Supernanny Suomi 2022 OFFICIAL

Selkee etelänmaalainen temperamentti. Puoliksi turkkilaisia?

Kody Brown se vaan sisarvaimojaan nai.

Ap

Voihan ne geenit olla tullu tummalta äidiltä, ja tuo äiti on vaan äitipuoli.

Onpas tuo ukko todella passiivis-aggressiivinen noita kahta vanhinta tyttöä kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Lasten ulkonäön haukkujat ja maallikkodiagnoosien antajat voisivat pitää mölyt mahassaan.

Ei oo haukuttu, lihava on lihava ja se ei ole terveellistä. Mikä sua hiertää?

Miksei enää näytetä kunnon itkupotkuja kuin niissä alun esittelyvideoissa?? Popparit tulilla, lupaus kunnon protestoraivosta ilmoilla ja sit - "hyvinhän se meni" - totaalilässähdys lupaavalle alulle.. 😑 Odotan kunnon sosiaalipornoa! Rahoille vastinetta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohis, mutta oletteko huomanneet, että supernanny Piassa on paljon samaa näköä kuin Ruotsin prinsessa

Victoriassa!

Ehkäpä on jotain samaa. Penttala voisi olla vaikka joku Victorian lihava täti?

Ei voisi,koska on hoikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkämaalainen on vanhempien lasten faija?

Samaa tietoa tulin etsimään.[/quote

Ja mitäs väliä sillä on?

Vaikea temperamentti. Oisko manne kuitenkin isä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipa tällä kuusihenkisellä uusperheellä hieno, iso omakotitalo. Fiksun oloiset vanhemmat. Niin oli lapsetkin. Wilma taisi vielä hakea vähän äidin huomiota. On ollut kuitenkin aika pieni, kun perheeseen syntynyt peräkkäin kaksi sisarusta lisää.

Ei ollut hieno eikä iso. Tavallinen ysärilänyskä, jossa tytöillä ei ollut edes omia huoneita ja sängynkulmissa törötti tapit vaarallisesti kun kerrossänky lienee jaettu. Keittiön pöytä ja tuolit ankeat, talossa tilaa väärissä kohdissa.

Oli kyllä hieno,siisti ja kodikas talo ihanalla tontilla rauhallisessa paikassa,ei kuitenkaan mitenkään eristyksissä.Ihana paikka lapsillekin kasvaa.

Vanhempien pitäisi osata iloita lasten erityisominaisuuksista.  Suomessa ne yritetään tukahduttaa.  Etelässä ihmisillä on erilainen luonne-johtunee geeneistä- kuin jäyhillä suomalaisilla.  Meillä korostetaan että lasten pitää syödä lautaset tyhjiksi.  Lapset ruokailee keskenään ja aikuiset komentaa.  Kuitenkin vanhemmatkin ovat lihavia että kyllä joskus on syöty.  Sama juttu tämä supernanny, piti aikuisena mennä lihavuusleikkaukseen.  Antakaa näiden lasten olla iloisia ja touhukkaita, lahjoja voisi olla lauluun, musiikkiin,urheiluun ja tanssiin.  Yhdessäoloon aikuisitn kanssa. Nyt komennetaan olemaan yksin omassa huoneessa-tämä on tyypillinen rangaistus näissä ohjelmissa.  Vanhemmat pitäkää hauskaa yhdessä lastenne kanssa, ei tarvitse olla niin kasvattava koko ajan.

Kyllä huomaa, kuinka pihalla aikuiset on. Vaaditaan entisaikojen kuria, määräämistä, neuvottelemuutta ja käskyttämistä. Ja kuten yhteiskunnasta huomaamme, se ei todellakaan toiminut, vaan on kammottavalla tavalla traumauttanut udeita sukupolvia. Onneksi meillä jo mummo tajunnut kiintymyysvanhemmuuden, vaikkei sillä nimeä ollutkaan silloin. Olemme kaikki kasvaneet keskustelevassa ja rakastavassa perheessä menestyviksi aikuisiksi, joilla on perheessä lämpimät ja välittävät suhteet. Myös omat lapseni ovat läheisiä ja rakkaudella ilman kuria kasvatetut. Heidän kanssaan on aina keskusteltu syy-seuraussuhteista ja annettu tehdä ikätasoisia päätöksiä. Ja pärjääviä ja menestyviä ovat <3.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävi psääliksi tuota kutosjakson Wilmaa. Näytti koko ajan surulliselta ja siltä, että tarvitsisi tukea, eikä kiusaamista supernannyltä. Varmasti joutunut elämään erityisen siskon ja pikkusisarusten varjossa jo valmiiksi. Sitten vielä äidin sairaus. Siksi hakee huomiota keinolla millä hyvänsä. Sitten joutuu lähteä keräämään roskia kun muut syö. Eikö voinut vähemmän näyryyttävää rangaistusta keksiä? Ja Pia vielä ehdottaa, että pitäisi eristää pysyvästi syömään erossa muista. Eikä edes kysynyt tytöltä vaivaako mieltä jokin, vain isosisko oli tärkeä. Huomasi kyllä, ettei Pia pitänyt tytöstä. Hieno lastensuojelualan ammattilainen kun näyttää sen lapselle ja koko Suomen kansalle

No ei se kyllä noin ole mutta.....

