Yliopiston 100 hengen luennolle ilmestyi vain 1 henkilö

Vierailija kirjoitti:

Korona-aikana opiskelijat valittivat etäopetuksesta. Nyt, kun se on jäänyt pysyväksi vaihtoehdoksi, valitaan etäluento, oli se hyvä valinta tai ei. Onhan se mukava jäädä lämpimän peiton alle, laittaa toosa päälle ja puuhata muuta mielenkiintoisempaa samalla kun muka seuraa opetusta. Samaan aikaan opiskelijoiden mielenterveysongelmat, koettu yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne sekä elämänhallintaan ja aikatauluttamiseen liittyvät ongelmat ovat räjähtäneet käsiin. Mistähän johtuisi? Todella harvalla on niin hyvät opiskelutaidot ja itsekuri, että etäluentoa pystyisi seuraamaan samalla intensiteetillä kuin liveluentoa. Livenä on ryhmäpaine kuunnella aktiivisesti, ja luentojen jälkeen muiden opiskelijoiden kanssa käydyt epäviralliset keskustelut ovat usein luentojen parasta antia.

Vinkuna oli tosiaan valtava rajoitusten aikana.

Paneelit istui otsat kurtussa pohtimassa kriisiapua opiskelijoille ja koululaisille.

Vierailija kirjoitti:

Itse aloitin yliopistossa oppilaana kesken koronarajoitusten ym jolloin olin ensimmäiset puoli vuotta koulussa käynyt fyysisesti paikalla vain tasan 2 kertaa. Eka kerta oli tutustuminen ja toisella oli ns. opetus jossa opetettiin oppilaita miten kursseille ilmoittaudutaan ja miten kursseja valitaan sen jälkeen kaikki opetus ohjaus ym täysin etänä. Piti siis aloittaa yliopistossa opiskelu heti alusta alkaen etänä. Nyt syksyllä alkoi minulle enimmäistä kertaa oikeat paikan päällä olevat luennot ym ja olo on kuin olisi taas uusi opiskelija paitsi tällä kertaa ilman ohjausta tai minkäänlaista tukiverkostoa mikä oli kyllä aloittaessakin mitätön.

Nytten syksyllä aloittaville opiskelijoille tarjottu mielettömän paljon tukea, ohjausta ja kaikkea muuta mitä me koronarajoitusten aikana aloittaneet emme saaneet ja nyt vaikka olemme tavallaan samassa asemassa kuin uudet opiskelijat vain uudet opiskelijat saavat sen avun ja tuen.

Olemme tottuneet opiskelemaan etänä, koska se on ainoa tapa mihin olemme tottuneet ja mihin meidät on opetettu. Vaikka nyt onkin mahdollisuus oikeisiin luentoihin menen niihin vain hyvin harvoin ellei ne ole pakollisia.

Kavereiden saaminenkin alkoi sujumaan vasta sen puolen vuoden alun yksin olon jälkeen.

Jotkut tarvitsevat tukea, toiset eivät. Yliopistot ovat myös omien tulostavoitteidensa takia panostaneet opiskelijoille suunnattavaan tukeen (=suoritetuista tutkinnoista ja lyhyistä opiskeluajoista saa enemmän rahaa valtiolta). Tässäkin pitäisi löytää tasapaino, sillä opiskelijan pitäisi kyetä myös itsenäiseen työskentelyyn. Jos sen siis on oppinut etäopiskelun takia, saa olla tyytyväinen, koska siitä on hyötyä työelämässäkin. On myös niitä, jotka turtuvat ohjaukseen ja päinvastoin tarvitsevat sitä aina vain lisää ja lisää.

Opiskelen perheellisenä ihmisenä tutkintoa kys. yliopistossa, yksi tutkinto löytyy jo taustalta. Asun ihan eri puolella Suomea ja käyn töissä plus tosiaan se perhe. Tein viime lukuvuonna yhden kurssin etänä, jossa tämä luennoitsija oli luennoimassa. Mielestäni hän oli huikea ja ehdottomasti olisin mennyt paikan päälle, jos olisi ollut mahdollista. Todella sivistävää, kuinka hän kävi läpi oikeustieteen erään alan filosofista taustaa. Minulla luennot pyörivät iltaisin lasten mentyä nukkumaan ja mieskin seurasi niitä usein vieressä ihan vaan mielenkiinnosta.

