Lue keskustelun säännöt.
Nyt tuli raja vastaan; Raha on loppu eikä riitä enää ruokaan. Ostan kaupasta perusruokaa kuten kanaa, riisiä, maitoa, ruisleipää, margariinia, vessapaperia. Toimeentulotuki 532e/kk on täysin riittämätön
03.12.2022 |
Jouduin viime kuuksi ottamaan velkaa kaverilta, ja nyt maksoin tämän kuun alussa velan pois.
Nyt on jäljellä 150e koko loppukuuksi, eli myös jouluksi.
MILLOIN PERUSTOIMEENTULOTUKEEN TULEE KOROTUS OIKEALLE TASOLLE?
HALLITUS????
Kommentit (1822)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri, mutta kyllä - maksan veroja mielelläni tukeakseni toisen välttämätöntä elantoa esim sairauden tai muun väliaikaisen tapahtuman takia, mutta ei - en halua kustantaa toisen kallista harrastusta.
Mikä on kallis harrastus? Kyllä ihmisarvoiseen elämään kuuluu myös harrastustoiminta. Enkä nyt tarkoita, että sen pitäisi olla purjehdusta tai ratsastusta tai muuta hintavaa. Mutta ehkä joku haluaisi elämäänsä muutakin kuin kävelyä tai kirjaston kirjojen lukemista.
Äläkä nyt sano, että pitää mennä töihin. Työkyvyttömältä ihmiseltä ei voi edellyttää työntekoa.
Mistä lähtien maksullinen harrastus on perusoikeus? Harrastuksen voi maksaa itse tai sitten pitää etsiä maksutonta tekemistä, jota löytyy paljon. Työssäkäymällä elintaso on parempi. Eron pitäisi Suomessa olla nykyistä suurempi, ei siellä töissä muuten ole järkeä käyttää 1/3 elämästä.
Meidän naapurissa perhe, jossa mies huonopalkkaisessa työssä. Vaimo yleensä työtön, joskus työllistetään palkkatuilla ymv.
Aina kun rouva työllistyy, alkaa kirpputoreilla ravaaminen. On kuin Sulo Vilen, ostaa pitää kun halvalla saa. Vaikka ei tarvitsisikaan. Ainoastaan kirppisten pitäjät ja myyjät hyötyvät tuon naisen työllistymisestä.
Lapsille ei heru ansioista harrastuksiin, saati matkusteluun tai muuhun kehittävää. Samassa rupusessa vuokrakolmiossa perhe nyhjöttää vuodesta toiseen.
Toiset eivät vaan kykene hoitamaan leiviskäänsä, se on tosi.
Leiviskä tarkoittaa – tai niin voimme ainakin arvella – meidän kunkin henkilökohtaisia lahjoja ja ominaisuuksia. Näiltä osin me ihmiset olemme jo alussa erilaisia. Tahdoimmepa myöntää sen tai emme, tosiasia kuitenkin on, että ns. perimämme, yksilöllinen geenipohjamme, on erilainen.
Jep ja tyhmät on ostaneet sähkölämmitteisen talon ja heidän lapset joutuu käymään pikasuihkuissa. He antavat lapselle rahaa ja lapsi ostaa myös viikolla limsaa ja karkkia ja näyttävät kuten naapurini sanoi syöttöporsailta. Heidän äidit polttavat tupakkaa ja koko koti haisee siltä.
Miten vakituisen työpaikan omaava voi tehdä noin tyhmiä valintoja elämässään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri, mutta kyllä - maksan veroja mielelläni tukeakseni toisen välttämätöntä elantoa esim sairauden tai muun väliaikaisen tapahtuman takia, mutta ei - en halua kustantaa toisen kallista harrastusta.
Mikä on kallis harrastus? Kyllä ihmisarvoiseen elämään kuuluu myös harrastustoiminta. Enkä nyt tarkoita, että sen pitäisi olla purjehdusta tai ratsastusta tai muuta hintavaa. Mutta ehkä joku haluaisi elämäänsä muutakin kuin kävelyä tai kirjaston kirjojen lukemista.
Äläkä nyt sano, että pitää mennä töihin. Työkyvyttömältä ihmiseltä ei voi edellyttää työntekoa.
Mistä lähtien maksullinen harrastus on perusoikeus? Harrastuksen voi maksaa itse tai sitten pitää etsiä maksutonta tekemistä, jota löytyy paljon. Työssäkäymällä elintaso on parempi. Eron pitäisi Suomessa olla nykyistä suurempi, ei siellä töissä muuten ole järkeä käyttää 1/3 elämästä.
Meidän naapurissa perhe, jossa mies huonopalkkaisessa työssä. Vaimo yleensä työtön, joskus työllistetään palkkatuilla ymv.
Aina kun rouva työllistyy, alkaa kirpputoreilla ravaaminen. On kuin Sulo Vilen, ostaa pitää kun halvalla saa. Vaikka ei tarvitsisikaan. Ainoastaan kirppisten pitäjät ja myyjät hyötyvät tuon naisen työllistymisestä.
Lapsille ei heru ansioista harrastuksiin, saati matkusteluun tai muuhun kehittävää. Samassa rupusessa vuokrakolmiossa perhe nyhjöttää vuodesta toiseen.
Toiset eivät vaan kykene hoitamaan leiviskäänsä, se on tosi.
