Raskaat aamut nepsylapsen kanssa. Vaikka miten koetan helpottaa asioita

Vierailija kirjoitti:

Ikävä sanoa mutta se ei lopu IKINÄ.

Miula 15wee nepsylikka,joka aamu kyttään ja mäkätän että ottaa lääkkeen, syö,pukee,pesee hampaat,laittaa dödöä,harjaa hiukset ja ehtii bussiin. Välillä koko talo kuulee nämä kouluun lähdöt kun otetaan yhteen.

Ja joka aamu sen lapsen itsetunto on huonompi.

Vierailija kirjoitti:

Ei näytä suomen tulevaisuus hyvätä, kun tuntuu jokaisen pentu olevan nepsy, adhd ja mitä näitä nyt on, huh huh.

Tulevaisuus? Mitenkäs tuo menneisyys? Ei ennenkään kaikilla ole hyvin mennyt. Hienoa, että jotkut yrittävät löytää toimiva keinoja ja auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Maallikon idea.

Voisiko musiikin kuuntelusta olla apua? Itselläni on usein vaikea saada aloitettua hommia ja jään haahuilemaan. Jos laitan kuulokkeet korville ja sopivaa musiikkia niin energiatasoni kasvaa reippaasti ja pystyn keskittymään asioihin paremmin.

Pidemmälle vietynä voisiko toimia joku tietty soittolista jossa tietää että tämän kappaleen aikana pitää pukeutua. Näiden kolmen kappaleen aikana syödä jne. Eli voisiko joka aamu soittaa saman listan ja toimia sen ohjaamana

Tää on hyvä idea! Meillä on ollut käytössä neljällä nepsylapsella ja toimi jokaisella. Meillä riitti yksi biisi, joka ohjasi "ripeisiin aamutoimiin" ja erityisesti ulkovaatteiden pukemiseen.

Vierailija kirjoitti:

Sitten ihmetellään miksi pisatulokset laskee ja nuoret voivat pahoin kun vanhemmuus on sitä että lapsi saa tehdä mitä huvittaa, ja jos ei teekään mitä pitäisi asiaa itketään yhdessä netissä pohtien josko vaikka juuri se oikea soundtrack saisi tekemään.

Lapsella on ongelmia omantoiminnan ohjauksessa ja/tai hahmotushäiriöitä = saa tehdä mitä huvittaa? Huhhuh tätä joidenkin logiikkaa 🤦

Miksi nepsylapsella on kännykkä makuuhuoneessa?

Ihan ensimmäisenä se pois makarista, kännykkä otetaan pois illalla hyvissä ajoin.

Ruutuaikaa rajataan muutenkin.

Säännölliset rutiinit iltaan ja rauhoitetaan arki, ei älyvehkeitä eikä telkkaria enää seiskan jälkeen.

Riittävästi yöunta, vietä aikaa lapsen kanssa illalla, pelatkaa alkuillasta jotain ja sitten lukekaa vaikka kirjaa, ton ikänen kuuntelee kyllä vielä tai sit lukekaa yhdessä.

Keräsin esikoiselta puhelimen talteen hyvissä ajoin illalla vielä yläasteellakin, toi itse puhelimen mulle, että sai unta paremmin.

Niin ja huolehdin itse että herää, normaali herätyskello herätti eikä ikinä riehunut aamulla tai haahuillut.

Me opeteltiin aikaiset aamut, jotka rauhoitettiin, aamupala yhdessä jne.

Nepsyille uni ja rutiinit ja säännöllinen rytmi on tärkeitä siinä missä ei-nepsyillekin.

Oman lapsen adhd diagnosoitiin vasta lukiossa, koska se ei oireillut aiemmin arjen rutiinien ansiosta.

Päiväkotipäivät oli lyhyitä, tehtiin paljon yhdessä arkena ja retkeiltiin, hiihdettiin, luettiin, leikittiin, järjestettiin kahdestaan diskoja kotiin yms.

Nykyisin on ihan liikaa digilaitteita ja nepsyjen aivot kuormittuu tästä kaikesta.

Siksi ne oireilee enemmän kuin ennen.

Vierailija kirjoitti:

Oliko 1970-luvulla äideillä vastaavia ongelmia "nepsy"-lapsien kanssa?

Ei. Lapsi puki reippaasti ja meni ajoissa kouluun, mitään vastavikinöitä ei kuunneltu.

