Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hyväunisen puolison neuvot ja kommentit unettomuuteen raivostuttaa
30.11.2022 |
Kärsin aika usein todella huonosta nukkumisesta ja kokonaan unettomia öitäkin on toisinaan. Viime yö oli taas ihan paska. Puoliso taas nukahtaa melkein välittömästi silmät kiinni laitettuaan ja nukkuu tyytyväisenä kellon soittoon asti.
Aamulla surin väsyneenä ja ahdistuneena huonosti levättyä yötä, niin puoliso alkaa TAAS selittää jotain rytmeistä. Olen vaivani vuoksi todella hyvin tietoinen unirytmeistä ja siksi pidänkin niistä parhaani mukaan kiinni, vaikka unettomuusjakson tullessa niistäkään ei ole apua. Vaikka herää aamulla töihin ja menee illalla ajoissa sänkyyn, ei uni välttämättä siltikään tule. Jos ihmisten uniongelmat olisivat ratkaistavissa jollain rytmeillä, niin kaikki nukkuisivat hyvin. Puolison pitäisi myös silmät päässä olevana itsekin näkeä, että pidän rytmeistä kiinni.
Kaikista eniten ärsyttää se, että olen lukuisia kertoja sanonut puolisolleni, etten kaipaa neuvoja esim. ulkoilun tärkeydestä vaan tukena ja läsnä olemista. Silti joka h*lvetin kerta pitää alkaa neuvomaan ja opastamaan väsynyttä ja itkuista ihmistä aamulla.
Pahoittelut sekavasta avautumisesta. Väsytokkura vaivaa ja ottaa niin paljon päähän.
Kommentit (74)
Oma mieheni ihan suuttui, kun hänen mielestään minulla oli kaikki speksit kunnossa hyvien yöunien suhteen, ja siltikään en nukkunut hyvin.
Arvatkaa, suutuinko silloin itse. Olihan se totta, että muutettiin omakotitaloon, eikä rappukäytävän ja levottoman kerrostaloalueen elämä voinut enää pitää hereillä. Koirakin nukkuu olohuoneessa, eikä yleensä herätä (herättää joskus). Lapset on isoja, eikä herää enää yöllä (paitsi että herää nekin joskus, varsinkin ekaluokkalainen joka näkee edelleen usein painajaisia). Ja paras: mies nyt vähän kuorsaa, mutta häntä voi aina tökkiä kääntymään kyljelleen.
Sängyn tai patjojen vaihtoon herra ei suostu, koska raha.
Mutta on se kumma, kun vaimo ei osaa nukkua.
Oikeasti nukahdan yleensä nopeasti, mutta herään herkästi. Riippuen stressin määrästä, joko nukahdan uudelleen heti tai sitten en. Kärsin aamuisin päänsärystä ja usein tunnen, että voisin vain nukkua, nukkua ja nukkua.
Yksi asia, mitä voisin tehdä, on liikunnan lisääminen. Mutta se tuntuu raskaalta ajatukselta, koska olen niin väsynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ens kerran kun on huonosti nukuttu yö niin pidä turpas kiinni siitä. sit ei mieskään ole neuvomassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ootko edes kokeillut neuvoja? Veikkaan että et. Haluat, että hän on tukena ja läsnä. Eli toisinsanoen haluat hänen märehtivän yhdessä kanssasi surkeudessa, kun tällekään ei tietty "voi mitään"
Neuvot ilman kokemusta on aika hankala ottaa tosissaan. Kaikesta kun on niin helppo huudella ilman minkäänlaista omaa kosketuspintaa aiheeseen.
Niin. Eli et ole? Oon kuule ite raitistunut toipuva alkoholisti. 3,2 vuotta raittiina. Sitä ennen ei paljoo uni tullu eikä sängystä päästy ylös. Ylipainoa oli reilusti ja mitään ei saanu aikaseks. Ainoo mihin pystyin oli dokaaminen ja röökaaminen. Röökin jätin 1,5 sitten, ja seinään loppu seki.
Sitä mä olin just tommone valittava paska, joka ei kuunellu neuvoja keneltäkään. Sanoin just "Et sä voi tietää tästä mitään ku et oo ite kokenut" Joopa joo. Muutama kaveri lähti siinä lopullisesti sitä ennen
kunnes mä heräsin.Et äläpä ala :D Ootko siis kokeillut neuvoja tosissasi? Yks iltakävely ei iha riitä vaan siinä pitää ollajatkumoa. Onks sul ollu siis LUONNETTA yrittää tosissas, vai ootko vää määkiny ja syyttäny universumia tästä kaikesta mistä kärsit?
