Lue keskustelun säännöt.
Supernanny Suomi 2022 OFFICIAL
Kommentit (456)
En myöskään ymmärrä miksi monessa perheessä lapsen syödessä aikuiset kyyläävät vieressä ja kommentoivat jokaista suupalaa kuin jotkut viralliset valvojat. Hirveän paineistettu tilanne lapselle. Ei ihme että jää jotain syömättä. Tuskin aikuiset itsekään pystyisivät tuossa tilanteessa rentoon ruokailuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En myöskään ymmärrä miksi monessa perheessä lapsen syödessä aikuiset kyyläävät vieressä ja kommentoivat jokaista suupalaa kuin jotkut viralliset valvojat. Hirveän paineistettu tilanne lapselle. Ei ihme että jää jotain syömättä. Tuskin aikuiset itsekään pystyisivät tuossa tilanteessa rentoon ruokailuun.
Kyllä! Aivan käsittämättömiä tilanteita. Miksi perheet eivät syö yhdessä? Tai jos ei aina lapsen ruokarytmin mukaisesti ole tarvetta syödä, niin voihan siinä pöydässä lukea vaikka lehteä tai tyhjentää tiskikonetta kuin toinen syö. Eikä tuijottaa ja vahdata.
Vierailija kirjoitti:
Lähes kaikilla perheiden vanhemmilla on ollut ongelmia tunneilmaisussa. Lapset tarvitsevat voimakkaita ja selkeitä tunne-elämän ilmeitä. Kun olet iloinen, näytä se koko sydämestä lapselle. Kun olet vihainen, näytä sekin lapselle selkeästi ja tiukasti, mutta rauhallisesti.
Toinen ongelma on jatkuva negatiivissävytteinen puhe. Positiivinen paulautekin annetaan usein ynseällä ja monotonisella äänella. Sellainen on kauhean raskasta kenelle tahansa ihmiselle. Lapsi tarvitsee paljon myönteistä, hellää ja hassuttelevaa puhetta. Sellaista, että "sun kanssa on kiva olla".
Kolmas ongelma on vanhempien kyvyttömyys kestää lapsen negatiivisia tunteita. Ei pettymyksessä, vihassa tai surussa ole mitään väärää, epänormaalia tai pahaa. Ihan normaalia tunteita jokaiselle meistä. Kestä ne!
Neljäs ongelma on se, että jos vanhempi käskee, pyytää tai kieltää lasta ja lapsi ei tottele, vanhempi ei tee mitään. On vanhemmat velvollisuus saada lapsi toimimaan ja kuuntelemaan. Se ei aina ole helppoa, kivaa tai mukavaa, mutta se on kaiken edellytys. Joten, jos vanhempana pyydät lasta pukemaan ja tämä ei pue, joko puet hänet itse itkevänä tai kannat esim autoon ilman vaatteita. Tai jos pyydät kouluikäistä tyhjentämään tiskikonetta ja hän ei sitä varoituksesta huolimatta tee (meillä "valitsetko tosiaan olla tekemättä tätä?"), niin hänelle tulee siitä seuraamuksia. Meidän perheessä se tarkoittaa tilanteesta riippuen esim pelikieltoa, vakavaa keskustelua tai treeneistä/harrastuksesta poisjäämistä (joskus meillä lapsi voi itse valita ankaramman seuraamuksen tai vakavan keskustelun väliltä).
Teini taas menettää luottamuksen eli kotiintuloaikaa, rahaa tai muuta vastaavaa kiristetään. Positiivista on, että luottamuksen voi aina rakentaa uudelleen.
Aikuinen lapsi taas voi tehdä mitä vain, eikä vanhempien tuki, rakkaus ja hellyys koskaan siitä huolimatta katoa. Taloudellisella tuealla on rajansa, mutta henkisesti olemme aina saatavillä. Aina.
Siinäpä oikein supernänni 2. paasaus ja "asiantuntemus".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
J
Totta kai voimme maksaa kaikesta ja teettää kaiken toisilla. Se ei poista silti sitä, etteikö ihmisen kuulu osata perusasiat.
Miten niin kuuluu osata, miksi?
Aivan sama, kuin että pitää olla jouluna perunalaatikkoa ja lanttulaatikkoa ja kinkkua, kuka sanoo että on oltava!
Koti saa olla siinä kunnossa kuin on itselle hyvä, ei ole pakko hulluna siivota ja hammasharjalla jynssätä tai oppia. EI ole kiinnostanut, ikinä.
Ei ole sama asia. Kyse on ihan muusta kuin tuollaisista jutuista.
Vedätkö asian ääripäähän siksi, ettei ole muuta sanottavaa täysin järjettömän mielipiteesi perusteeksi?
Hulluna siivoamisella ja hammasharjalla jynssäämisellä ei ole asian kanssa mitään tekemistä.