Itä-Suomen yliopisto on kaiketi osittain sijainnistaan johtuen suosinut runsasta etämahdollisuutta. Se on mielestäni oikein hyvä vaihtoehto. Kuitenkin rohkaisisin nuoria, ensimmäistä tutkintoaan opiskelevia lähiopetukseen ja yliopistolle pyörimään. En itsekään viihtynyt ekaa tutkintoa opiskellessa niinkään yöelämässä ja tein opiskelun ohella töitä 15 vuotta sitten. Meillä oli lisäksi paljon luokalliselle annettuja luentoja massaluentojen ohella. Iso luentosali onkin usein jo akustiikaltaan vähän hankala, mutta luokkahuoneiden luennot olivat ihan parhaita. Tauolla yhdessä syömään hyvää ja halpaa opiskelijaruokaa, mikä sen mukavampaa. Surullista, jos tuollaista ei enää ole kuin aloilla, joissa lähiopetusta on pakko olla (tyyliin lääkis ja vastaavat käytännön harjoittelua vaativat).

Meille on kasvamassa sukupolvi, jonka sosiaaliset taidot tulevat olemaan aivan olemattomat.

Aivan helkkaristi onnea tulevaan työelämään sitten vaan! Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää, sanotaan.

Nämä etäilyn ongelmat tulevat kunnolla räjähtämään silmille vasta vuosien päästä, tämän vuosikymmenen puolivälissä sekä loppupuolella. On aivan liian aikaista hehkuttaa etäilyn hyötyjä vielä tässä vaiheessa.

Massaluennot ovat aina olleet lähinnä kuuntelusessioita ja siinä ohessa on voinut tutustua ihmisiin. Mikään vuorovaikutteinen opetus normaalilla yliopistotahdilla ei tietystikään onnistu suurelle joukolle. Aikanaan skippasin näistä suurimman osan.

Miehellä on kuukautiset tai ulos kurssilta?

Miehillä on menkat? tai ulos kurssilta

Vierailija kirjoitti:

Meille on kasvamassa sukupolvi, jonka sosiaaliset taidot tulevat olemaan aivan olemattomat.

Aivan helkkaristi onnea tulevaan työelämään sitten vaan! Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää, sanotaan.

Nämä etäilyn ongelmat tulevat kunnolla räjähtämään silmille vasta vuosien päästä, tämän vuosikymmenen puolivälissä sekä loppupuolella. On aivan liian aikaista hehkuttaa etäilyn hyötyjä vielä tässä vaiheessa.

Hohhoijaa, miten luutunutta ja ennakkoluuloista. Olen nähnyt useampia työpaikkoja ja niissä epäsosiaalisia yksilöitä ja työpaikkakiusaamistakin. Etätyö onneksi vähentää niitä ongelmia.

Mitä jos proffa luennoisi jossain tubessa tai meetissä?

Vierailija kirjoitti:

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Miehellä on kuukautiset tai ulos kurssilta?

Onko ihan pakko floodata tuota roska-agendaasi joka hiton ketjuun? Sellaisiinkin mitkä eivät liity päähänpinttymääsi millään tavalla?

Käytännössä kolme mahdollista syytä:

1) opiskelijoilla oli samaan aikaan jokin toinen pakollinen luento, jolta ei voi olla pois

2) kurssi on helppo suorittaa lukemalla materiaalit / tenttimällä / palauttamalla harjoitustehtävät, minkä vuoksi luennoilla istumiseen ei kannata käyttää aikaa

3) luennoitsija on tavalla tai toisella niin huono, että hänen luennoillaan ei kertakaikkiaan viitsi mennä.

Vierailija kirjoitti:

Musta on lähtökohtaisesti aika hauskaa, että keski-ikäiset tädit täällä kommentoivat, minkälainen yliopisto-opetus on parasta ja miten opiskelijat parhaiten oppii. Kerron teille salaisuuden: ajat muuttuu. ;) 

Moni yliopiston proffa on nykyään onneksi niin fiksu, että osaa tarjota etäopiskelumahdollisuuden. Mitä väliä sillä loppujen lopuksi on, istunko minä luentosalissa massaluennolla vai katsonko saman luennon kotona striimattuna? Jälkimmäinen vaihtoehto palvelee paljon paremmin. Opin paremmin ilman häiriötekijöitä ja säästän aikaa siinä, kun ei tarvitse lähteä yliopistolle. Tämän ajan voin käyttää esimerkiksi tekemällä töitä, joilla elätän itseni kun 250 euron opintotuella ei voi kun syödä kynsiä.

