Oletko suostunut seksiin velvollisuudentunnosta?

Valtaosa pitkissä parisuhteissa olevista on joskus sekstannut pelkästään velvollisuudentunnosta. Ei se aina vain nappaa.

Olen pitääkseni vaimon tyytyväisenä ja suhteen kunnossa. Olen siis mies.

Kyllä. Viikonloppuna viimeksi. M49

Olen, koska haluan tuottaa vaimolleni nautintoa. 

Meillä noin 80% aloitteista tulee vaimolta. Välillä yritän tehdä itse aloitteita, jotta vaimo ei tuntisi itseään sen suhteen huonoksi. Välttelen välillä aloitteiden tekoa, koska en ketä torjutuksi tulemista - vaimo torjuu suunnilleen puolet aloitteista.

Useimmiten harrastamme seksiä tiettyinä päivinä ja tietyssä tilanteessa (pakon sanelema käytäntö, jotta lapset eivät kuulisi). Näissä tilanteissa useimmiten aloite tulee tosiaan vaimolta. Välillä kieltäydyn, usein en. 

Seksi toistuu usein hyvin samanlaisena, se on sitä samanlaista perushyvää parisuhdeseksiä, jota suurin osa suomalaisista harrastaa: annan suu- ja käsiseksiä vaimon orgasmiin asti, sen jälkeen ehkä vähän yhdyntää, ja mahdollisesti vaimon puolelta käsiseksiä omaan laukeamiseeni asti. Käytämme aika usein joitakin perusapuvälineitä: hierontasauvaa tai suristinta ja/tai vesisuihkua.

Iän myötä olen huomannut seuraavia asioita: 1) kaipaan varsinaista yhdyntää vähän ja harvoin; 2) haluan enemmän olla antavana osapuolena; 3) en kaipaa silti seksittömyyttä, tärkeintä minulle seksissä ei ole itse akti, vaan tunne siitä, että olen haluttu. 4) Joskus on tullut tilanteita, jolloin yhdyntä on alkanut tuntua suorastaan vastenmieliseltä jostakin syystä, ja välillä myös koko seksi - etenkin sellaisissa tilanteissa, jossa se kestää pidempään. Kiihotun usein edelleen nopeasti, mutta jos mojo menee ohi, on liki mahdotonta päästä takaisin fiiliksiin. Tällaisissa tilanteissa hoidan kuitenkin vaimolleni orgasmin, jos hän sitä kaipaa (yleensä kaipaa). En halua tämän jälkeen enää mitään vastapalvelusta. Joskus vaimoni on tästä syystä tuntenut itsensä jopa hyväksikäyttäjäksi, mutta olen sanonut, että huoli on turha. (niin kuin onkin, jos olisin nainen, tämä saattaisi tuntua pahemmalta; miehenä en PYSTY esimerkiksi yhdyntään, jos se on esim. kivuliasta tai todella vastentahtoista; aina aika ajoin olen joutunut pyytämään vaimoani lopettamaan hyväilyni sen vuoksi, että se tuntuu kivuliaalta).

Viimeiseksi tahtoisin sanoa kaikille naisille: olkaa rehellisiä ja pyytäkää esimerkiksi seksiä ilman yhdyntää, jos se tuntuu vastentahtoiselta. Pyytäkää ennemmin vaikka partneriltanne suuseksiä, jos se tuntuu teistä hyvältä ja pääsette sen myötä fiiliksiin. Ja hyväilkää partnerianne vaikkapa käsin, jos yhdyntä ei sillä kertaa onnistu tai suuseksi tuntuu ajatuksena vastenmieliseltä.

Jutussakin tuodaan esiin, kuinka monimutkainen tilanne voi olla. Terapeutin mukaan pelkästä velvollisuudentunteesta seksiä ei pidä harrastaa, koska silloin antaa toisen tarpeiden syrjäyttää omat tarpeet. Tämä on tietenkin täysin ymmärrettävää. Toisaalta jutussa on kommentteja naisilta, jotka kertovat syttyvänsä kun sytytetään. Alkuun seksi ei siis kiinnosta, mutta he alkavat haluta seksiä kun homma etenee pidemmälle ja nauttivat siitä.

Siinäpä pulmatehtävä parisuhteessa enemmän haluavalle: kuinka olla painostamatta ja jyräämättä toista ja toisaalta, kuinka sytyttää hänet tarvittaessa silloinkin, kun aluksi toista ei huvita.

ap

En ikinä. Seksiä on vain silloin, kun molemmat sitä haluavat.