PS: nykyään nukun yöni kuin karhu talviuniaan, Urheilen 6x viikossa jne. Kesällä juoksin maratonin.
Olen liikunnallinen ihminen ja urheilen useita kertoja viikossa. Syön säännöllisesti ja suht terveellisesti. Juon kahvia kupin aamulla ja joskus toisen kahden maissa iltapäivällä. En käytä energiajuomia. Elämäntapani ovat aika säännölliset.
Uskokaa tai älkää, mutta uniongelmia voi olla, vaikka elintavat muuten olisivatkin kunnossa.
Jos uni on surkeaa, niin kyllä elintavat ovat ainakin itsellä ensimmäinen asia, johon yrittää vaikuttaa asian korjaamiseksi.
Ap
Just :D Mitä neuvoja se kumppani sit sulle neuvoo kerta teet kaiken oikein?
Tuossahan se lukee aloituksessa. Silmä käteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ootko edes kokeillut neuvoja? Veikkaan että et. Haluat, että hän on tukena ja läsnä. Eli toisinsanoen haluat hänen märehtivän yhdessä kanssasi surkeudessa, kun tällekään ei tietty "voi mitään"
Neuvot ilman kokemusta on aika hankala ottaa tosissaan. Kaikesta kun on niin helppo huudella ilman minkäänlaista omaa kosketuspintaa aiheeseen.
Niin. Eli et ole? Oon kuule ite raitistunut toipuva alkoholisti. 3,2 vuotta raittiina. Sitä ennen ei paljoo uni tullu eikä sängystä päästy ylös. Ylipainoa oli reilusti ja mitään ei saanu aikaseks. Ainoo mihin pystyin oli dokaaminen ja röökaaminen. Röökin jätin 1,5 sitten, ja seinään loppu seki.
Sitä mä olin just tommone valittava paska, joka ei kuunellu neuvoja keneltäkään. Sanoin just "Et sä voi tietää tästä mitään ku et oo ite kokenut" Joopa joo. Muutama kaveri lähti siinä lopullisesti sitä ennen
kunnes mä heräsin.Et äläpä ala :D Ootko siis kokeillut neuvoja tosissasi? Yks iltakävely ei iha riitä vaan siinä pitää ollajatkumoa. Onks sul ollu siis LUONNETTA yrittää tosissas, vai ootko vää määkiny ja syyttäny universumia tästä kaikesta mistä kärsit?
PS: nykyään nukun yöni kuin karhu talviuniaan, Urheilen 6x viikossa jne. Kesällä juoksin maratonin.
Olen liikunnallinen ihminen ja urheilen useita kertoja viikossa. Syön säännöllisesti ja suht terveellisesti. Juon kahvia kupin aamulla ja joskus toisen kahden maissa iltapäivällä. En käytä energiajuomia. Elämäntapani ovat aika säännölliset.
Uskokaa tai älkää, mutta uniongelmia voi olla, vaikka elintavat muuten olisivatkin kunnossa.
Jos uni on surkeaa, niin kyllä elintavat ovat ainakin itsellä ensimmäinen asia, johon yrittää vaikuttaa asian korjaamiseksi.
Ap
Just :D Mitä neuvoja se kumppani sit sulle neuvoo kerta teet kaiken oikein?
No se opastaa niihin rytmeihin, jotka mielestäni ovat minulla jo kunnossa. En rehellisesti sanottuna ymmärrä miksi mies ei sitä näe. Ehkä hän neuvoo vain neuvomisen ilosta eikä ymmärrä kuinka paljon se turhauttaa. Saattaa hän joskus jankuttaa kahvistakin, vaikka vallan mainiosti tietää, etten iltaisin kahvia juo.
Ehkä tuo fraasien toistelu on hänen tapansa yrittää auttaa. Aina ei vain huumorintaju riitä itsellä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi hyvä neuvo lisää, kofeiini valvottaa oikeasti keski-ikäistä, samoin alkoholi.
Varmaan tietävät nämä mutta moniko on jättänyt kofeiinin ja alkoholin kokeillakseen onko sillä vaikutusta.
Aika moni!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niiltä aina ne "parhaat" neuvot tulee joilla ei ole mitään omakohtaista kokemusta asiasta. Oli se sitten sairaus, lastenkasvatus, eläinten pito, laihdutus tai mikä hyvänsä. Pätemistä, vähättelyä ja lyttäämistä moinen, jopa suoranaista vittuilua.