1970-luvun äidit lähtivät aamulla töihin, lasten odotettiiin pärjäävän itse, eivätkä vanhemmat koskaan saaneet tietää, ehtikö heidän lapsensa kouluun vai ei.

Minä esimerkiksi en juurikaan ehtinyt. Jos en olisi add:n lisäksi ollut noin neljä desiiliå keskimääräistä älykkäämpi, olisi käynyt huonosti. Monille kävi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän aikaisemmin ylös ettei tuli kiire. Jos tulee kiire, niin peli on menetettu.

Ei auta vaikka nousisimme klo 5,lapsi on edelleen yöpuvussa klo 8.50 kun koulu alkaa klo 9.

A.p

Miten voi olla mahdollista, jos itse olet auttamassa pukemisessa ja syömisessä?

Onko teillä, ap, mitään muita tukitoimia käytössä, esim. lääkitystä? Nepsyjen aivot toimivat vähän eri tavalla, kun ärsykkeet sinkoilevat hallitsemattomasti, lääkitys auttaa tähän kaaokseen. Moni kuvailee lääkkeen vaikutuksen olevan dramaattinen, yhtäkkiä onkin vain yksi kanava auki kymmenen sijaan, jolloin kaikki toimiminen helpottuu.

Ja onko koulussa kaikki ok? Eihän ole esim. kiusaamista tai liikaa kuormitusta? Myös nepsyillä voi olla ihan "tavanomaista" haluttomuutta mennä kouluun, joka ei siis johdu arkitoimien haastavuudesta vaan siitä, että koulussa asiat on huonosti. 11-v voi hyvinkin ajatella, että ratkaisu haasteisiin on yksinkertaisesti vain vitkutella lähtöä, jolloin ei ehkä tarvitse mennä ollenkaan. Olisin joka tapauksessa kouluun yhteydessä näistä aamuista, sillä siellä ei välttämättä tiedetä, minkä ponnistuksen takana ylipäätään paikalle tulo on ollut.

Moni nepsyperhe on myös todennut, että pikkuoppilaiden aamuja tai ylipäätään kouluasioita helpottaa, kun tietyt asiat tehdään "open käskystä". Tämä helpottaa kuormaa kotona, kun taistelu ei olekaan vanhemman ja lapsen välinen. Aamukuviin voi liittää open kuvan ja vaikka puhekuplan lempeästä käskystä, jolloin ohje tulee sieltä ulkopuolelta. Tämä pitää tietenkin sopia open kanssa, ettei tilanne rasita sitten turhaan välejä siellä koulussa. En tiedä onko 11 jo liian vanha tähän, mutta pienemmille toimii.

T. Alkuope

Vierailija kirjoitti:

Oliko 1970-luvulla äideillä vastaavia ongelmia "nepsy"-lapsien kanssa?

Ei. Lapsi puki reippaasti ja meni ajoissa kouluun, mitään vastavikinöitä ei kuunneltu.

Ihan samaa mietin. Ei kyllä ollut. Kävin itse koulua seiskyt luvulla kasarin puoliväliin. Uskon kurilla ja ajankuvalla olevan merkitystä asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä, ap, mitään muita tukitoimia käytössä, esim. lääkitystä? Nepsyjen aivot toimivat vähän eri tavalla, kun ärsykkeet sinkoilevat hallitsemattomasti, lääkitys auttaa tähän kaaokseen. Moni kuvailee lääkkeen vaikutuksen olevan dramaattinen, yhtäkkiä onkin vain yksi kanava auki kymmenen sijaan, jolloin kaikki toimiminen helpottuu.

Ja onko koulussa kaikki ok? Eihän ole esim. kiusaamista tai liikaa kuormitusta? Myös nepsyillä voi olla ihan "tavanomaista" haluttomuutta mennä kouluun, joka ei siis johdu arkitoimien haastavuudesta vaan siitä, että koulussa asiat on huonosti. 11-v voi hyvinkin ajatella, että ratkaisu haasteisiin on yksinkertaisesti vain vitkutella lähtöä, jolloin ei ehkä tarvitse mennä ollenkaan. Olisin joka tapauksessa kouluun yhteydessä näistä aamuista, sillä siellä ei välttämättä tiedetä, minkä ponnistuksen takana ylipäätään paikalle tulo on ollut.