Eri asia on seminaarit ja muut missä läsnäolo tietysti on pakollista, mutta massaluentojen seuraaminen etänä on itse asiassa paljon hyödyllisempää ja tehokkaampaa kotona. Yliopistossa jokainen on vastuussa omasta oppimisestaan.

Voin näin akateemisen koulutuksen saaneena keski-ikäisenä kertoa, että aikaan jolloin ei ollut mitään etäopiskelua, niin massaluennoilla kopioitiin jonkun siellä käyneen muistiinpanot kopiokoneella ja käytiin ne läpi, jos ei huvittanut/ehtinyt siellä luennollla istua. Piti valita sellainen tyyppi, joka oli tehnyt hyvät muistiinpanot luettavalla käsialalla. Joltain luennoitsijalta saattoi saada jopa kalvot kopioitavaksi, jolloin ei tarvinnut itse kirjoittaa niitä hänen esittämiään juttujaan.

Tulipa kerran suoritettua yksi teekkareiden kurssi lainaamalla muistiinpanot, kun kaveri oli ne kopsannut joltain. Kertaakaan en kyseisellä kurssilla käynyt, ilmottautumislapun kävin täyttämässä jossain juuri ennen ilmottautumisajan loppua, kävin tentissä ja merkinnän opintokirjaan hain viemällä sen prosessitekniikan kansliaan. Minulla ei ole mitään tietoa kuka ja missä piti ne itse luennot. Mutta suoritus kelpasi sivuopintoihin, joita piti suorittaa tietty määrä.

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä kolme mahdollista syytä:

1) opiskelijoilla oli samaan aikaan jokin toinen pakollinen luento, jolta ei voi olla pois

2) kurssi on helppo suorittaa lukemalla materiaalit / tenttimällä / palauttamalla harjoitustehtävät, minkä vuoksi luennoilla istumiseen ei kannata käyttää aikaa

3) luennoitsija on tavalla tai toisella niin huono, että hänen luennoillaan ei kertakaikkiaan viitsi mennä.

Itse muistan yhden luennoitsijan, joka oletti, että aihe oli opiskeltu etukäteen kirjasta ja sitten hän jutteli salin edessä pari tuntia mukavia. Sanomattakin selvää, ettei viihdeluennoilla käyminen kiinnostanut.

Outoa. Minä olen itse koulutuksessa, töiden ohella, ja nautin niistä luennoista. Saa vaan istua ja kuunnella. Ja aina tarttuu jotain mukaan.

N54

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paska luennoitsija. Oliko aiheena jotain feminististä noitaoppia?

Kyllä huomaa, että elämäntapakoululainen siellä kirjoittelee. :D Sivistän sua vähän: kyseinen luennoitsija on yksi Suomen tunnetuimmista perus- ja ihmisoikeuksien asiantuntijoista.  

Kenties asiantuntija, mutta ei ilmeisen hyvä luennoitsija. Tai sitten luentoa oli mainostettu ihan väärälle kohdeyleisölle.

Tämähän se on työelämässäkin. Vaikka sovitaan lähikokous, niin suurin osa ei tule paikalle tai vaatii teams-linkin. Teamsissa puheenjohtaja juttelee itsekseen. Sehän on vähän niin kuin etäluento.

Vierailija kirjoitti:

Tämähän se on työelämässäkin. Vaikka sovitaan lähikokous, niin suurin osa ei tule paikalle tai vaatii teams-linkin. Teamsissa puheenjohtaja juttelee itsekseen. Sehän on vähän niin kuin etäluento.

Jep, ei tämä ole vain koulujen ongelma.