Minulla oli valtavia unettomuusongelmia, mutta sain ne loppumaan kun lopetin asiasta stressaamisen. Alkusysäys siihen tuli kun olin muutaman vuoden ulkomaankomennuksella erossa perheestäni. Silloin päätin että nyt en stressaa vaikka uni ei tule, nukun sitten vaikka päikkärit kun pääsen töistä jos väsyttää. Näin tein ja näin teen edelleenkin. En tietenkään nukahda sen paremmin ja kissakin herättelee monta kertaa yössä, mutta en murehdi asiaa vaan käyn vain riittävän ajoissa nukkumaan, nukun sen mitä ehdin ja pystyn ja tarvittaessa päikkärit iltapäivällä.
Vierailija kirjoitti:
Ai että, nyt on hyvä avaus. Itse asiassa meinasin eilen tehdä juuri vastaavan. Meillä kävi maanantaina ihan oikea unikonsultti paasaamassa nukkumisen ja unen tärkeydestä ja kertomassa totuuksia siitä, miten jokainen voi nukkua 9 tuntia yössä. Tämä unikonsultti oli nuori ja erittäin itseriittoisen oloinen.
Kuuntelin 15 minuuttia niitä perinteisiä latteuksia (ei telkkaria tai älylaitteita iltaisin, nukkukaa keskeytyksettä 8 tuntia jne). Sitten hirtti kiinni. Kysyin ihan ensimmäisenä, oliko unikonsultilla lapsia. No ei tietenkään ollut.
Toinen kysymys: "Oletko kärsinyt joskus uniongelmista kuten nukahtamisvaikeuksista tai unen loppumisesta kesken?" No yllättäen ei ollut.
Kolmas kysymys: "Jos haluaisin kiivetä Mt. Everestille, haluaisinko vinkkejä ihmiseltä, joka on itsekin kiivennyt sinne vaiko ihmiseltä, joka on lukenut kirjan vuorikiipeilystä?"
Tässä vaiheessa unikonsultti alkoi itsekin tajua, miten absurdi tuo koko tilanne oli.
Sanomattakin selvää, että unikonsultti punastui ja meni ihan noloksi ja työpaikalla koko 200-henkinen henkilökunta nousi taputtamaan minulle. Jopa lomalla olijat hälytettiin paikalle taputtamaan.
Hienoa että löit unikonsultille luun kurkkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voin ymmärtää. Itse nukun huonosti ja kumppani simahtaa, kun vain kaatuu sänkyyn. Itse joudun hakemaan hyvää asentoakin pitkään, koska mulla on uniapnea ja cpap-laite. Muutenkin käännän kylkeä monta kertaa ennen kuin nukahdan. " Mitä sä siinä pyörit?" kuuluu usein. Sitten yritän maata paikallani ja nukahtaminen on entistä vaikeampaa. Onneksi meillä on omat asunnot ja jos en ole moneen yöhön nukkunut kunnolla, niin passitan miehen kotiinsa, vaikka siitä seuraa murjotusta, mutta kun en vain jaksa. Muutenkin mies kommentoi nukkumistani ja olen sanonut, että en tykkää, että siihen puututaan. Olen kärsinyt uniongelmista aina ja mikään maallikon kommentointi tai neuvot ei siihen auta. Lisäävät vain ahdistusta.
Et ole yksin. Meitä on paljon. Hohhoijaa, kun väsyttää... Kadehdin hyvin nukkuvia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ootko edes kokeillut neuvoja? Veikkaan että et. Haluat, että hän on tukena ja läsnä. Eli toisinsanoen haluat hänen märehtivän yhdessä kanssasi surkeudessa, kun tällekään ei tietty "voi mitään"
Neuvot ilman kokemusta on aika hankala ottaa tosissaan. Kaikesta kun on niin helppo huudella ilman minkäänlaista omaa kosketuspintaa aiheeseen.
Niin. Eli et ole? Oon kuule ite raitistunut toipuva alkoholisti. 3,2 vuotta raittiina. Sitä ennen ei paljoo uni tullu eikä sängystä päästy ylös. Ylipainoa oli reilusti ja mitään ei saanu aikaseks. Ainoo mihin pystyin oli dokaaminen ja röökaaminen. Röökin jätin 1,5 sitten, ja seinään loppu seki.
Sitä mä olin just tommone valittava paska, joka ei kuunellu neuvoja keneltäkään. Sanoin just "Et sä voi tietää tästä mitään ku et oo ite kokenut" Joopa joo. Muutama kaveri lähti siinä lopullisesti sitä ennen kunnes mä heräsin.