Moni nepsyperhe on myös todennut, että pikkuoppilaiden aamuja tai ylipäätään kouluasioita helpottaa, kun tietyt asiat tehdään "open käskystä". Tämä helpottaa kuormaa kotona, kun taistelu ei olekaan vanhemman ja lapsen välinen. Aamukuviin voi liittää open kuvan ja vaikka puhekuplan lempeästä käskystä, jolloin ohje tulee sieltä ulkopuolelta. Tämä pitää tietenkin sopia open kanssa, ettei tilanne rasita sitten turhaan välejä siellä koulussa. En tiedä onko 11 jo liian vanha tähän, mutta pienemmille toimii.

T. Alkuope

Kannattaa kuitenkin samalla ensin varmistaa, ettei se opettaja ole mukana kiusaamisessa. Uskomattoman usein on, ja etenkin nepsyjen kohdalla, kun asenne on sama kuin tässä ketjussa muutamilla.

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä, ap, mitään muita tukitoimia käytössä, esim. lääkitystä? Nepsyjen aivot toimivat vähän eri tavalla, kun ärsykkeet sinkoilevat hallitsemattomasti, lääkitys auttaa tähän kaaokseen. Moni kuvailee lääkkeen vaikutuksen olevan dramaattinen, yhtäkkiä onkin vain yksi kanava auki kymmenen sijaan, jolloin kaikki toimiminen helpottuu.

Ja onko koulussa kaikki ok? Eihän ole esim. kiusaamista tai liikaa kuormitusta? Myös nepsyillä voi olla ihan "tavanomaista" haluttomuutta mennä kouluun, joka ei siis johdu arkitoimien haastavuudesta vaan siitä, että koulussa asiat on huonosti. 11-v voi hyvinkin ajatella, että ratkaisu haasteisiin on yksinkertaisesti vain vitkutella lähtöä, jolloin ei ehkä tarvitse mennä ollenkaan. Olisin joka tapauksessa kouluun yhteydessä näistä aamuista, sillä siellä ei välttämättä tiedetä, minkä ponnistuksen takana ylipäätään paikalle tulo on ollut.

Moni nepsyperhe on myös todennut, että pikkuoppilaiden aamuja tai ylipäätään kouluasioita helpottaa, kun tietyt asiat tehdään "open käskystä". Tämä helpottaa kuormaa kotona, kun taistelu ei olekaan vanhemman ja lapsen välinen. Aamukuviin voi liittää open kuvan ja vaikka puhekuplan lempeästä käskystä, jolloin ohje tulee sieltä ulkopuolelta. Tämä pitää tietenkin sopia open kanssa, ettei tilanne rasita sitten turhaan välejä siellä koulussa. En tiedä onko 11 jo liian vanha tähän, mutta pienemmille toimii.

T. Alkuope

Miksiköhän noita ei ollut aikoinaan vuosikymmeniä sitten juurikaan? Auktoriteetti ja arvovalta vanhemmilta murentunut. Nepsy tai ei nepsy kouluun tultiin silloin ajallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä, ap, mitään muita tukitoimia käytössä, esim. lääkitystä? Nepsyjen aivot toimivat vähän eri tavalla, kun ärsykkeet sinkoilevat hallitsemattomasti, lääkitys auttaa tähän kaaokseen. Moni kuvailee lääkkeen vaikutuksen olevan dramaattinen, yhtäkkiä onkin vain yksi kanava auki kymmenen sijaan, jolloin kaikki toimiminen helpottuu.

Ja onko koulussa kaikki ok? Eihän ole esim. kiusaamista tai liikaa kuormitusta? Myös nepsyillä voi olla ihan "tavanomaista" haluttomuutta mennä kouluun, joka ei siis johdu arkitoimien haastavuudesta vaan siitä, että koulussa asiat on huonosti. 11-v voi hyvinkin ajatella, että ratkaisu haasteisiin on yksinkertaisesti vain vitkutella lähtöä, jolloin ei ehkä tarvitse mennä ollenkaan. Olisin joka tapauksessa kouluun yhteydessä näistä aamuista, sillä siellä ei välttämättä tiedetä, minkä ponnistuksen takana ylipäätään paikalle tulo on ollut.