Leiviskä tarkoittaa – tai niin voimme ainakin arvella – meidän kunkin henkilökohtaisia lahjoja ja ominaisuuksia. Näiltä osin me ihmiset olemme jo alussa erilaisia. Tahdoimmepa myöntää sen tai emme, tosiasia kuitenkin on, että ns. perimämme, yksilöllinen geenipohjamme, on erilainen.
Olikos tämä rouva sieltä Kouvolasta?
Yksi oli ottanut lämmöt pois yläkerrasta. Koko talo homehtuu.
Vierailija kirjoitti:
Yksi oli ottanut lämmöt pois yläkerrasta. Koko talo homehtuu.
Ei varmaan kyllä uskalla omakotitaloa enää ensi kevään jälkeen ostaa. Ihmiset vähentää lämmitystä ja homeisia taloja tulee.
Jos asunto ei ole tarpeeksi lämmin ja tulee vesivahinko niin vakuutus ei korvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri, mutta kyllä - maksan veroja mielelläni tukeakseni toisen välttämätöntä elantoa esim sairauden tai muun väliaikaisen tapahtuman takia, mutta ei - en halua kustantaa toisen kallista harrastusta.
Mikä on kallis harrastus? Kyllä ihmisarvoiseen elämään kuuluu myös harrastustoiminta. Enkä nyt tarkoita, että sen pitäisi olla purjehdusta tai ratsastusta tai muuta hintavaa. Mutta ehkä joku haluaisi elämäänsä muutakin kuin kävelyä tai kirjaston kirjojen lukemista.
Äläkä nyt sano, että pitää mennä töihin. Työkyvyttömältä ihmiseltä ei voi edellyttää työntekoa.
Mistä lähtien maksullinen harrastus on perusoikeus? Harrastuksen voi maksaa itse tai sitten pitää etsiä maksutonta tekemistä, jota löytyy paljon. Työssäkäymällä elintaso on parempi. Eron pitäisi Suomessa olla nykyistä suurempi, ei siellä töissä muuten ole järkeä käyttää 1/3 elämästä.
Meidän naapurissa perhe, jossa mies huonopalkkaisessa työssä. Vaimo yleensä työtön, joskus työllistetään palkkatuilla ymv.
Aina kun rouva työllistyy, alkaa kirpputoreilla ravaaminen. On kuin Sulo Vilen, ostaa pitää kun halvalla saa. Vaikka ei tarvitsisikaan. Ainoastaan kirppisten pitäjät ja myyjät hyötyvät tuon naisen työllistymisestä.
Lapsille ei heru ansioista harrastuksiin, saati matkusteluun tai muuhun kehittävää. Samassa rupusessa vuokrakolmiossa perhe nyhjöttää vuodesta toiseen.
Toiset eivät vaan kykene hoitamaan leiviskäänsä, se on tosi.
Leiviskä tarkoittaa – tai niin voimme ainakin arvella – meidän kunkin henkilökohtaisia lahjoja ja ominaisuuksia. Näiltä osin me ihmiset olemme jo alussa erilaisia. Tahdoimmepa myöntää sen tai emme, tosiasia kuitenkin on, että ns. perimämme, yksilöllinen geenipohjamme, on erilainen.
Jep ja tyhmät on ostaneet sähkölämmitteisen talon ja heidän lapset joutuu käymään pikasuihkuissa. He antavat lapselle rahaa ja lapsi ostaa myös viikolla limsaa ja karkkia ja näyttävät kuten naapurini sanoi syöttöporsailta. Heidän äidit polttavat tupakkaa ja koko koti haisee siltä.
Miten vakituisen työpaikan omaava voi tehdä noin tyhmiä valintoja elämässään.
Minun isi on kauppias, eikä polta tupakkia. Isiä naurattaa yks tyhmä työntekijä, mut se saa pitää viel paikkansa kun tekee halvalla. Semmone Sulo Vilen se, ei osta, mut myy ittesä halavalla ;p
Isiä säälittää, kun sen työmiehen muijasta ei kuulemma oo oikein työntekijäks ja perheen elättäjäks.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onni kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri, mutta kyllä - maksan veroja mielelläni tukeakseni toisen välttämätöntä elantoa esim sairauden tai muun väliaikaisen tapahtuman takia, mutta ei - en halua kustantaa toisen kallista harrastusta.
Mikä on kallis harrastus? Kyllä ihmisarvoiseen elämään kuuluu myös harrastustoiminta. Enkä nyt tarkoita, että sen pitäisi olla purjehdusta tai ratsastusta tai muuta hintavaa. Mutta ehkä joku haluaisi elämäänsä muutakin kuin kävelyä tai kirjaston kirjojen lukemista.
Äläkä nyt sano, että pitää mennä töihin. Työkyvyttömältä ihmiseltä ei voi edellyttää työntekoa.
Mistä lähtien maksullinen harrastus on perusoikeus? Harrastuksen voi maksaa itse tai sitten pitää etsiä maksutonta tekemistä, jota löytyy paljon. Työssäkäymällä elintaso on parempi. Eron pitäisi Suomessa olla nykyistä suurempi, ei siellä töissä muuten ole järkeä käyttää 1/3 elämästä.