Et äläpä ala :D Ootko siis kokeillut neuvoja tosissasi? Yks iltakävely ei iha riitä vaan siinä pitää olla jatkumoa. Onks sul ollu siis LUONNETTA yrittää tosissas, vai ootko vää määkiny ja syyttäny universumia tästä kaikesta mistä kärsit?
PS: nykyään nukun yöni kuin karhu talviuniaan, Urheilen 6x viikossa jne. Kesällä juoksin maratonin.
Olen liikunnallinen ihminen ja urheilen useita kertoja viikossa. Syön säännöllisesti ja suht terveellisesti. Juon kahvia kupin aamulla ja joskus toisen kahden maissa iltapäivällä. En käytä energiajuomia. Elämäntapani ovat aika säännölliset.
Uskokaa tai älkää, mutta uniongelmia voi olla, vaikka elintavat muuten olisivatkin kunnossa.
Jos uni on surkeaa, niin kyllä elintavat ovat ainakin itsellä ensimmäinen asia, johon yrittää vaikuttaa asian korjaamiseksi.
Ap
No, tuo iltapäivän kahvikuppi valitettavasti voi olla osa ongelmaa tai selittää sen jopa kokonaan. Kofeiinin puoliintumisaika vaihtelee ja jopa aamukahvin kofeiinia saattaa olla vielä verenkierrossa illalla.
Itse olen vuosia kärsinyt uniongelmista, johon ei auta helpot niksit tai lampaiden laskeminen. Nukahdan nopeasti mutta herään kolmen tunnin jälkeen valvomaan usein kolme tuntia, mutta kaikkea 1-4 tunnin väliltä, jopa loppu yön. Iltapäiväkahvi tai tee pahentaa selvästi ongelmaa, jopa liian iso kuppi aamulla.
Nyttemmin kun olen ollut vhh:lla, niin uniongelmaa ei ole ollut. En ois uskonut, enkä unen takia tehnyt muutosta ruokavalioon. Ainoa muutos kuitenkin, mitä olen tehnyt ja olen nukkunut hyvin. Jos ei ole kokeillut ja on jo kokeillut kaikkea muuta, niin kannattaa kokeilla. Ja nyt tulee niitä alapeukkuja niiltä, jotka ei ole valmiita tekemään muutoksia elämäntapoihin, jotta uniongelma helpottaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuorsaavien puolisot, muuttakaa toiseen huoneeseen nukkumaan.
Levoton nukkuja saa rauhassa pyöriskellä ja vaikka lukea yöllä ja kuorsaaja saa korista rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Oma mieheni ihan suuttui, kun hänen mielestään minulla oli kaikki speksit kunnossa hyvien yöunien suhteen, ja siltikään en nukkunut hyvin.
Arvatkaa, suutuinko silloin itse. Olihan se totta, että muutettiin omakotitaloon, eikä rappukäytävän ja levottoman kerrostaloalueen elämä voinut enää pitää hereillä. Koirakin nukkuu olohuoneessa, eikä yleensä herätä (herättää joskus). Lapset on isoja, eikä herää enää yöllä (paitsi että herää nekin joskus, varsinkin ekaluokkalainen joka näkee edelleen usein painajaisia). Ja paras: mies nyt vähän kuorsaa, mutta häntä voi aina tökkiä kääntymään kyljelleen.
Sängyn tai patjojen vaihtoon herra ei suostu, koska raha.
Mutta on se kumma, kun vaimo ei osaa nukkua.
Oikeasti nukahdan yleensä nopeasti, mutta herään herkästi. Riippuen stressin määrästä, joko nukahdan uudelleen heti tai sitten en. Kärsin aamuisin päänsärystä ja usein tunnen, että voisin vain nukkua, nukkua ja nukkua.
Yksi asia, mitä voisin tehdä, on liikunnan lisääminen. Mutta se tuntuu raskaalta ajatukselta, koska olen niin väsynyt.
Suosittelen erillään nukkumista. Jos teillä vain suinkin on tilaa, niin omat huoneet molemmille on elämää parantava ratkaisu. Jopa sohvalla nukkuminen on pienempi paha kuin jatkuva herääminen puolison kuorsaukseen. On ainakin yksi herättävä tekijä vähemmän. Olen itsekin huonouninen, herään tosi helposti ääniin. Eri huoneissa nukkuminen pelasti meidän avioliiton ja paransi omaa nukkumistani tosi paljon. Hyvin en toki edelleenkään nuku kuin joskus harvoin, mutta silti paremmin kuin aiemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ootko edes kokeillut neuvoja? Veikkaan että et. Haluat, että hän on tukena ja läsnä. Eli toisinsanoen haluat hänen märehtivän yhdessä kanssasi surkeudessa, kun tällekään ei tietty "voi mitään"
Neuvot ilman kokemusta on aika hankala ottaa tosissaan. Kaikesta kun on niin helppo huudella ilman minkäänlaista omaa kosketuspintaa aiheeseen.