Kerropa miten tuon tytön toimiminen olisi saatu aisoihin?

Mielenkiinnolla odotan toisen ammattilaisen ohjeistusta.

Miten ois keskustelu ja selittäminen nöyryyttämisen ja eristämisen sijaan? Eikä tarvitse olla ammattilainen. Terve lapsi uskoo kyllä kun kertoo faktat pöytään ja puhuu lapsen ja muiden tunteista ja siitä miten lapsen käytös vaikuttaa. Tai jos ei usko niin sitten lapsi tarvii lääkäriä. Jakson tyttö vaikutti kyllä ihan normaalilta lapselta, joka tarvitsee huomiota ja aikuisen asettamat rajat. Mutta niitä rajoja ei tarvitse asettaa lasta kiusaamalla. Jo armeijassa tuota(laitetaan keräämään roskia kun muut syö, eristetään syömään eri aikaan) sanottaisiin simputtamiseksi. Mutta ilmeisesti se on sitten Suomessa lapseen kohdistettuna ihan ok.

Missä ihmeen kohtaa näit nöyryyttämistä? Lapsi pelleili ruokapöydässä. Vanhemmat käski ulos keräämään roskia kun ei osannut olla. Lapsi lällätteli ikkunan takana. Pia vahvisti vanhemman säännöt, ei tuolla lailla käyttäytymällä voida alkaa lepsuilla ja vetää takaisin sanomisista, vaan rajat pitää asettaa tiukalle. Ei tuo lapsi siitä kärsinyt, vaan päin vastoin teki lopulta mitä pyydettiin, vakavoitui ja käytös muuttui. Nykyään lapsia kohdellaan liian silkkihansikkain, mitään ikävää tunnetta ei saisi aiheuttaa ja sitten tulos nähtävissä mm. koulussa ja psyk. ongelmissa kun lapset eivät ole oppineet käsittelemään tunteita, kuten pettymystä, häpeää, suuttumusta, jne. 

Käsitellään silkkihansikkain, mutta silti puhutaan tunteiden sanoittamisesta. Jää vähän kapeaksi ne tunnetaidot, jos lasta ei kielletä eikä hän koe mitään pettymyksiä. En siis puhu tästä ohjelmasta vaan yleisellä tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä huomaa, kuinka pihalla aikuiset on. Vaaditaan entisaikojen kuria, määräämistä, neuvottelemuutta ja käskyttämistä. Ja kuten yhteiskunnasta huomaamme, se ei todellakaan toiminut, vaan on kammottavalla tavalla traumauttanut udeita sukupolvia. Onneksi meillä jo mummo tajunnut kiintymyysvanhemmuuden, vaikkei sillä nimeä ollutkaan silloin. Olemme kaikki kasvaneet keskustelevassa ja rakastavassa perheessä menestyviksi aikuisiksi, joilla on perheessä lämpimät ja välittävät suhteet. Myös omat lapseni ovat läheisiä ja rakkaudella ilman kuria kasvatetut. Heidän kanssaan on aina keskusteltu syy-seuraussuhteista ja annettu tehdä ikätasoisia päätöksiä. Ja pärjääviä ja menestyviä ovat <3.

Kai ymmärrät että lapsia on erilaisia? Jotkut tarvitsevat tiukemmat säännöt. On nepsyjä, kovapäisiä, herkkänahkaisia, kapinallisia. Pitää mukauttaa kasvatustyyli lapsen mukaan.

Johtuisiko tyttöjen oikuttelut mustasukkaisuudesta, kun äitillä uusi mies ja kaksi pienempää lasta hänen kanssaan, tytöt kokevat itsensä ehkä ulkopuolisiksi, siksi hakevat äidiltä jatkuvaa huomiota ja isäpuolikin vaikutti aika passiiviseltä ja etäiseltä tyttöjen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Johtuisiko tyttöjen oikuttelut mustasukkaisuudesta, kun äitillä uusi mies ja kaksi pienempää lasta hänen kanssaan, tytöt kokevat itsensä ehkä ulkopuolisiksi, siksi hakevat äidiltä jatkuvaa huomiota ja isäpuolikin vaikutti aika passiiviseltä ja etäiseltä tyttöjen kanssa.