Kyse on siitä, pitääkö vanhemman opettaa lapselleen elämän perusasioita, kuten nyt tämä esimerkki, että on opittava pitämään elinympäristönsä siistinä. Mielipiteesi oli, että ei tarvitse, koska siihen voi palkata jonkun toisen sen tekemään.
Aina ei voi.
Entä jos kukaan ei tulekaan sitä tekemään? Sehän ei ole itsestä kiinni.
En yhtään enää ihmettele, että on uusavuttomuutta. On ilmeisesti vanhempia, jotka kasvattavat lapsensa siihen.
Enkä enää jatka tästä. Ostan itsekin siivouspalvelut sairaalle vanhemmalleni, koska en halua itse tehdä enempää kuin oma kotini vaatii, mutta jos tulee tilanne, ettei ostaminen olisikaan mahdollista, menen kyllä itse sinne siivoamaan.
Koska minähän osaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää että tuo Annen vanhin lapsi vain loisii päivät kotona
Oliko se perhe jossa 5 lasta ja 5 v .? Vanhin voisi jo itsenäisryä. Kävikö pojat töissä ei tullut ilmi.
Miten se äiti? Loisiko sekin vielä kotona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvä ihme tuota Aadan äitiä 😵💫
Mulla meinasi kärytä päässä ihan totaalisesti tuota katsoessa. Noi tarvitsi kyllä oikeesti apua. Eihän ketään voi tolleen sitoa itseensä. Aivan karhunpalvelus lapselle olla vetämättä rajoja.
Vierailija kirjoitti:
Remmi hakkaa niin lapsen, kun Super nannynkin.
Nämä tämän lajin trollit sopivat itse asiassa aika hyvin Supernannya (tai yleensäkin lasten ongelmakäytöstä) käsittelevään ketjuun. Tässä kyseinen tapaus demonstroi hienosti sitä, kun lapsuuden huomionkerjääminen häiriökäyttäytymisen keinoilla jää päälle vielä taaperoiän jälkeenkin. Ja kun huomiota ei aikuisena enää saa niin helposti, vajotaan nettitrollin tasolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ketään muuta ihmetyttänyt että eka perhe ei kertaakaan ollut ruokaillut yhdessä ennen super nannyn vierailua? Ainakin yli vuoden päivät olivat siis hösönneet pöydässä lasten kanssa syömättä itse suullistakaan.
Ei missään jaksossa ole ollut perheiden yhteistä syömistä. Ihmeteltiin tätä miehen kanssa, että eivätkö perheet enää syö yhtä aikaa? Ja jumalaton kasa porkkanaa lautasella lapselle joka ei syö porkkanaa, eikö yksi pieni maistamispala riittäisi?
Kun omat lapset oli pieniä ja edelleen syödään koko perhe yhtäaikaa lämmin ruoka. Eihän ne lapset muuten opi pöytätapoja, pöytäkeskusteluja ja syömistä.
Niinhän sitä sanotaankin, että perhe , joka syö yhdessä, pysyy yhdessä. Yhteiset ruokahetket ovat kullanarvoisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella paljon on nykyään vanhempia, jotka ovat lastensa tossun alla.
Lapset pompottelevat ja käskyttävät vanhempiaan kuin pikku-riiviöt konsanaan.Ja vanhemmat, he ovat täysin "kädettömiä" lastensa edessä.
Jatkuvasti : "haluatko lähetä ulos, otatko maitoa, mehua, vettä , tuoremehua vaiko kaakaota ..
Putki sinisen, vihreän, keltaisen, ruskean vaiko violetin puseron" ..
Voi hyvä päivää , aikuiset ihmiset !
Lapset riehuvat joka tilanteessa ja vanhemmat silmät pyöreinä, että "MITÄHÄN MEIDÄN PITÄISI TEHDÄ" .Uskomattoman uus'avuttomia vanhempia.
Laittakaa ja PITÄKÄÄ NE RAJAT lapsillenne.Minusta juuri nuo mainitsemasi ovat sellaisia asioita, joita lapsi voi toisinaan itse päättää. Kumman puseron haluat? Joisitko mieluummin kupin kaakaota vai lasillisen kylmää maitoa? Haluatko illalla tehdä ulkona lumiukon vai pelaatko mieluummin lautapeliä? Jossain sitä päätöksentekoa pitää harjoitella. Sitten taas esimerkiksi sitä ei voi itse päättää pukeeko ulos sadevaatteet vai mekon, syökö ruokaa vai karkkia tai mennäänkö lainkaan ulos koko päivänä.
Kyllä, kenties koululaiselta voi kysellä pienistä asioista ja neuvotella kumman pusakan laittaisit tms, mutta pienemmille sanotaan miten tehdään, ei heillä ole taitoa ja kykyä päättää asioista ja sellaista vaatimusta ei heille pidä asettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsia ei pidä laitattaa mihinkään huoneeseen yksin itkemään, se on hylkäys.
Lapsi voi itkeä samassa tilassa kuin missä itse on. "Itke vaan, se helpottaa".