Meidän naapurissa perhe, jossa mies huonopalkkaisessa työssä. Vaimo yleensä työtön, joskus työllistetään palkkatuilla ymv.
Aina kun rouva työllistyy, alkaa kirpputoreilla ravaaminen. On kuin Sulo Vilen, ostaa pitää kun halvalla saa. Vaikka ei tarvitsisikaan. Ainoastaan kirppisten pitäjät ja myyjät hyötyvät tuon naisen työllistymisestä.
Lapsille ei heru ansioista harrastuksiin, saati matkusteluun tai muuhun kehittävää. Samassa rupusessa vuokrakolmiossa perhe nyhjöttää vuodesta toiseen.
Toiset eivät vaan kykene hoitamaan leiviskäänsä, se on tosi.
Leiviskä tarkoittaa – tai niin voimme ainakin arvella – meidän kunkin henkilökohtaisia lahjoja ja ominaisuuksia. Näiltä osin me ihmiset olemme jo alussa erilaisia. Tahdoimmepa myöntää sen tai emme, tosiasia kuitenkin on, että ns. perimämme, yksilöllinen geenipohjamme, on erilainen.
Jep ja tyhmät on ostaneet sähkölämmitteisen talon ja heidän lapset joutuu käymään pikasuihkuissa. He antavat lapselle rahaa ja lapsi ostaa myös viikolla limsaa ja karkkia ja näyttävät kuten naapurini sanoi syöttöporsailta. Heidän äidit polttavat tupakkaa ja koko koti haisee siltä.
Miten vakituisen työpaikan omaava voi tehdä noin tyhmiä valintoja elämässään.Minun isi on kauppias, eikä polta tupakkia. Isiä naurattaa yks tyhmä työntekijä, mut se saa pitää viel paikkansa kun tekee halvalla. Semmone Sulo Vilen se, ei osta, mut myy ittesä halavalla ;p
Isiä säälittää, kun sen työmiehen muijasta ei kuulemma oo oikein työntekijäks ja perheen elättäjäks.
Kun isästäsi aika jättää niin häntä muistellaan ahneena. Tietyt ihmiset keittävät oikein kahvit ja arvostelevat ahnetta miestä.
Vierailija kirjoitti:
Onni kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri, mutta kyllä - maksan veroja mielelläni tukeakseni toisen välttämätöntä elantoa esim sairauden tai muun väliaikaisen tapahtuman takia, mutta ei - en halua kustantaa toisen kallista harrastusta.
Mikä on kallis harrastus? Kyllä ihmisarvoiseen elämään kuuluu myös harrastustoiminta. Enkä nyt tarkoita, että sen pitäisi olla purjehdusta tai ratsastusta tai muuta hintavaa. Mutta ehkä joku haluaisi elämäänsä muutakin kuin kävelyä tai kirjaston kirjojen lukemista.
Äläkä nyt sano, että pitää mennä töihin. Työkyvyttömältä ihmiseltä ei voi edellyttää työntekoa.
Mistä lähtien maksullinen harrastus on perusoikeus? Harrastuksen voi maksaa itse tai sitten pitää etsiä maksutonta tekemistä, jota löytyy paljon. Työssäkäymällä elintaso on parempi. Eron pitäisi Suomessa olla nykyistä suurempi, ei siellä töissä muuten ole järkeä käyttää 1/3 elämästä.
Meidän naapurissa perhe, jossa mies huonopalkkaisessa työssä. Vaimo yleensä työtön, joskus työllistetään palkkatuilla ymv.
Aina kun rouva työllistyy, alkaa kirpputoreilla ravaaminen. On kuin Sulo Vilen, ostaa pitää kun halvalla saa. Vaikka ei tarvitsisikaan. Ainoastaan kirppisten pitäjät ja myyjät hyötyvät tuon naisen työllistymisestä.
Lapsille ei heru ansioista harrastuksiin, saati matkusteluun tai muuhun kehittävää. Samassa rupusessa vuokrakolmiossa perhe nyhjöttää vuodesta toiseen.
Toiset eivät vaan kykene hoitamaan leiviskäänsä, se on tosi.
Leiviskä tarkoittaa – tai niin voimme ainakin arvella – meidän kunkin henkilökohtaisia lahjoja ja ominaisuuksia. Näiltä osin me ihmiset olemme jo alussa erilaisia. Tahdoimmepa myöntää sen tai emme, tosiasia kuitenkin on, että ns. perimämme, yksilöllinen geenipohjamme, on erilainen.
Jep ja tyhmät on ostaneet sähkölämmitteisen talon ja heidän lapset joutuu käymään pikasuihkuissa. He antavat lapselle rahaa ja lapsi ostaa myös viikolla limsaa ja karkkia ja näyttävät kuten naapurini sanoi syöttöporsailta. Heidän äidit polttavat tupakkaa ja koko koti haisee siltä.
Miten vakituisen työpaikan omaava voi tehdä noin tyhmiä valintoja elämässään.Minun isi on kauppias, eikä polta tupakkia. Isiä naurattaa yks tyhmä työntekijä, mut se saa pitää viel paikkansa kun tekee halvalla. Semmone Sulo Vilen se, ei osta, mut myy ittesä halavalla ;p
Isiä säälittää, kun sen työmiehen muijasta ei kuulemma oo oikein työntekijäks ja perheen elättäjäks.
