Matilda Heikkilä suhtautuu niin positiivisesti kuolemaansa
Eikä syytä lääkäreitä vaikka syöpä jäi huomaamatta. Netta Brandt oli niin katkera. Kummin päin sinä suhtautuisit jos tilanteesi olisi tuo?
Kommentit (28)
Näköjään kuollakin voi jo väärin ja väärällä asenteella.
Vierailija kirjoitti:
Näköjään kuollakin voi jo väärin ja väärällä asenteella.
Ainut, mikä tiedetään on se, että sydämmeni on niin täynnä hyytynyttä verta, ettei se jaksa mitään. Se saattaa pettää hetkenä minä hyvänsä... Ainut toivo on se, että saamani liuotushoito toimisi, mutta siinä menisi pitkän aikaa. ...Sanoin, että haluan kotiin kuolemaan.
Minun pitäisi maata tässä vähintään kuukausi. Nyt aikaa on mennyt yksitoista päivää. Eli jäljellä on vielä kaksikymmentä. Senkin jälkeen todennäköisesti vielä lisää. Sillä jos olen vielä kuukauden päästä elossa, sitten vasta katsotaan, mikä tilanne on. Onko sydämessäni edelleen ne samat hyytymät, onko tilanne parempi vai pahempi. Jos se on pahempi, tilanne jatkuu siihen saakka, että kuolen. Jos se on parempi, en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Näköjään kuollakin voi jo väärin ja väärällä asenteella.
Tämä tuhat kertaa!
Nyt on kaksi viikkoa mennyt. Vielä olen hengissä. Jos täytän 37-vuotta, sydämeni voidaan kuvata uudelleen. Se olisi elämäni paras syntymäpäivälahja, jos pääsisin sinne asti. Vielä parempi olisi, jos tuosta kuvauksesta tulisi hyviä uutisia.
Mielelläni menisin takaisin osastolle kovalle sängylle makaamaan ja kitumaan, jos se vaan tarkoittaisi sitä, että toivoa vielä on.
Merkkaako se jollekin toiselle jotain millä asenteella kukin kuolee? Kaikki päädymme mullan alle.
Pasi vaihtoi mulle ensin lakanat. Istuin pyörätuolissa ja katsoin. Sen jälkeen suunnattiin suihkuun. Suunnitelma oli, että Pasi pesee minut takaa, minä pesen pääni ja edestä. Aloin pestä päätä ja siinä sitten otin ja kopsautin sen hanaan. Samantien otin ja laittoin itseni hyvin hyvin hitaasti kylppärin lattialle makaamaan. Vetelin siinä happea hetken ja jatkoin sitten lattialla maaten hiusten hinkkaamista.
Vierailija kirjoitti:
Näköjään kuollakin voi jo väärin ja väärällä asenteella.
"Asiantuntija tyrmää suositun kuolintavan. Oletko sinäkin aina kuollut väärin?"
Anestesialääkäri sanoi, että minä en tästä tokene, sydämmeni ei tästä tokene. Kyse on oireenmukaisesta hoidosta siksi, koska mitään muuta ei voida enää hoitaa. Tällä pyritään saamaan minulle mahdollisimman monta hyvää päivää...Loppuun gynekologi kuitenkin sanoi, että jos olen elossa vielä kuukauden päästä, sydän voidaan ultrata uudelleen ja katsoa tilannetta.
Eli anestesialääkäri oli heittänyt kirveen kaivoon, kaatanut kaivoon betonia ja laittanut kaivon kannen kiinni. Gynekologi katseli, että ei sitä kirvestä tuolta kyllä saa, mutta mietitään.
mikä syöpä tuolla Matildalla on? Ei ole tainnut kertoa. Voisiko sen kertominen auttaa jonkun uuden hoidon löytymisessä
Vierailija kirjoitti:
mikä syöpä tuolla Matildalla on? Ei ole tainnut kertoa. Voisiko sen kertominen auttaa jonkun uuden hoidon löytymisessä
Paljastui, että maksassani oli niin kookkaita syöpäkasvaimia, että tervettä maksaa ei ollut nähtävillä.