Ota itku vastaan, itku on sielun pesuvettä. Saa itkeä ja saa nauraa. Molemmat terveellistä ja normaalia.
Miten sinä aikuisena siitä tykkäisit jos sulla olisi paha mieli ja itkisit ja sut komennettaisiin yksin johonkin muuhun huoneeseen??
Suurimmalle osalle se käykin näin valitettavasti. Sen takia kannattaisi ottaa oppi vastaa ajoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hiukan hämää, kun jaksossa ei avattu isäasiaa. Jotenkin lapsi jotenkin näytti reagoivan vahvasti läheisen menettämiseen?
Vierailija kirjoitti:
Hiukan hämää, kun jaksossa ei avattu isäasiaa. Jotenkin lapsi jotenkin näytti reagoivan vahvasti läheisen menettämiseen?
No olet kyllä melkoinen meedio, jos tuon näit. Miksi muille ihmisille, kuten tässä tapauksessa nyt katselijoille, pitäisi selvittää kuka on kenenkin isä ja missä se jonkun isä on ja mitä on tapahtunut ja miksi?
Ja mistä sinä olet tietävinäsi, että joku läheinen on menetetty? Sehän voi aivan hyvin olla lapsen elämässä mukana, mutta ei nyt juuri tässä ohjelmassa.
Kyllä tuollaista käyttäytymistä lapsissa näkee on niillä oma isä kuviossa mukana tai ei. Kaikenlaisia mukuloita on tullut tässä elämän varrella tavatuksi ja eiköhän tässäkin ohjelmassa ole ollut ihan oikeita ydinperheitäkin melkeinpä suurin osa, ja silti on ollut lapsilla kaikenlaisia käyttäymisiä ja reagointeja. Jos sinä ruudun takaa pystyt tekemään tuollaisia havaintoja, niin mikset ole tekemässä niitä käytännössä, kun kerran niin selkeästi pystyt asioita näkemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi saa ruuaksi pelkkiä kananugetteja oranssilta muovilautaselta. Oikeastiko tavallista lapsiperheissä nykyään???
Vierailija kirjoitti:
Lapsia ei pidä laitattaa mihinkään huoneeseen yksin itkemään, se on hylkäys.
Lapsi voi itkeä samassa tilassa kuin missä itse on. "Itke vaan, se helpottaa".
Ota itku vastaan, itku on sielun pesuvettä. Saa itkeä ja saa nauraa. Molemmat terveellistä ja normaalia.
Miten sinä aikuisena siitä tykkäisit jos sulla olisi paha mieli ja itkisit ja sut komennettaisiin yksin johonkin muuhun huoneeseen??
Ei kai nyt kukaan jätä itkemään lasta, joka itkee jotain surua, kipua tai muuta ns. oikeaa asiaa. Jos on pienestä, uhmaikäisestä lapsesta kyse, hänen itkunsa aihe on useimmiten kiukku ja raivo sen vuoksi, ettei saa päättää asioista, joista aikuisen kuuluu päättää. Tämä ei ole sellainen hetki, jolloin lapsi tarvitsee tai edes haluaa syliä ja lohdutusta. Itkeä saa, mutta kiukkuhuuto laantuu usein, kun lapsi saa hetken rauhoittua. Jollekin rauhoittuminen on helpompaa, jos on hetken yksin. Lasta voi myös pitää sylissä, jos se auttaa, mutta lohduttamisen ja keskustelun aika on vasta sitten, kun lapsi on tyyntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta Pia oli vähän julma sille 9-vuotiaalle. Jokin tytön temperamentissa ärsytti häntä.
Ei tempperamentti vaan käytöstapojen puute. Härkitään pikkuveljeä niin että veljenkin käytös menee yli. Joka kohdassa hypitään äidin nenälle. Muakin ärsyttää katsoa sellaista ja ärsyttää koska läheisellä vastaava tilanne. Keskustelu on mahdotontakin koska lapsi käyttää huomiota itseensä, vaikka kiusaamalla sisarusta. Eikä se ole lapsen vika jos vanhemmat ei pidä rajoista kiinni. Noilla oli muuten todella hienosti paketti kasassa mut se loppuun saattaminen. Ihanat lapset kerrassaan.
Samaa mieltä ja lisäisin, että iso perhe ja elukoita, mutta silti siisti koti ja kivat vanhemmat.
Eivät ollet keränneet tipehööriä joka tasolle.
Toivon kaikkea hyvää heille.
Nyt taas uusi jakso telkkarissa, 7 minuuttia mennyt ja olen jo ihan kyllästynyt tohon kersaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuota pentua vaivaa?!
Ihan helvetin raskas
Mä olen jo ihan poikki pelkästä katsomisesta. Niin ja olen kahden äiti. Tosin isoja teinejä jo.
Ihan tavallinen, vaatimaton. Vuokralla asuivat tuossa.