Jos saisit kuulla, että eläisit enää vain noin vajaan vuoden verran, mitä tekisit

Polttaisin tupakkaa kaksi askia päivässä

Dokaisin joka päivä ja mässäisin herkkuja, eipä tarvisi enää välittää terveydestä tai ulkonäöstä. 

Eläisin kuten tähänkin asti, sillä minulla ei tällä hetkellä ole varaa unelmani toteuttamiseen.

Kokeilisin kaikkia mahdollisia huumeita, vain kerran, irtosuhteita, nukkuisin pitkään, söisin epäterveellisesti

Ensin ottaisin kaikki mahdolliset lainat ja sen jälkeen irtisanoutuisin.

Ja tekisin rahoilla kaikkea kivaa mitä nyt mieleen tulee.

Kokeilisin miltä tuntuisi raiskata. Vaanisin yössä potentiaalisia uhrejani ja päivää ennen kuolemaa toteuttaisin sairaan fantasiani. Se mies saisi silti elämänsä kyydit halusi tai ei.

En todennäköisesti muuttais mitään.. Mikä pointti elää sellasessa säälittävässä mielentilassa "että toteutan asioita vain jos kuolen". Asioita voi toteutttaa ilman sitä kuolemaakin. 

Mulla ei varmaan muuttuis yhtään mikään. 

M.30

Vierailija kirjoitti:

Ensin ottaisin kaikki mahdolliset lainat ja sen jälkeen irtisanoutuisin.

Ja tekisin rahoilla kaikkea kivaa mitä nyt mieleen tulee.

Sitten päivää ennen kuolemaasi lääkäri juoksee sinut kiinni lappusen kanssa: pahoittelut erehdyksestä! Et kuolekaan!

Vierailija kirjoitti:

En todennäköisesti muuttais mitään.. Mikä pointti elää sellasessa säälittävässä mielentilassa "että toteutan asioita vain jos kuolen". Asioita voi toteutttaa ilman sitä kuolemaakin. 

Mulla ei varmaan muuttuis yhtään mikään. 

M.30

En aio kuolla, siksi en toteutakaan mitään mitä haluaisin toteuttaa.

Ehkä ryyppäisin joka päivä. Tosin eihän siinä olisi mitään muutosta nykytilaan, eli ryyppäisin vaan...

Tein jonkun höpöhöpö-nettioraakkelitestin, että mikä sana osuu kuvaamaan seuraavaa vuotta. Vastaus oli: Dead. Ei ollut kauhean hauskaa, koska se saa miettimään, että sana voi käydä toteen ensi vuonna. Jos ei itsellä, niin läheisellä. Kuoleman kohtaa mieluummin ilman vitsikkäitä ennustuksia.

Ai jos kunto olisi kuitenkin vielä hyvä? Kokeilisin ekstaasia, spiidiä ja psykedeelejä vuorotellen, harrastaisin irtosuhteita, matkustelisin kaukokohteisiin.

Nostaisin kaikki säästöt tililtä, ottaisin kumppanin ja pari parasta kaveria mukaan pitkälle reissulle. Pidettäisiin loppuaikani maan päällä hauskaa oikein kunnolla hedonistisesti nautiskellen :)

Irtisanoutuisin välittömästi työstäni enkä välittäisi kk irtisanomisajasta - saikuttaisin ajan loppuun.

Matkustelisin ympäri maailmaa ja söisin ja joisin kaikkea, mihin en ole aiemmin koskenut.

Alottaisin mahdollisesti jopa uuden harrastuksen.

Vuoden aikana ehtisin toki kaikki säästöt käyttää, joten joutusin varmasti tekemään jotain keikkatöitä. Onneksi niitä on alallani paljon tarjolla.

Yrittäisin varmasti vuoden aikana myös saada jotain muutosta alalleni, jotta ihmiset tulisivat tietoisiksi,kaikista niistä epäkohdista, joita alalla on.

Kertoisin eräille perheenjäsenille, mitä heistä todella ajattelen.

Panostaisin lapsiin enemmän, että sitten kun minua ei ole, heillä olisi jotain konkreettista "minusta". Nyt ei ole kuin tyyliin valokuvia. Ehkä tekisin videoita tai nauhoituksia, en tiedä. 

Muuten eläisin elämääni kuten ennenkin. 

Kyllä tuhlaisin säästöni matkustellen ja juhlien. Järjestäisin eläimille uuden kodin ja perintöasiat tekisin helpoksi nimeämällä asianajajan jne. hoitamaan kaiken oikein kuoleman jälkeen. Järjestäisin hautajaiset valmiiksi. Viimeisellä viikolla yrittäisin soluttautua Venäjälle ja päästä tapaamaan Putinia jonkun myrkyn kanssa.

X opettajani kertoi aikoinaan maanantaina kaikille koulussa tulevansa suoraan putkasta.Syy: sai lääkäriltä n.4kk elinaikaa. Jatkoi sitten normaalisti kesään.

Yrittäisin hankkia mahdollisimman paljon seksikokemuksia eli baarista kun se on niin nihkeää, joutuisin käyttämään säästöjäni maksullisiin naisiin. Valikoisin kuitenkin sellaisia pornahtavia valioyksilöitä.

Sori avautuminen - vuosi sitten rakas mummoni kuoli yllättäen saatuaan syöpädiagnoosin. Naps tuosta noin vaan kuihtui pois parissa viikossa, ilman muita alkuoireita kuin pieni yskä.

- viime kesänä taas koko jäljellä oleva perheeni joutui isoon kolariin, kuorma-autoilija nukahti ja ajoi nokkaan. Isä, äiti ja kaksi enoa, ihmekyllä selvisivät. Kaikki n. kuukauden teholla, äiti koomassa. Vasta marraskuussa viimeinenkin pääsi kotiin sairaalasta.

Nyt oma olo tuntuu hauraalta ja jotenkin ylitarkkailen omaa kehoani.

Nuo isot stressaavat tilanteet lyhyen ajan sisään saivat minut ihan luulotautiseksi.

Mutta odotan sitä oivallusta, että elämä voi milloin tahansa päättyä yllättäen.

Että hetkestä ja elämästä pitäisi nauttia Nyt eikä vasta sitten joskus.

Sitten aion tehdä siistejä ja juttuja ja elää täysillä. Vielä en siihen pysty vaan valvon öitä ja pelkään viikatemiestä.

Ihailen teitä jotka pystytte elämään heittäytymään ja osaatte haalia itsellenne nautintoja.

Ottaisin suurimman mahdollisen henkivakuutuksen. Lopettaisin kondomien käytön. Haistattelisin työnantajalle ja muutamalle muullekin. Piereskelisin estoitta tuttavienkin läsnä ollessa. Lopettaisin kuntosalilla ja lenkillä käynnin. Ajelisin ilman turvavyötä. En rokotuttaisi itseäni, en kävisi hammastarkastuksessa. Heittäisin pois 90% tavaroistani. En tarkastaisi Tukholman-risteilyllä hätäpoistumisreittiä. Jättäisin äänestämättä. Ilmoittautuisin johonkin Idols-tyyppiseen laulukilpailuun. Lopettaisin kalanmaksaöljyn nauttimisen. Kokeilisin base-hyppyä. Kokeilisin huumeiden viihdekäyttöä. En olisi ensi talvea Suomessa. Antaisin sukset, monot ja talvivaatteet pois. Yrittäisin tehdä lapsen.