Vierailija kirjoitti:
En lääkäreitä syyttäisi, jos virhe ei ole ilmeinen. Yleensä syöpä on alkuvaiheesa varsin huomaamaton ja jos on oireita, niin ne ovat alkuvaiheessa niin epämääräisiä, että sopivat moneen vaarattomaan vaivaan. Lääkäreillä ei ole julkisella puolella mahdollisuutta lähettää kalliisiin kuvauksiin jokaisen pienen oireen takia.
Itsellänikin on levinnyt syöpä. Se ehti varmaan 5-8 vuotta muhia ennen kuin havaittiin. Olin käynyt noin kaksi vuotta ennen havaitsemista työterveyshuollossa valittamissa vaivojani. Siellä röntgenkuvattiin oireiden perusteella, mutta ei havaittu kuvissa mitään erikoista. Lannerangan luusto olikin kunnossa, mutta umpisuolessa muhi syöpä.
Kuolemaa en pelkää, vaikka en elämästä haluaisi vielä luopua.
Mutta autonasentajaa syyttäisit jos huollon jälkeen rengas irtoaisi liikenteessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mikä syöpä tuolla Matildalla on? Ei ole tainnut kertoa. Voisiko sen kertominen auttaa jonkun uuden hoidon löytymisessä
Paljastui, että maksassani oli niin kookkaita syöpäkasvaimia, että tervettä maksaa ei ollut nähtävillä.
joo, mut ite ymmärsin että se oli levinny sinne muualta, eli maksassa oli etäpesäkkeitä. Siis joku muu alkuperäinen syöpä. Miksi ei kerro mikä, voisi auttaa muitakin huomaamaan ensioireet?
Matilda Heikkilä ei kerro syöpänsä nimeä julkisuuteen, koska se sekoittuu helposti toiseen, ei yhtä vaaralliseen syöpään.
Vierailija kirjoitti:
Matilda Heikkilä ei kerro syöpänsä nimeä julkisuuteen, koska se sekoittuu helposti toiseen, ei yhtä vaaralliseen syöpään.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on kaksi viikkoa mennyt. Vielä olen hengissä. Jos täytän 37-vuotta, sydämeni voidaan kuvata uudelleen. Se olisi elämäni paras syntymäpäivälahja, jos pääsisin sinne asti. Vielä parempi olisi, jos tuosta kuvauksesta tulisi hyviä uutisia.
Mielelläni menisin takaisin osastolle kovalle sängylle makaamaan ja kitumaan, jos se vaan tarkoittaisi sitä, että toivoa vielä on.
MIKÄ V##TU SIINÄ ON NIIN VAIKEAA YMMÄRTÄÄ?????????? 37 VUOTTA, 37-VUOTIAS!!!!! OPPIKAA NYT V...U VIHDOIN JA VIIMEIN SUOMEN ALKEET!!!!!!!!
En lääkäreitä syyttäisi, jos virhe ei ole ilmeinen. Yleensä syöpä on alkuvaiheesa varsin huomaamaton ja jos on oireita, niin ne ovat alkuvaiheessa niin epämääräisiä, että sopivat moneen vaarattomaan vaivaan. Lääkäreillä ei ole julkisella puolella mahdollisuutta lähettää kalliisiin kuvauksiin jokaisen pienen oireen takia.
Itsellänikin on levinnyt syöpä. Se ehti varmaan 5-8 vuotta muhia ennen kuin havaittiin. Olin käynyt noin kaksi vuotta ennen havaitsemista työterveyshuollossa valittamissa vaivojani. Siellä röntgenkuvattiin oireiden perusteella, mutta ei havaittu kuvissa mitään erikoista. Lannerangan luusto olikin kunnossa, mutta umpisuolessa muhi syöpä.
Kuolemaa en pelkää, vaikka en elämästä haluaisi vielä luopua.