Niin. Eli et ole? Oon kuule ite raitistunut toipuva alkoholisti. 3,2 vuotta raittiina. Sitä ennen ei paljoo uni tullu eikä sängystä päästy ylös. Ylipainoa oli reilusti ja mitään ei saanu aikaseks. Ainoo mihin pystyin oli dokaaminen ja röökaaminen. Röökin jätin 1,5 sitten, ja seinään loppu seki.
Sitä mä olin just tommone valittava paska, joka ei kuunellu neuvoja keneltäkään. Sanoin just "Et sä voi tietää tästä mitään ku et oo ite kokenut" Joopa joo. Muutama kaveri lähti siinä lopullisesti sitä ennen kunnes mä heräsin.
Et äläpä ala :D Ootko siis kokeillut neuvoja tosissasi? Yks iltakävely ei iha riitä vaan siinä pitää olla jatkumoa. Onks sul ollu siis LUONNETTA yrittää tosissas, vai ootko vää määkiny ja syyttäny universumia tästä kaikesta mistä kärsit?
PS: nykyään nukun yöni kuin karhu talviuniaan, Urheilen 6x viikossa jne. Kesällä juoksin maratonin.
Olen liikunnallinen ihminen ja urheilen useita kertoja viikossa. Syön säännöllisesti ja suht terveellisesti. Juon kahvia kupin aamulla ja joskus toisen kahden maissa iltapäivällä. En käytä energiajuomia. Elämäntapani ovat aika säännölliset.
Uskokaa tai älkää, mutta uniongelmia voi olla, vaikka elintavat muuten olisivatkin kunnossa.
Jos uni on surkeaa, niin kyllä elintavat ovat ainakin itsellä ensimmäinen asia, johon yrittää vaikuttaa asian korjaamiseksi.
Ap
No, tuo iltapäivän kahvikuppi valitettavasti voi olla osa ongelmaa tai selittää sen jopa kokonaan. Kofeiinin puoliintumisaika vaihtelee ja jopa aamukahvin kofeiinia saattaa olla vielä verenkierrossa illalla.
Itse olen vuosia kärsinyt uniongelmista, johon ei auta helpot niksit tai lampaiden laskeminen. Nukahdan nopeasti mutta herään kolmen tunnin jälkeen valvomaan usein kolme tuntia, mutta kaikkea 1-4 tunnin väliltä, jopa loppu yön. Iltapäiväkahvi tai tee pahentaa selvästi ongelmaa, jopa liian iso kuppi aamulla.
Nyttemmin kun olen ollut vhh:lla, niin uniongelmaa ei ole ollut. En ois uskonut, enkä unen takia tehnyt muutosta ruokavalioon. Ainoa muutos kuitenkin, mitä olen tehnyt ja olen nukkunut hyvin. Jos ei ole kokeillut ja on jo kokeillut kaikkea muuta, niin kannattaa kokeilla. Ja nyt tulee niitä alapeukkuja niiltä, jotka ei ole valmiita tekemään muutoksia elämäntapoihin, jotta uniongelma helpottaisi.
En ole huomannut, että iltapäivän kahvikupin juomisella tai juomattomuudella olisi illalla merkitystä nukahtamiseen tai unen laatuun. Vaikka kahvi jäisi juomatta, ei siltikään uni tule jos on huonosti nukkumisen jakso menossa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ootko edes kokeillut neuvoja? Veikkaan että et. Haluat, että hän on tukena ja läsnä. Eli toisinsanoen haluat hänen märehtivän yhdessä kanssasi surkeudessa, kun tällekään ei tietty "voi mitään"
Neuvot ilman kokemusta on aika hankala ottaa tosissaan. Kaikesta kun on niin helppo huudella ilman minkäänlaista omaa kosketuspintaa aiheeseen.
Niin. Eli et ole? Oon kuule ite raitistunut toipuva alkoholisti. 3,2 vuotta raittiina. Sitä ennen ei paljoo uni tullu eikä sängystä päästy ylös. Ylipainoa oli reilusti ja mitään ei saanu aikaseks. Ainoo mihin pystyin oli dokaaminen ja röökaaminen. Röökin jätin 1,5 sitten, ja seinään loppu seki.