Kun isästäsi aika jättää niin häntä muistellaan ahneena. Tietyt ihmiset keittävät oikein kahvit ja arvostelevat ahnetta miestä.
Ruma lyhyt ahne mies, siinä se mitä ihmiset muistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onni kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri, mutta kyllä - maksan veroja mielelläni tukeakseni toisen välttämätöntä elantoa esim sairauden tai muun väliaikaisen tapahtuman takia, mutta ei - en halua kustantaa toisen kallista harrastusta.
Mikä on kallis harrastus? Kyllä ihmisarvoiseen elämään kuuluu myös harrastustoiminta. Enkä nyt tarkoita, että sen pitäisi olla purjehdusta tai ratsastusta tai muuta hintavaa. Mutta ehkä joku haluaisi elämäänsä muutakin kuin kävelyä tai kirjaston kirjojen lukemista.
Äläkä nyt sano, että pitää mennä töihin. Työkyvyttömältä ihmiseltä ei voi edellyttää työntekoa.
Mistä lähtien maksullinen harrastus on perusoikeus? Harrastuksen voi maksaa itse tai sitten pitää etsiä maksutonta tekemistä, jota löytyy paljon. Työssäkäymällä elintaso on parempi. Eron pitäisi Suomessa olla nykyistä suurempi, ei siellä töissä muuten ole järkeä käyttää 1/3 elämästä.
Meidän naapurissa perhe, jossa mies huonopalkkaisessa työssä. Vaimo yleensä työtön, joskus työllistetään palkkatuilla ymv.
Aina kun rouva työllistyy, alkaa kirpputoreilla ravaaminen. On kuin Sulo Vilen, ostaa pitää kun halvalla saa. Vaikka ei tarvitsisikaan. Ainoastaan kirppisten pitäjät ja myyjät hyötyvät tuon naisen työllistymisestä.
Lapsille ei heru ansioista harrastuksiin, saati matkusteluun tai muuhun kehittävää. Samassa rupusessa vuokrakolmiossa perhe nyhjöttää vuodesta toiseen.
Toiset eivät vaan kykene hoitamaan leiviskäänsä, se on tosi.
Leiviskä tarkoittaa – tai niin voimme ainakin arvella – meidän kunkin henkilökohtaisia lahjoja ja ominaisuuksia. Näiltä osin me ihmiset olemme jo alussa erilaisia. Tahdoimmepa myöntää sen tai emme, tosiasia kuitenkin on, että ns. perimämme, yksilöllinen geenipohjamme, on erilainen.
Jep ja tyhmät on ostaneet sähkölämmitteisen talon ja heidän lapset joutuu käymään pikasuihkuissa. He antavat lapselle rahaa ja lapsi ostaa myös viikolla limsaa ja karkkia ja näyttävät kuten naapurini sanoi syöttöporsailta. Heidän äidit polttavat tupakkaa ja koko koti haisee siltä.
Miten vakituisen työpaikan omaava voi tehdä noin tyhmiä valintoja elämässään.Minun isi on kauppias, eikä polta tupakkia. Isiä naurattaa yks tyhmä työntekijä, mut se saa pitää viel paikkansa kun tekee halvalla. Semmone Sulo Vilen se, ei osta, mut myy ittesä halavalla ;p
Isiä säälittää, kun sen työmiehen muijasta ei kuulemma oo oikein työntekijäks ja perheen elättäjäks.
Kun isästäsi aika jättää niin häntä muistellaan ahneena. Tietyt ihmiset keittävät oikein kahvit ja arvostelevat ahnetta miestä.
Ruma lyhyt ahne mies, siinä se mitä ihmiset muistaa.
Tuossa oli aikanaan sen ruman ahneen miehen kauppa. Se oli lyhyt ja purki pahan olonsa naiseen, jolle ei maksanut palkkaa. Oikeibän ilkeä mies.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lehmänmaitoa ei kannata juoda
Lehmänmaito alentaa raudan määrää lasten elimistössä. Yhdysvaltalaisen lastenlääkärijärjestön (The National Academy of Pediatrics) vuonna 1993 julkaiseman tutkimuksen mukaan alle 1,5 -vuotiaiden lasten ei tulisi nauttia lehmänmaitoa. Lisäksi lehmänmaidon juominen vähentää tärkeiden rasvahappojen ja E-vitamiinin määrää kehossa.
Maito sisältää kaseiini-proteiinia, jota käytetään mm. liiman valmistuksessa ja joka saattaa joidenkin tutkimusten mukaan aiheuttaa tulehdusta lasten pehmytkudoksissa. Pehmytkudosta sijaitsee esimerkiksi kurkussa, nenäonteloissa ja poskionteloissa. Kun nämä kudokset tulehtuvat, voi lapsella ilmetä hengitysongelmia.
Lehmänmaidon ja maitotuotteiden nauttiminen on yhdistetty moniin eri sairauksiin, kuten diabetekseen, MS-tautiin, sydänsairauksiin, Crohnin tautiin, ärtyvän suolen oireyhtymään ja harmaakaihiin.