Tätä minäkin ajattelin. Jotain tuollaista käytöksen takana.

Itselläni on 3 sisarusta, ja tilanne oli lapsuudessani aika sama mitä tuossa perheessä. Eli 2 vanhinta tyttöjä vuoden ikäerolla ja sitten 2 nuorempaa joilla myös pieni ikäero.

Itse kärsin toiseksi vanhimpana tyttönä siitä ettei äidillä ollut ikinä kahdenkeskistä aikaa kanssani, jota äidillä ei tosin ollut kenenkään toisenkaan lapsen kanssa.

Näin ollen näkisin näidenkin tyttöjen ns. kiukuttelun johtuvan ihan vain siitä että kun huomiota ei saa hyvällä niin se haetaan pahalla.

Vierailija kirjoitti:

Eettisyys lapsen näkökulmasta herättää ajatuksia. Voiko lapsi itse valita osallistumisensa ohjelmaan? Millaisia vaikutuksia ohjelmalla on lapsen myöhempään elämään? Lapsen kohteluun kuvausten aikana olisi myös syytä kiinnittää huomiota. Usein on tilanne, että lapsesta puhutaan negatiivisia asioita aikuisten kesken hänen päänsä yli. Samassa tilanteessa on myös kuvausryhmä, eli useita aikuisia ja kamerat ja kohteena on lapsi ja hänen ongelmat. Lapselta ei kysytä mitään. Hän on kuin koira, johon tilanteella ei nähdä olevan vaikutusta. Keskeinen tavoite on saada lapsi käyttäytymään aikuisille sopivalla tavalla, usein lähtökohtana on aikuisten tarpeet. Lapsen tarpeita ja ongelmia ei aina käsitellä riittävän perusteellisella tavalla, mikä lisäisi lapsen hyvinvointia myös pitkällä tähtäimellä. Kotikasvatukselle annetaan korostettu merkitys, vaikka usein näkee, että taustalla voisi olla muutakin, mikä kaipaisi laajempia toimenpiteitä lapsen elämässä ja kehityksessä.

Näitä tämänpäiväisen jakson tyttöjäkin kiusataan huomisesta alkaen koulussa :(

Ha-haa, isot pojat asuvat laiskana yksinhuoltajaäidin luona. Tuossa iässä minä olin ylioppialas  ja opiskelin ja naimisissa yksi lapsikin jo. Sain aika pian vakituisen  paikan ja  24 vuotiaina meillä oli ensimmäinen oma asunto 63 neliötä. Kaikki serkkuni ovat itsenäistyneet  tuossa iässä.  Vanhemman  velvollisuus  on laittaa lapset maailmalle oppivat hoitamaan omat asiansa. Tämä äiti teki vielä   miehille ruuat  3 vuorotyön jälkeen. Tuolla tavalla kasvatetaan vain sossupummeja. Kotoa kannatta muuttaa 18 vuotiaana. Ammatti pitää kaikkien hankkia.

Minusta Pia oli vähän julma sille 9-vuotiaalle. Jokin tytön temperamentissa ärsytti häntä.

Vierailija kirjoitti:

Todella paljon on nykyään vanhempia, jotka ovat lastensa tossun alla.

Lapset pompottelevat ja käskyttävät vanhempiaan kuin pikku-riiviöt konsanaan.

Ja vanhemmat, he ovat täysin "kädettömiä" lastensa edessä.

Jatkuvasti : "haluatko lähetä ulos, otatko maitoa, mehua, vettä , tuoremehua vaiko kaakaota ..

Putki sinisen, vihreän, keltaisen, ruskean vaiko violetin puseron" ..

Voi hyvä päivää , aikuiset ihmiset !

Lapset riehuvat joka tilanteessa ja vanhemmat silmät pyöreinä, että "MITÄHÄN MEIDÄN PITÄISI TEHDÄ" .

Uskomattoman uus'avuttomia vanhempia.

Laittakaa ja PITÄKÄÄ NE RAJAT lapsillenne.

Minusta juuri nuo mainitsemasi ovat sellaisia asioita, joita lapsi voi toisinaan itse päättää. Kumman puseron haluat? Joisitko mieluummin kupin kaakaota vai lasillisen kylmää maitoa? Haluatko illalla tehdä ulkona lumiukon vai pelaatko mieluummin lautapeliä? Jossain sitä päätöksentekoa pitää harjoitella. Sitten taas esimerkiksi sitä ei voi itse päättää pukeeko ulos sadevaatteet vai mekon, syökö ruokaa vai karkkia tai mennäänkö lainkaan ulos koko päivänä.