Moni nepsyperhe on myös todennut, että pikkuoppilaiden aamuja tai ylipäätään kouluasioita helpottaa, kun tietyt asiat tehdään "open käskystä". Tämä helpottaa kuormaa kotona, kun taistelu ei olekaan vanhemman ja lapsen välinen. Aamukuviin voi liittää open kuvan ja vaikka puhekuplan lempeästä käskystä, jolloin ohje tulee sieltä ulkopuolelta. Tämä pitää tietenkin sopia open kanssa, ettei tilanne rasita sitten turhaan välejä siellä koulussa. En tiedä onko 11 jo liian vanha tähän, mutta pienemmille toimii.

T. Alkuope

Miksiköhän noita ei ollut aikoinaan vuosikymmeniä sitten juurikaan? Auktoriteetti ja arvovalta vanhemmilta murentunut. Nepsy tai ei nepsy kouluun tultiin silloin ajallaan.

Koska niitä tutkittiin ja tuettiin vähemmän. Huonosti kävi monille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä, ap, mitään muita tukitoimia käytössä, esim. lääkitystä? Nepsyjen aivot toimivat vähän eri tavalla, kun ärsykkeet sinkoilevat hallitsemattomasti, lääkitys auttaa tähän kaaokseen. Moni kuvailee lääkkeen vaikutuksen olevan dramaattinen, yhtäkkiä onkin vain yksi kanava auki kymmenen sijaan, jolloin kaikki toimiminen helpottuu.

Ja onko koulussa kaikki ok? Eihän ole esim. kiusaamista tai liikaa kuormitusta? Myös nepsyillä voi olla ihan "tavanomaista" haluttomuutta mennä kouluun, joka ei siis johdu arkitoimien haastavuudesta vaan siitä, että koulussa asiat on huonosti. 11-v voi hyvinkin ajatella, että ratkaisu haasteisiin on yksinkertaisesti vain vitkutella lähtöä, jolloin ei ehkä tarvitse mennä ollenkaan. Olisin joka tapauksessa kouluun yhteydessä näistä aamuista, sillä siellä ei välttämättä tiedetä, minkä ponnistuksen takana ylipäätään paikalle tulo on ollut.

Moni nepsyperhe on myös todennut, että pikkuoppilaiden aamuja tai ylipäätään kouluasioita helpottaa, kun tietyt asiat tehdään "open käskystä". Tämä helpottaa kuormaa kotona, kun taistelu ei olekaan vanhemman ja lapsen välinen. Aamukuviin voi liittää open kuvan ja vaikka puhekuplan lempeästä käskystä, jolloin ohje tulee sieltä ulkopuolelta. Tämä pitää tietenkin sopia open kanssa, ettei tilanne rasita sitten turhaan välejä siellä koulussa. En tiedä onko 11 jo liian vanha tähän, mutta pienemmille toimii.

T. Alkuope

Miksiköhän noita ei ollut aikoinaan vuosikymmeniä sitten juurikaan? Auktoriteetti ja arvovalta vanhemmilta murentunut. Nepsy tai ei nepsy kouluun tultiin silloin ajallaan.

Olipas, mä kävin kouluni kasarilla ja joka jumalan aamu jumitin niin että myöhästyin lähes poikkeuksetta. Enkä ollut ainoa, luokkaan valui oppilaita miten milloinkin. Oli myös oppimishäiriöisiä, jotka kulki muiden mukana oppimatta mitään.

Tämä ei ehkä toimi teillä, mutta meillä vaatteet menee päälle, kun seison vieressä ja ojennan yksi vaatekappale kerrallaan niitä. Onhan se tosi rasittavaa kohdella esiteiniä kuin pikkulasta, mutta meillä muu ei auta. Sama kaikkien muiden toimien kanssa, ihan konkreettisesti vien aamupalapöytään/hammaspesulle esim. kädestä pitämällä. Toki meillä tässä auttaa se, että teen etätöitä ja olen paikalla. Jos sun pitää lähteä aiemmin töihin, niin vaikea on olla ojentelemassa vaatteita. Ehkä vaatteet voisi tehdä radaksi lattialle, niin olisi helpompi yksitellen pukea?

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Sun pitää Ap herätä aiemmin sen lapsen kanssa ja tehdä lapsen kanssa aamutoimet yhdessä. Pue lapsi, jos hän ei itse osaa.

Oletteko saaneet perhetyötä? Sieltä voisi joku tulla opettamaan teille miten aamut hoidetaan. Ei ne kuvat seinällä mitään auta 😂

Perhetyöntekijä ne kuvat sinne seinälle juuri laittoi, askartelivat yhdessä lapsen kanssa.