Outo ristiriita. Valitetaan sosiaalisten kontaktien puutteesta, mutta sitten ei kuitenkaan itse osallistuta niiden luomiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korona-aikana opiskelijat valittivat etäopetuksesta. Nyt, kun se on jäänyt pysyväksi vaihtoehdoksi, valitaan etäluento, oli se hyvä valinta tai ei. Onhan se mukava jäädä lämpimän peiton alle, laittaa toosa päälle ja puuhata muuta mielenkiintoisempaa samalla kun muka seuraa opetusta. Samaan aikaan opiskelijoiden mielenterveysongelmat, koettu yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne sekä elämänhallintaan ja aikatauluttamiseen liittyvät ongelmat ovat räjähtäneet käsiin. Mistähän johtuisi? Todella harvalla on niin hyvät opiskelutaidot ja itsekuri, että etäluentoa pystyisi seuraamaan samalla intensiteetillä kuin liveluentoa. Livenä on ryhmäpaine kuunnella aktiivisesti, ja luentojen jälkeen muiden opiskelijoiden kanssa käydyt epäviralliset keskustelut ovat usein luentojen parasta antia.

Milloin teit aiheesta kattavan tutkimuksen vai mutuiletko vain?

Olen ammatiltani opettaja, joten minulla on aiheesta omakohtaisia havaintoja. Lisäksi seuraan luonnollisesti ammattialaani liittyvää julkista keskustelua ja luen ammattilehtiä.

Minäkin opetan, yliopistossa, ja totean, että väitteet etäopintojen epäsuosiosta ja niiden muka aiheuttamista kärsimyksistä ovat liioiteltuja. Moni opiskelija on ihan tyytyväinen, kun voi opiskella etänä, eikä se vaikuta suoriutumiseen lainkaan negatiivisesti.

Väittäisin, että etäilyyn pakottaminen oli vaikeinta uusille opiskelijoille, jotka muuttivat uudelle paikkakunnalle ja kaikki oli uutta. Ongelma ei ollut etäopetus, vaan se ettei tutustunut uusiin opiskelijakavereihin ja muutenkin kaikki soliaalinen kanssakäyminen oli erittäin vähäistä.

Pidemmällä olleet opiskelijat sopeutuivat tilanteeseen ihan hyvin, eikä heiltä kuulunut mitään valitusta asiasta.

Opiskelin 2010-2015 KTM:ksi. Silloin tunnettiin akateeminen vapaus, eikä mikään luento ollut pakollinen kielikursseja lukuunottamatta. Silti luentosalit olivat täynnä, vaikka olisi ollut mahdollista opetella kaikki itsenäisesti materiaaleista. No, Rautiainen vaikuttaa vähän liian palvelualttiilta ja mahdollistaa itsekin tuollaisen poissaolon, kun on valmis vastaamaan sen sata kertaa sähköposteihin kun jokainen opiskelija kysyy kysymyksen kirjallisesti eikä luentosalissa kuten ennnen. Lisäksi on aika kiusallistakin palata luentosaliin jos tietää että on ainoa joka tulee paikalle tai läsnäolijoita on vain muutama. Vapaaehtoisuuden kautta voi olla vaikeaa lisätä läsnäoloa ellei sitten ota tiukkaa linjaa, että ne jotka vaivautuvat paikalle, saavat kysymyksiinsä vastauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rautiaisen mukaan esimerkiksi kyseiselle kurssille osallistuu yhteensä 100 opiskelijaa, joista nyt 99 muuta jää sellaisiksi, joita opettaja ei tapaa koskaan ja kommunikoivat ainoastaan yksittäisillä sähköposteilla. Hänen mukaansa opiskelijat ovat nyt yleisestikin läsnä luennoilla oikeastaan vain tapauksissa, joissa se on pakollista.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1d76482c-1cd3-411d-bbae-a6cdf56cb59c

Ja miten vielä keväällä vinguttiin, että KAIKKI HALUAVAT LÄHIOPETUKSEEN ja ETTÄ OPISKELIJOILLA ON ETÄOPETUKSEN TAKIA MT-ONGELMIA JNE. JNE. Tässä totuus, minkä kaikki järkevät tajusivatkin.

Eihän tämä liity mitenkään siihen, ollaanko lähinä vai etänä, vaan luento oli vapaaehtoinen. Vapaaehtoiset luennot voivat mennä päällekkäin pakollisten oppituntien kanssa. Eikä vapaaehtoiselle osallistuta muutoinkaan kovin yleisesti kuten luennoitsijakin toteaa.

Mä kävin ylipiston Joensuussa 2000 luvun alussa ja jo sillon oman opintoalani luennoista ehkä 10% oli pakollisia . Luento on aina vapaaehtoinen , ellei läsnäoloa erikseen seurata ja vaadita. Luennoilla kuitenkin käytiin silti.

Väitän, että livenä opiskelevista tulee innovatiivisempia alallaan.