Lehmänmaito sisältää epänormaalin määrän antibiootteja, jotka erittyvät maitoon lehmän nauttimasta ravinnosta. Joissakin maissa antibiootteja syötetään lehmille rehun seassa, jotta ne eivät kärsisi mm. utaretulehduksesta. Ihmiskehoon päätyvät antibiootit lisäävät pitkällä aikavälillä erilaisten sairauksien riskiä, sillä suuri määrä antibiootteja tekee bakteerit vastustuskykyisiksi antibiooteille. Tämä on erityisen haitallista kroonisista sairauksista kärsiville ihmisille.
Lehmänmaito ja maidosta valmistetut tuotteet voivat sisältää, tuottajasta ja alkuperämaasta riippuen, jopa 59 erilaista synteettistä hormonia, kuten steroideja ja adrenaliinia. Yhdessä muiden myrkkyjen kanssa nämä voivat aiheuttaa rappeuttavia sairauksia.
Maito sisältää suuren määrän rasvaa, joka voi johtaa korkeaan kolesteroliin ja verisuonten tukoksiin etenkin nuorilla ihmisillä.
Lehmänmaito on alkujaan tarkoitettu vasikan elimistölle sopivaksi. Kun ihminen nauttii vasikalle tarkoitettua ravintoa, päätyy kehoon sellaisia aineksia, jotka voivat ärsyttää ruuansulatusta ja estää ravintoaineiden imeytymisen ruokavaliosta. Ihmisen ruuansulatus poikkeaa huomattavasti lehmän ruuansulatuksesta.
Lehmänmaito yhdistetään usein ruokayliherkkyyksiin ja allergioihin. Maidon on todettu vaikuttavan negatiivisesti käyttäytymiseen, uneen ja keskittymiskykyyn.
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että runsaalla lehmänmaidon juomisella saattaa olla yhteys eturauhassyöpään. Riski kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän maitoa nauttii päivän aikana. Kolme lasillista maitoa päivässä lisää riskiä eturauhassyöpään miehillä ja naisilla se lisää riskiä sairastua munasarjasyöpään jopa 66 %.
Maidon sisältämä kaseiini tuottaa histamiinia ja limaa. Tästä syystä monet kokevat maidon nauttimisen pahentavan astman oireita.
Olisit laittanut lähteen. Tässä se tulee:
https://askelterveyteen.com/ihmisten-kannata-juoda-lehmanmaitoa/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onni kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri, mutta kyllä - maksan veroja mielelläni tukeakseni toisen välttämätöntä elantoa esim sairauden tai muun väliaikaisen tapahtuman takia, mutta ei - en halua kustantaa toisen kallista harrastusta.
Mikä on kallis harrastus? Kyllä ihmisarvoiseen elämään kuuluu myös harrastustoiminta. Enkä nyt tarkoita, että sen pitäisi olla purjehdusta tai ratsastusta tai muuta hintavaa. Mutta ehkä joku haluaisi elämäänsä muutakin kuin kävelyä tai kirjaston kirjojen lukemista.
Äläkä nyt sano, että pitää mennä töihin. Työkyvyttömältä ihmiseltä ei voi edellyttää työntekoa.
Mistä lähtien maksullinen harrastus on perusoikeus? Harrastuksen voi maksaa itse tai sitten pitää etsiä maksutonta tekemistä, jota löytyy paljon. Työssäkäymällä elintaso on parempi. Eron pitäisi Suomessa olla nykyistä suurempi, ei siellä töissä muuten ole järkeä käyttää 1/3 elämästä.
Meidän naapurissa perhe, jossa mies huonopalkkaisessa työssä. Vaimo yleensä työtön, joskus työllistetään palkkatuilla ymv.
Aina kun rouva työllistyy, alkaa kirpputoreilla ravaaminen. On kuin Sulo Vilen, ostaa pitää kun halvalla saa. Vaikka ei tarvitsisikaan. Ainoastaan kirppisten pitäjät ja myyjät hyötyvät tuon naisen työllistymisestä.
Lapsille ei heru ansioista harrastuksiin, saati matkusteluun tai muuhun kehittävää. Samassa rupusessa vuokrakolmiossa perhe nyhjöttää vuodesta toiseen.
Toiset eivät vaan kykene hoitamaan leiviskäänsä, se on tosi.
Leiviskä tarkoittaa – tai niin voimme ainakin arvella – meidän kunkin henkilökohtaisia lahjoja ja ominaisuuksia. Näiltä osin me ihmiset olemme jo alussa erilaisia. Tahdoimmepa myöntää sen tai emme, tosiasia kuitenkin on, että ns. perimämme, yksilöllinen geenipohjamme, on erilainen.
Jep ja tyhmät on ostaneet sähkölämmitteisen talon ja heidän lapset joutuu käymään pikasuihkuissa. He antavat lapselle rahaa ja lapsi ostaa myös viikolla limsaa ja karkkia ja näyttävät kuten naapurini sanoi syöttöporsailta. Heidän äidit polttavat tupakkaa ja koko koti haisee siltä.
Miten vakituisen työpaikan omaava voi tehdä noin tyhmiä valintoja elämässään.Minun isi on kauppias, eikä polta tupakkia. Isiä naurattaa yks tyhmä työntekijä, mut se saa pitää viel paikkansa kun tekee halvalla. Semmone Sulo Vilen se, ei osta, mut myy ittesä halavalla ;p
Isiä säälittää, kun sen työmiehen muijasta ei kuulemma oo oikein työntekijäks ja perheen elättäjäks.