Sitä mä olin just tommone valittava paska, joka ei kuunellu neuvoja keneltäkään. Sanoin just "Et sä voi tietää tästä mitään ku et oo ite kokenut" Joopa joo. Muutama kaveri lähti siinä lopullisesti sitä ennen kunnes mä heräsin.
Et äläpä ala :D Ootko siis kokeillut neuvoja tosissasi? Yks iltakävely ei iha riitä vaan siinä pitää olla jatkumoa. Onks sul ollu siis LUONNETTA yrittää tosissas, vai ootko vää määkiny ja syyttäny universumia tästä kaikesta mistä kärsit?
PS: nykyään nukun yöni kuin karhu talviuniaan, Urheilen 6x viikossa jne. Kesällä juoksin maratonin.
Olen liikunnallinen ihminen ja urheilen useita kertoja viikossa. Syön säännöllisesti ja suht terveellisesti. Juon kahvia kupin aamulla ja joskus toisen kahden maissa iltapäivällä. En käytä energiajuomia. Elämäntapani ovat aika säännölliset.
Uskokaa tai älkää, mutta uniongelmia voi olla, vaikka elintavat muuten olisivatkin kunnossa.
Jos uni on surkeaa, niin kyllä elintavat ovat ainakin itsellä ensimmäinen asia, johon yrittää vaikuttaa asian korjaamiseksi.
Ap
No, tuo iltapäivän kahvikuppi valitettavasti voi olla osa ongelmaa tai selittää sen jopa kokonaan. Kofeiinin puoliintumisaika vaihtelee ja jopa aamukahvin kofeiinia saattaa olla vielä verenkierrossa illalla.
Itse olen vuosia kärsinyt uniongelmista, johon ei auta helpot niksit tai lampaiden laskeminen. Nukahdan nopeasti mutta herään kolmen tunnin jälkeen valvomaan usein kolme tuntia, mutta kaikkea 1-4 tunnin väliltä, jopa loppu yön. Iltapäiväkahvi tai tee pahentaa selvästi ongelmaa, jopa liian iso kuppi aamulla.
Nyttemmin kun olen ollut vhh:lla, niin uniongelmaa ei ole ollut. En ois uskonut, enkä unen takia tehnyt muutosta ruokavalioon. Ainoa muutos kuitenkin, mitä olen tehnyt ja olen nukkunut hyvin. Jos ei ole kokeillut ja on jo kokeillut kaikkea muuta, niin kannattaa kokeilla. Ja nyt tulee niitä alapeukkuja niiltä, jotka ei ole valmiita tekemään muutoksia elämäntapoihin, jotta uniongelma helpottaisi.
En ole huomannut, että iltapäivän kahvikupin juomisella tai juomattomuudella olisi illalla merkitystä nukahtamiseen tai unen laatuun. Vaikka kahvi jäisi juomatta, ei siltikään uni tule jos on huonosti nukkumisen jakso menossa.
Ap
Oletko jättänyt pitemmäksi aikaa juomatta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niiltä aina ne "parhaat" neuvot tulee joilla ei ole mitään omakohtaista kokemusta asiasta. Oli se sitten sairaus, lastenkasvatus, eläinten pito, laihdutus tai mikä hyvänsä. Pätemistä, vähättelyä ja lyttäämistä moinen, jopa suoranaista vittuilua.
Minulla oli valtavia unettomuusongelmia, mutta sain ne loppumaan kun lopetin asiasta stressaamisen. Alkusysäys siihen tuli kun olin muutaman vuoden ulkomaankomennuksella erossa perheestäni. Silloin päätin että nyt en stressaa vaikka uni ei tule, nukun sitten vaikka päikkärit kun pääsen töistä jos väsyttää. Näin tein ja näin teen edelleenkin. En tietenkään nukahda sen paremmin ja kissakin herättelee monta kertaa yössä, mutta en murehdi asiaa vaan käyn vain riittävän ajoissa nukkumaan, nukun sen mitä ehdin ja pystyn ja tarvittaessa päikkärit iltapäivällä.
Ongelmasi eivät kuulosta kovin valtavilta, jos pystyt nukkumaan päivällä.
Vierailija kirjoitti:
Oma mieheni ihan suuttui, kun hänen mielestään minulla oli kaikki speksit kunnossa hyvien yöunien suhteen, ja siltikään en nukkunut hyvin.
