin:
C: Et pidä huolta itsestäsi. Tämä ei tarkoita, että pitäisi olla jokin jumala/jumalatar. Siisti huoliteltu ulkonäkö, ei elämänhallintaongelmia, elämässä on muutakin kuin pizza ja sohva.A. Treffikumppaneita ei ole ollut, jos olisi, vaatimukset ovat päihteettömyys, savuttomuus, luotettavuus, yhtenevyys elämänarvoissa (koti, uskonto, isänmaa).
B. C. Luonteesta olen jäävi sanomaan mitään. Ulkoinen olemukseni on tavanomaisen siisti, mt/päihdeongelmia ei ole, ylipainoa on ja sille tietysti olisi hyvä tehdä jotain, mutta eipä niitä kiinnostuneita ollut jonoksi silloinkaan, kun olin 20 kg kevyempi.
No, ei sua kukaan kotoa hakeakaan. Eli turha itkeä kalan perään, jos ei kalasta tai käy kaupassa.
Missä se sellainen kauppa on, josta löytäisi niitä kalastajia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sua.
Muistetaan kuitenkin, että ei me tiedetä mikä on totuus päivityksen takana. Elämä yhdessä voi oikeasti olla kaikkea muuta kun ihanaa.
Mun suurin epäonnistuminen on avioero. Vaikka sen myötä pääsin eroon huonosta liitosta. Meni siinä samalla rikki lasten elämän perusturva.
Aion olla yksin lopun elämääni. En halua uutta puolisoa. En jaksa tutustumista, enkä ota riskiä uidesta kusipäästä.
Kusipään kanssa piti lapsia hankkia kuitenkin.
Kysytäänpä niiltä lapsilta, mitä kodin seinien sisällä tapahtui. Saattaa olla, että kusipäitä olikin kaksin kappalein.
Toinen kusipää jäi huolehtimaan siitä, että lapsilla on turvallinen arki, ruokaa, harrastuksia, villasukat ja luistimet mukana koulussa. Toinen kusipää lähti elämään vastuista vapaata elämää.
Montakohan lasta marttyyri ehti kusipään kanssa tehdä? Useamman kuin yhden, kun puhutaan monikossa. 2 vai 3? Enemmänkin?
Marttyyrilla ei ole vastuuta mistään koskaan. Kusipään syytä kaikki.
Oletko se sama, joka tässä ketjussa varoitti mustavalkoisen ajattelun vaaroista?
Kuka täällä on varoittanut mustavalkoisen ajattelun vaaroista?
Pointti on hyvin yksinkertainen: jos homma ei toimi, ei aleta hankkimaan lapsiakaan. Ok, niin voi käydä, ettei ensimmäisen kohdalla voi tietää, kuinka vanhemmuus muuttaa puolisoa, MUTTA sitten kun aletaan puhumaan jo useammasta lapsesta, niin peiliin olisi syytä katsoa ja tarkastella omia valintojaan.
Hyvä tosin, että pysyy nyt yksin.
Itse en koskaan kajoaisi ihmiseen, joka haukkuu exää kusipääksi.
Eikö olekin kiva juttu, että voit vapaasti valita kumppanisi niistä ympärilläsi parveilevista vapaista, lapsettomista ihanista sinkuista? Suosiolla me muut jätämme sinut rauhaan
En minä katsele mitään. Elän ydinperhearkea puolison ja lasten kanssa.
"Kadehdin niitä päivityksiä, joissa juhlistetaan 10, 20, 30, 40v jatkunutta elämänkumppanuutta ja yhteistä matkaa vaikkapa nuotiolla ruokaillen."
Kuulostaa mukavalta. Ikävä kyllä tätä on edeltänyt juoksut parikymppisenä kun lähinnä komeat pelimiehet kiinnostivat, ja materialismi kolmekymppisenä kun kotipesän taso oli tärkeämpää kuin parisuhde.
Ja sitten tulikin avioero, ja se työelämässä kunnianhimoinen mieskin oli k*sipää joka ei puhunut tunteistaan. Suhteessa toki kitkutettiin, koska erotessa elintaso olisi tippunut roimasti.