Kävi meillä iltapäivisin kahden viikon ajan mutta käynnit lopetettiin hyödyttöminä.

A.p

Pyydä perhetyöntekijä teille uudelleen aamuiksi.

En tosin usko, että he tulevat ennen klo 08 ja jos sun täytyy olla töissä silloin, se on liian myöhäistä.

Eli nyt otat sellaisen rutiinin että puet lapsen ja viet hänet koulun pihalle, siellä on muitakin lapsia. Lapsi voi odottaa koulupäivän alkua pihalla leikkien muiden kanssa. Aamu alkaa ulkoilulla ja lapsi saa hyvän startin päivään.

Lapsi ei voi jäädä yksin kotiin, jos hän ei osaa lähteä kouluun. Tuossa on annettu liikaa köyttä ja lapsi käyttää tätä vapautta nyt siekailematta hyväkseen.

Tuosta seuraa vain huonoja asioita pitkällä tähtäimellä. Lapsen kanssa pitää yhdessä löytää toimivat keinot, eikä rynniä yli.

No mutta tuohan nimenomaan olisi se yhteinen ja toimiva keino.

Pukeminen tehdään yhdessä, homma toimii, lapsi ehtii kouluun.

Ei anneta mahdollisuutta siihen, että tämä huono kehitys jatkuu. Jos tätä toimintamallia ei nyt katkaista, kun riskinä se, että lapsi ei mene kouluun ollenkaan.

Ei pidä antaa yhtään siimaa tällaiselle vaan muuttaa toimintatapa sellaiseksi, että päästään varmasti haluttuun loppputulokseen.

Sitten kun aamut toimivat näin, voidaan pikku hiljaa alkaa yhdessä harjoitella sitä omatoimisesti kouluun lähtemistä. Nyt se ei selvästikään vielä suju, joten vaatimalla asia ei tule tapahtumaan.

Vierailija kirjoitti:

Sitten ihmetellään miksi pisatulokset laskee ja nuoret voivat pahoin kun vanhemmuus on sitä että lapsi saa tehdä mitä huvittaa, ja jos ei teekään mitä pitäisi asiaa itketään yhdessä netissä pohtien josko vaikka juuri se oikea soundtrack saisi tekemään.

Tämä on osa ongelmaa, valitettavasti.

Vierailija kirjoitti:

Ja tälläisen takia on kohta järjissään olevia työttömiä on kokoomuksen aikeina laittaa rahatta lähimetsiin kun nykyajan elämän-yliherkkiin lapsiin ei saada kuria että tekee kellon mukaan aamutoimet niin on haettava psykologia ja pilleriä ratkaisuna yhteiskunnan laskuun.

Joku vika sinussakin on pakko olla.

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Sun pitää Ap herätä aiemmin sen lapsen kanssa ja tehdä lapsen kanssa aamutoimet yhdessä. Pue lapsi, jos hän ei itse osaa.

Oletteko saaneet perhetyötä? Sieltä voisi joku tulla opettamaan teille miten aamut hoidetaan. Ei ne kuvat seinällä mitään auta 😂

Perhetyöntekijä ne kuvat sinne seinälle juuri laittoi, askartelivat yhdessä lapsen kanssa.

Kävi meillä iltapäivisin kahden viikon ajan mutta käynnit lopetettiin hyödyttöminä.

A.p

Pyydä perhetyöntekijä teille uudelleen aamuiksi.

En tosin usko, että he tulevat ennen klo 08 ja jos sun täytyy olla töissä silloin, se on liian myöhäistä.

Eli nyt otat sellaisen rutiinin että puet lapsen ja viet hänet koulun pihalle, siellä on muitakin lapsia. Lapsi voi odottaa koulupäivän alkua pihalla leikkien muiden kanssa. Aamu alkaa ulkoilulla ja lapsi saa hyvän startin päivään.

Lapsi ei voi jäädä yksin kotiin, jos hän ei osaa lähteä kouluun. Tuossa on annettu liikaa köyttä ja lapsi käyttää tätä vapautta nyt siekailematta hyväkseen.

Tuosta seuraa vain huonoja asioita pitkällä tähtäimellä. Lapsen kanssa pitää yhdessä löytää toimivat keinot, eikä rynniä yli.