Arvatkaa, suutuinko silloin itse. Olihan se totta, että muutettiin omakotitaloon, eikä rappukäytävän ja levottoman kerrostaloalueen elämä voinut enää pitää hereillä. Koirakin nukkuu olohuoneessa, eikä yleensä herätä (herättää joskus). Lapset on isoja, eikä herää enää yöllä (paitsi että herää nekin joskus, varsinkin ekaluokkalainen joka näkee edelleen usein painajaisia). Ja paras: mies nyt vähän kuorsaa, mutta häntä voi aina tökkiä kääntymään kyljelleen.
Sängyn tai patjojen vaihtoon herra ei suostu, koska raha.
Mutta on se kumma, kun vaimo ei osaa nukkua.
Oikeasti nukahdan yleensä nopeasti, mutta herään herkästi. Riippuen stressin määrästä, joko nukahdan uudelleen heti tai sitten en. Kärsin aamuisin päänsärystä ja usein tunnen, että voisin vain nukkua, nukkua ja nukkua.
Yksi asia, mitä voisin tehdä, on liikunnan lisääminen. Mutta se tuntuu raskaalta ajatukselta, koska olen niin väsynyt.
"Oikeasti nukahdan yleensä nopeasti, mutta herään herkästi. Riippuen stressin määrästä, joko nukahdan uudelleen heti tai sitten en. Kärsin aamuisin päänsärystä ja usein tunnen, että voisin vain nukkua, nukkua ja nukkua."
Kuulostais kovasti uniapnealta.
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee, että uniongelmia usein vähätellään. "Sellaista se nyt vaan on", sanotaan usein pienen lapsen vanhemmalle.
Nukuin koko raskausajan, viimeiset puoli vuotta heräsin kerran tunnissa vessaan ja nukuin 2-4 tuntia yössä. Välillä oli pakko nukkua 2 tunnin päiväunet, että jaksoi töissä. Lapsen synnyttyä unet olivat pitkään rikkonaiset, kun allerginen lapsi heräsi monta kertaa yössä ja ei nukkunut päiväunia. Nykyisin, kun lapsi nukkuu jo paremmin, on minulta mennyt uni rikki. Herään usein öisin ja pahimmillaan valvon keskellä yötä. Tai jos lapsi herättää hetkeksi yöllä, niin saatan jäädä pariksi tunniksi valvomaan, kun en saa taas unen päästä kiinni.
Tällaisessa tilanteessa ketuttaa kaikki hyvät neuvot. Juon yhden pienen kupillisen kahvia aamulla ja teetäkään en juo enää klo 11 jälkeen. Ulkoilen, syön ja liikun. Menen ajoissa nukkumaan, mutta sille en voi mitään, että uni on rikkonaista öisin.
Vaikka kaikki neuvot ketuttaa, niin uskaltaudun silti vielä itsekin neuvomaan :D
Jos olet nukkunut ok ennen raskautta, menisin sinuna ehdottomasti yksityiselle puolelle gynen vastaanotolle. Raskaus on tod. näk. sotkenut sun hormonitoimintasi, ja tilanne korjautuisi hormonihoidolla. Ei ole kuin pari päivää, kun jossain iltapulussakin oli juttua hormonien vaikutuksesta naisten uneen.
Itselläni oli miltei identtinen tilanne, kuin sulla, ja olin jo hyväksynyt, että no, loppuelämä menee huonounisena. Aloitin sitten e-pillerit ihan ehkäisytarkoituksessa, ja jo vähän ajan päästä huomasin nukkuvani jälleen hyvin. Ensimmäinen valmiste ei kuitenkaan sopinut, ja lopetin sen, ja olin hetken ilman pillereitä. Kas vaan, unet heikkenivät taas. Aloitin toiset pillerit, ja taas uni parani!
Toki voi olla, että uni on "rikki", kun on niin tottunut heräilemään yöllä, mutta hyvinkin syynä voi olla myös hormoniepätasapaino. Me naiset ollaan vaan niin totuttu siihen, että no, pikkulapsiaika on niin raskasta ja väsyttävää, ja ei silloin pysty nukkumaan ja pinnakin on muutenkin tiukalla... Mutta jos ihminen muuttuu jollain osa-alueella (uni, mieliala) ihan toiseksi kuin ennen raskautta, kyllä siellä on yleensä korjattavissa olevat fyysiset syyt taustalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee, että uniongelmia usein vähätellään. "Sellaista se nyt vaan on", sanotaan usein pienen lapsen vanhemmalle.