Kun isästäsi aika jättää niin häntä muistellaan ahneena. Tietyt ihmiset keittävät oikein kahvit ja arvostelevat ahnetta miestä.
Ruma lyhyt ahne mies, siinä se mitä ihmiset muistaa.
Tuossa oli aikanaan sen ruman ahneen miehen kauppa. Se oli lyhyt ja purki pahan olonsa naiseen, jolle ei maksanut palkkaa. Oikeibän ilkeä mies.
Kannattaa tehdä lapsia pitkä naisen kanssa niin ei kamalat historian kuviot enää toistu. Sellaista se katkeruus teettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onni kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri, mutta kyllä - maksan veroja mielelläni tukeakseni toisen välttämätöntä elantoa esim sairauden tai muun väliaikaisen tapahtuman takia, mutta ei - en halua kustantaa toisen kallista harrastusta.
Mikä on kallis harrastus? Kyllä ihmisarvoiseen elämään kuuluu myös harrastustoiminta. Enkä nyt tarkoita, että sen pitäisi olla purjehdusta tai ratsastusta tai muuta hintavaa. Mutta ehkä joku haluaisi elämäänsä muutakin kuin kävelyä tai kirjaston kirjojen lukemista.
Äläkä nyt sano, että pitää mennä töihin. Työkyvyttömältä ihmiseltä ei voi edellyttää työntekoa.
Mistä lähtien maksullinen harrastus on perusoikeus? Harrastuksen voi maksaa itse tai sitten pitää etsiä maksutonta tekemistä, jota löytyy paljon. Työssäkäymällä elintaso on parempi. Eron pitäisi Suomessa olla nykyistä suurempi, ei siellä töissä muuten ole järkeä käyttää 1/3 elämästä.
Meidän naapurissa perhe, jossa mies huonopalkkaisessa työssä. Vaimo yleensä työtön, joskus työllistetään palkkatuilla ymv.
Aina kun rouva työllistyy, alkaa kirpputoreilla ravaaminen. On kuin Sulo Vilen, ostaa pitää kun halvalla saa. Vaikka ei tarvitsisikaan. Ainoastaan kirppisten pitäjät ja myyjät hyötyvät tuon naisen työllistymisestä.
Lapsille ei heru ansioista harrastuksiin, saati matkusteluun tai muuhun kehittävää. Samassa rupusessa vuokrakolmiossa perhe nyhjöttää vuodesta toiseen.
Toiset eivät vaan kykene hoitamaan leiviskäänsä, se on tosi.
Leiviskä tarkoittaa – tai niin voimme ainakin arvella – meidän kunkin henkilökohtaisia lahjoja ja ominaisuuksia. Näiltä osin me ihmiset olemme jo alussa erilaisia. Tahdoimmepa myöntää sen tai emme, tosiasia kuitenkin on, että ns. perimämme, yksilöllinen geenipohjamme, on erilainen.
Jep ja tyhmät on ostaneet sähkölämmitteisen talon ja heidän lapset joutuu käymään pikasuihkuissa. He antavat lapselle rahaa ja lapsi ostaa myös viikolla limsaa ja karkkia ja näyttävät kuten naapurini sanoi syöttöporsailta. Heidän äidit polttavat tupakkaa ja koko koti haisee siltä.
Miten vakituisen työpaikan omaava voi tehdä noin tyhmiä valintoja elämässään.Minun isi on kauppias, eikä polta tupakkia. Isiä naurattaa yks tyhmä työntekijä, mut se saa pitää viel paikkansa kun tekee halvalla. Semmone Sulo Vilen se, ei osta, mut myy ittesä halavalla ;p
Isiä säälittää, kun sen työmiehen muijasta ei kuulemma oo oikein työntekijäks ja perheen elättäjäks.
Kun isästäsi aika jättää niin häntä muistellaan ahneena. Tietyt ihmiset keittävät oikein kahvit ja arvostelevat ahnetta miestä.
Ruma lyhyt ahne mies, siinä se mitä ihmiset muistaa.
Tuossa oli aikanaan sen ruman ahneen miehen kauppa. Se oli lyhyt ja purki pahan olonsa naiseen, jolle ei maksanut palkkaa. Oikeibän ilkeä mies.
Hei, oletko sinä sen ruman orjapiiskurin jälkeläisiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luukas kertoo tarinan rikkaasta miehestä, joka lähtee matkoille ja jättää leivisköistä koostuvan omaisuutensa palvelijoittensa hoidettavaksi.
Yksi mies saa kymmenen leiviskää ja alkaa hoitaa omaisuutta jopa paremmin kuin omaansa. Hän käy kauppaa, tekee sijoituksia ja kasvattaa leiviskäin määrän kahdenkertaiseksi. Toinen saa viisi leiviskää ja tekee hänkin jonkinlaisen tilin, tekee tulosta, kasvattaa leiviskäin määrää.
Yksi on sitten ylivarovainen tai vain saamaton. Hän kaivaa leiviskän maahan, ja omistajan palatessa hänellä on antaa takaisin vai se yksi ja sama leiviskä. Rikas mies tuohtuu ja toteaa palvelijansa kelvottomaksi hoitamaan leivisköitä. Häneltä otetaan se yksikin leiviskä pois ja annetaan sille, jolla oli alun perin ne kymmenen. Ikään kuin opetukseksi.