No mutta tuohan nimenomaan olisi se yhteinen ja toimiva keino.

Pukeminen tehdään yhdessä, homma toimii, lapsi ehtii kouluun.

Ei anneta mahdollisuutta siihen, että tämä huono kehitys jatkuu. Jos tätä toimintamallia ei nyt katkaista, kun riskinä se, että lapsi ei mene kouluun ollenkaan.

Ei pidä antaa yhtään siimaa tällaiselle vaan muuttaa toimintatapa sellaiseksi, että päästään varmasti haluttuun loppputulokseen.

Sitten kun aamut toimivat näin, voidaan pikku hiljaa alkaa yhdessä harjoitella sitä omatoimisesti kouluun lähtemistä. Nyt se ei selvästikään vielä suju, joten vaatimalla asia ei tule tapahtumaan.

Nepsylapsen vanhempana, jolla on itsekin adhd sanon vain, että väkisin pukeminen olisi kauheaa, näyttäisi etten osaa, aiheuttaisi riitoja ja pilaisi kaikkien päivän. Tarvitsen ja oma lapsi tarvitsee rauhaa ja hiljaisuutta, ei jotakuta jatkuvasti häiritsemään ja katkomaan aamuisin muutenkin todella huonoa keskittymistä. Lapselle ei voi antaa kahvia, mutta kannattaa huolehtia, että heti aamusta saa proteiinia. Se auttaa keskittymään.

Mulla itsellä on ADHD ja kahdella kouluikäisellä lapsella myös.. voitte kuvitella että arki ei ole herkkua.

Mikä meillä auttaa yleensä on se että mennään tosi aikaisin nukkumaan ja myös herätään aiemmin. Ja aamulla kaikki tehdään samassa järjestyksessä. Vaatteet päälle, hampaidenpesu+hiukset, aamupala, repun pakkaaminen ja ulos. Koko ajan joudun muistuttamaan kun jäävät jumiin.

Arkiaamut menee rutiinilla mutta mikä muu tahansa lähteminen voi kestää tunteja. Aina joku (myös usein minä) jää haahuilemaan ja puuhaamaan jotain muuta. Lapset jäävät jumiin asioihin, kuten kirjoittavat kouluainetta 30 sivua..

Meillä on se hyvä puoli, että koulumenestys on aina erinomaista, varsinkin matematiikka. Mutta huolettaa silti miten pärjäävät...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko 1970-luvulla äideillä vastaavia ongelmia "nepsy"-lapsien kanssa?

Ei. Lapsi puki reippaasti ja meni ajoissa kouluun, mitään vastavikinöitä ei kuunneltu.

1970-luvun äidit lähtivät aamulla töihin, lasten odotettiiin pärjäävän itse, eivätkä vanhemmat koskaan saaneet tietää, ehtikö heidän lapsensa kouluun vai ei.

Minä esimerkiksi en juurikaan ehtinyt. Jos en olisi add:n lisäksi ollut noin neljä desiiliå keskimääräistä älykkäämpi, olisi käynyt huonosti. Monille kävi.

Mikä tekee sinusta muita älykkäämmän? Nämä olen keskivertoa älykkäämpi ovat rasittavia narsisteja. Late Jansson tai mikä Jonsson nyt olikaan sanoi olevansa keskivertoa älykkäämpi. Jätkä uskoo kuitenkin mielikuvitusolentoon ja Jeesus on sen paras kaveri. Tosi älykästä.

En tiedä, mikä minusta tekee keskivertoa älykkäämmän, mutta kolmella eri testillä sitä on mitattu ja siihen tulokseen tultu. Olen myös saanut elämässäni ihan huomattavasti aikaan ja ollut sekä läheisilleni että ihmiskunnalle hyödyllinen.

Yllä kuitenkin tarkoitin sillä, että älykkyyteni takia opin ja osasin kaikki koulun asiat ilman opetustakin niin hyvin, että opettajat automaattisesti kuvittelivat, että jos olen poissa tai myöhässä, siihen on varmasti Joku Hyvä Ja Hyväksyttävä Syy. Siksi se ei koskaan ollut ongelma, vaikka myöhästelin ja lintsailin miten sattui. Ja siksi ongelmia ei tullut myöhemminkään, kun kuitenkin olin oppinut vähintään kaiken, mitä odotettiinkin.