Nukuin koko raskausajan, viimeiset puoli vuotta heräsin kerran tunnissa vessaan ja nukuin 2-4 tuntia yössä. Välillä oli pakko nukkua 2 tunnin päiväunet, että jaksoi töissä. Lapsen synnyttyä unet olivat pitkään rikkonaiset, kun allerginen lapsi heräsi monta kertaa yössä ja ei nukkunut päiväunia. Nykyisin, kun lapsi nukkuu jo paremmin, on minulta mennyt uni rikki. Herään usein öisin ja pahimmillaan valvon keskellä yötä. Tai jos lapsi herättää hetkeksi yöllä, niin saatan jäädä pariksi tunniksi valvomaan, kun en saa taas unen päästä kiinni.
Tällaisessa tilanteessa ketuttaa kaikki hyvät neuvot. Juon yhden pienen kupillisen kahvia aamulla ja teetäkään en juo enää klo 11 jälkeen. Ulkoilen, syön ja liikun. Menen ajoissa nukkumaan, mutta sille en voi mitään, että uni on rikkonaista öisin.
Vaikka kaikki neuvot ketuttaa, niin uskaltaudun silti vielä itsekin neuvomaan :D
Jos olet nukkunut ok ennen raskautta, menisin sinuna ehdottomasti yksityiselle puolelle gynen vastaanotolle. Raskaus on tod. näk. sotkenut sun hormonitoimintasi, ja tilanne korjautuisi hormonihoidolla. Ei ole kuin pari päivää, kun jossain iltapulussakin oli juttua hormonien vaikutuksesta naisten uneen.
Itselläni oli miltei identtinen tilanne, kuin sulla, ja olin jo hyväksynyt, että no, loppuelämä menee huonounisena. Aloitin sitten e-pillerit ihan ehkäisytarkoituksessa, ja jo vähän ajan päästä huomasin nukkuvani jälleen hyvin. Ensimmäinen valmiste ei kuitenkaan sopinut, ja lopetin sen, ja olin hetken ilman pillereitä. Kas vaan, unet heikkenivät taas. Aloitin toiset pillerit, ja taas uni parani!
Toki voi olla, että uni on "rikki", kun on niin tottunut heräilemään yöllä, mutta hyvinkin syynä voi olla myös hormoniepätasapaino. Me naiset ollaan vaan niin totuttu siihen, että no, pikkulapsiaika on niin raskasta ja väsyttävää, ja ei silloin pysty nukkumaan ja pinnakin on muutenkin tiukalla... Mutta jos ihminen muuttuu jollain osa-alueella (uni, mieliala) ihan toiseksi kuin ennen raskautta, kyllä siellä on yleensä korjattavissa olevat fyysiset syyt taustalla.
En ole se jota lainasit, mutta mielenkiintoinen pointti. Monet naisethan ovat ennen raskautta käyttäneet vuosia hormoniehkäisyä jossain muodossa. Sen lopettaminenhan saattaa vaikuttaa hyvinvointiin ja mielialoihin monellakin tapaa, ei kaikki varmastikaan johdu raskaudesta ja imettämisestä yms.
Mun uni meni rikki lasten ollessa pieniä. Molemmat valvottivat omista syistään. Tilanne parani, mutta ei tullut entiselleen. Murheita on riittänyt senkin jälkeen. Stressaantuneena nukun hyvin, aivot kai suojelevat itseään, mutta sitten, kun ei ole stressiä niin valvon, valvon ja valvon... Oikein toivon, että olisi murheita, niin saisi edes nukuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi hyvä neuvo lisää, kofeiini valvottaa oikeasti keski-ikäistä, samoin alkoholi.
Meinaatko, että uneton ihminen ei ole tietoinen tästä?
Tietoisuus on eri asia kuin neuvon noudattaminen. Minullakin oli poikaystävä joka kertomansa mukaan kärsi pahasta unettomuudesta. Kuulema mikään ei siihen auttanut. Kuitenkin hän
- joi päivässä varmaan 6 kuppia kahvia
- joi usean kerran viikossa 1-3 olutta
- ei harrastanut mitään liikuntaa
- ei noudattanut mitään unirytmiä vaan silloin kun sai unta, saattoi nukkua esim klo 10 asti eikä tietenkään sitten illalla nukuttanut
Ja siis koko ajan valitti miten mikään ei uniongelmiin auta 🙄.
Alue: Aihe vapaa
Mä en edes ymmärrä miten kukaan voi nukkua hyvin jonkun vieressä.