Tuo yksi on kuin se iskän työntekijä
Onni kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri, mutta kyllä - maksan veroja mielelläni tukeakseni toisen välttämätöntä elantoa esim sairauden tai muun väliaikaisen tapahtuman takia, mutta ei - en halua kustantaa toisen kallista harrastusta.
Mikä on kallis harrastus? Kyllä ihmisarvoiseen elämään kuuluu myös harrastustoiminta. Enkä nyt tarkoita, että sen pitäisi olla purjehdusta tai ratsastusta tai muuta hintavaa. Mutta ehkä joku haluaisi elämäänsä muutakin kuin kävelyä tai kirjaston kirjojen lukemista.
Äläkä nyt sano, että pitää mennä töihin. Työkyvyttömältä ihmiseltä ei voi edellyttää työntekoa.
Mistä lähtien maksullinen harrastus on perusoikeus? Harrastuksen voi maksaa itse tai sitten pitää etsiä maksutonta tekemistä, jota löytyy paljon. Työssäkäymällä elintaso on parempi. Eron pitäisi Suomessa olla nykyistä suurempi, ei siellä töissä muuten ole järkeä käyttää 1/3 elämästä.
Meidän naapurissa perhe, jossa mies huonopalkkaisessa työssä. Vaimo yleensä työtön, joskus työllistetään palkkatuilla ymv.
Aina kun rouva työllistyy, alkaa kirpputoreilla ravaaminen. On kuin Sulo Vilen, ostaa pitää kun halvalla saa. Vaikka ei tarvitsisikaan. Ainoastaan kirppisten pitäjät ja myyjät hyötyvät tuon naisen työllistymisestä.
Lapsille ei heru ansioista harrastuksiin, saati matkusteluun tai muuhun kehittävää. Samassa rupusessa vuokrakolmiossa perhe nyhjöttää vuodesta toiseen.
Toiset eivät vaan kykene hoitamaan leiviskäänsä, se on tosi.
Leiviskä tarkoittaa – tai niin voimme ainakin arvella – meidän kunkin henkilökohtaisia lahjoja ja ominaisuuksia. Näiltä osin me ihmiset olemme jo alussa erilaisia. Tahdoimmepa myöntää sen tai emme, tosiasia kuitenkin on, että ns. perimämme, yksilöllinen geenipohjamme, on erilainen.
Jep ja tyhmät on ostaneet sähkölämmitteisen talon ja heidän lapset joutuu käymään pikasuihkuissa. He antavat lapselle rahaa ja lapsi ostaa myös viikolla limsaa ja karkkia ja näyttävät kuten naapurini sanoi syöttöporsailta. Heidän äidit polttavat tupakkaa ja koko koti haisee siltä.
Miten vakituisen työpaikan omaava voi tehdä noin tyhmiä valintoja elämässään.Minun isi on kauppias, eikä polta tupakkia. Isiä naurattaa yks tyhmä työntekijä, mut se saa pitää viel paikkansa kun tekee halvalla. Semmone Sulo Vilen se, ei osta, mut myy ittesä halavalla ;p
Isiä säälittää, kun sen työmiehen muijasta ei kuulemma oo oikein työntekijäks ja perheen elättäjäks.
Ja koko kaupunki inhoaa teidän perhettä. Sun isä ei maksa kaikille työntekijöille palkkaa. Olette hävettävä perhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luukas kertoo tarinan rikkaasta miehestä, joka lähtee matkoille ja jättää leivisköistä koostuvan omaisuutensa palvelijoittensa hoidettavaksi.
Yksi mies saa kymmenen leiviskää ja alkaa hoitaa omaisuutta jopa paremmin kuin omaansa. Hän käy kauppaa, tekee sijoituksia ja kasvattaa leiviskäin määrän kahdenkertaiseksi. Toinen saa viisi leiviskää ja tekee hänkin jonkinlaisen tilin, tekee tulosta, kasvattaa leiviskäin määrää.
Yksi on sitten ylivarovainen tai vain saamaton. Hän kaivaa leiviskän maahan, ja omistajan palatessa hänellä on antaa takaisin vai se yksi ja sama leiviskä. Rikas mies tuohtuu ja toteaa palvelijansa kelvottomaksi hoitamaan leivisköitä. Häneltä otetaan se yksikin leiviskä pois ja annetaan sille, jolla oli alun perin ne kymmenen. Ikään kuin opetukseksi.
Tuo yksi on kuin se iskän työntekijä
Ja muille jää laskut maksettaviksi, kun nuorempi sukupolvi ei enää osta tuotteita ja palveluita noista sijoituskohteista mihin eläkeläisten sukupolvi käytti rahaa, sanotaan nyt vaikka asuntovaunut.
Meidän on tehtävä parhaamme niissä asioissa joissa olemme hyviä. Meidän on kehitettävä lahjojamme ja käytettävä niitä hyväksi niin, että tuotamme sekä hyötyä että hyvinvointia ja onnellisuutta muillekin, emme vain itsellemme.
Mitä enemmän meillä on näitä lahjoja, sitä enemmän meidän on leivisköillämme palveltava omaa seurakuntaamme, yhteisöämme ja koko ihmiskuntaa.
Entä sitten leiviskänsä piilottaneet, kynttilänsä vakan alle kätkeneet? Jeesuksen mukaan niin ei pidä tehdä. ”Sinä kelvoton palvelija!” tokaisee rikas mies palvelijalleen, joka ei ollut tehnyt yhtään mitään. Huomatkaa tämä, hän oli saanut leiviskän, hänellä oli oma osaamisensa, omat taitonsa, mutta hän ei ollut käyttänyt niitä, hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa.
Iskä sano et tuo työntekijä on just tommone leiviskänsä piilottaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luukas kertoo tarinan rikkaasta miehestä, joka lähtee matkoille ja jättää leivisköistä koostuvan omaisuutensa palvelijoittensa hoidettavaksi.
Yksi mies saa kymmenen leiviskää ja alkaa hoitaa omaisuutta jopa paremmin kuin omaansa. Hän käy kauppaa, tekee sijoituksia ja kasvattaa leiviskäin määrän kahdenkertaiseksi. Toinen saa viisi leiviskää ja tekee hänkin jonkinlaisen tilin, tekee tulosta, kasvattaa leiviskäin määrää.
Yksi on sitten ylivarovainen tai vain saamaton. Hän kaivaa leiviskän maahan, ja omistajan palatessa hänellä on antaa takaisin vai se yksi ja sama leiviskä. Rikas mies tuohtuu ja toteaa palvelijansa kelvottomaksi hoitamaan leivisköitä. Häneltä otetaan se yksikin leiviskä pois ja annetaan sille, jolla oli alun perin ne kymmenen. Ikään kuin opetukseksi.
Tuo yksi on kuin se iskän työntekijä
Ja muille jää laskut maksettaviksi, kun nuorempi sukupolvi ei enää osta tuotteita ja palveluita noista sijoituskohteista mihin eläkeläisten sukupolvi käytti rahaa, sanotaan nyt vaikka asuntovaunut.
Karavaanari touhu on eläkeläisten touhuja.
Työttömänä pitää olla marttamainen elämäntapa. Kädentaitoja ja arjen näppäryyttä sekä hoksnokkaa pitää riittää. Päihteisiin, shoppailuun, reissaamiseen tai huonoihin ihmissuhteisiin ei ole varaa yhtään. Jatkuvasti pitää kehittää uusia keinoja rahan, ajan, voimien ja hermojen säästämiseksi. Sekä jotta pysyy perillä maailmanmenosta. Yhtä aikaa pitää pysyä kaupoista poissa, mutta silti tietää, että mitä itse kannattaa kotiin hankkia elämän helpottamiseksi. Harrastukset ja muu mielenvirkistys sekä ystävien tapaaminen ei saa maksaa. Pakollisissa viranomaistapaamisissa sekä sukulaisten kanssa on osattava pitää turpansa kiinni. Samaanaikaan on oltava kaikkien tuttujen jätejoonas, joka tulee hakemaan työssäkäyvien poisheittämät ilmaiset hyvät tavarat.
Onni kirjoitti:
Meidän on tehtävä parhaamme niissä asioissa joissa olemme hyviä. Meidän on kehitettävä lahjojamme ja käytettävä niitä hyväksi niin, että tuotamme sekä hyötyä että hyvinvointia ja onnellisuutta muillekin, emme vain itsellemme.
Mitä enemmän meillä on näitä lahjoja, sitä enemmän meidän on leivisköillämme palveltava omaa seurakuntaamme, yhteisöämme ja koko ihmiskuntaa.
Entä sitten leiviskänsä piilottaneet, kynttilänsä vakan alle kätkeneet? Jeesuksen mukaan niin ei pidä tehdä. ”Sinä kelvoton palvelija!” tokaisee rikas mies palvelijalleen, joka ei ollut tehnyt yhtään mitään. Huomatkaa tämä, hän oli saanut leiviskän, hänellä oli oma osaamisensa, omat taitonsa, mutta hän ei ollut käyttänyt niitä, hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa.
Iskä sano et tuo työntekijä on just tommone leiviskänsä piilottaja
Ahne on se joka ei maksa palkkaa ja teettää töitä muilla ilmaiseksi. Ahneella on pas.... loppu.
onhan toi iso raha, kun mä sain toimeentulotukee se oli 380e!
Meidän naapurissa perhe, jossa mies huonopalkkaisessa työssä. Vaimo yleensä työtön, joskus työllistetään palkkatuilla ymv.
Aina kun rouva työllistyy, alkaa kirpputoreilla ravaaminen. On kuin Sulo Vilen, ostaa pitää kun halvalla saa. Vaikka ei tarvitsisikaan. Ainoastaan kirppisten pitäjät ja myyjät hyötyvät tuon naisen työllistymisestä.
Lapsille ei heru ansioista harrastuksiin, saati matkusteluun tai muuhun kehittävää. Samassa rupusessa vuokrakolmiossa perhe nyhjöttää vuodesta toiseen.
Toiset eivät vaan kykene hoitamaan leiviskäänsä, se on tosi.
Leiviskä tarkoittaa – tai niin voimme ainakin arvella – meidän kunkin henkilökohtaisia lahjoja ja ominaisuuksia. Näiltä osin me ihmiset olemme jo alussa erilaisia. Tahdoimmepa myöntää sen tai emme, tosiasia kuitenkin on, että ns. perimämme, yksilöllinen geenipohjamme, on erilainen.