Vierailija kirjoitti:

Jutussakin tuodaan esiin, kuinka monimutkainen tilanne voi olla. Terapeutin mukaan pelkästä velvollisuudentunteesta seksiä ei pidä harrastaa, koska silloin antaa toisen tarpeiden syrjäyttää omat tarpeet. Tämä on tietenkin täysin ymmärrettävää. Toisaalta jutussa on kommentteja naisilta, jotka kertovat syttyvänsä kun sytytetään. Alkuun seksi ei siis kiinnosta, mutta he alkavat haluta seksiä kun homma etenee pidemmälle ja nauttivat siitä.

Siinäpä pulmatehtävä parisuhteessa enemmän haluavalle: kuinka olla painostamatta ja jyräämättä toista ja toisaalta, kuinka sytyttää hänet tarvittaessa silloinkin, kun aluksi toista ei huvita.

ap

Olen ajatellut tätä jotenkin niin, että haluttoman ja halukkaan pitäisi tajuta se ero tilanteessa, jossa aloite tehdään: jos torjunta tulee, se ei tule siksi, että (sillä hetkellä) haluton ei haluaisi sitä toista osapuolta, vaan ei halua seksiä (juuri sillä hetkellä/kyseisellä ajanjaksolla). Ei torjuta sitä toista, torjutaan vain seksi. Torjunnan saajan pitäisi ajatella ja vastata esimerkiksi, että ehkä sitten toisella kerralla se on varmaankin vain parempaa. Ja tehdä selväksi, että ei haittaa. Halata vaikka kevyesti ja sanoa niin, tai sitten todeta, että vaikka seksiä ei nyt olekaan, olet silti rakas. 

Ja haluttomankin pitäisi olla sensitiivinen. Torjuntaa ei saisi tehdä loukkaavasti tai vihamielisesti, ikinä. Jos toinen vaikuttaa yli-innokkaalta, pitäisi vain todeta, että rauhoitupas nyt, tai nyt hiukan jäitä hattuun tms. Lisäksi olisi tärkeää myös sanoittaa edellä mainittu asia toisin päin: vaikka nyt ei seksiä halutakaan, olet silti rakas. Ja jos toinen osapuoli tekee väärin / toimii väärin, pitäisi silloin myös kertoa (mahdollisesti jälkeenpäin), missä meni vikaan tai miksi ei halua juuri nyt. Ja kertoa ja pohtia vaikka yhdessä myöhemmin, miten haluttomamman tai hitaammin syttyvän osapuolen voisi saada syttymään ja haluamaan.

Ja jos haluttomuus on pitempiaikaista, on silloin sovittava pitkässä ja hyvässä hengessä käydyssä keskustelussa toimintamallit ja pelisäännöt, eikä ainakaan olettaa yhtään mitään mihinkään suuntaan. Asiasta pitäisi keskustella avoimesti ja riittävän usein, tietenkin hyvässä hengessä.

Asiasta ei kannata keskustella esimerkiksi juuri torjunnan jälkeen tai etenkään silloin, kun halukkaampi osapuoli on kiihottunut. Nämäkin asiat olisi hyvä keskustella rauhallisessa ympäristössä, niin kuin muutkin yhteiset asiat. Vaikka kahdenkeskisellä kävelylenkillä/autoillessa/kahvipöydässä tms.

Vierailija kirjoitti:

Jutussakin tuodaan esiin, kuinka monimutkainen tilanne voi olla. Terapeutin mukaan pelkästä velvollisuudentunteesta seksiä ei pidä harrastaa, koska silloin antaa toisen tarpeiden syrjäyttää omat tarpeet. Tämä on tietenkin täysin ymmärrettävää. Toisaalta jutussa on kommentteja naisilta, jotka kertovat syttyvänsä kun sytytetään. Alkuun seksi ei siis kiinnosta, mutta he alkavat haluta seksiä kun homma etenee pidemmälle ja nauttivat siitä.

Siinäpä pulmatehtävä parisuhteessa enemmän haluavalle: kuinka olla painostamatta ja jyräämättä toista ja toisaalta, kuinka sytyttää hänet tarvittaessa silloinkin, kun aluksi toista ei huvita.

ap

Niin, painostaminen seksiin ilman toisen suostumusta on rikos, myös parisuhteessa. Jos siis nainen "sytyttelyvaiheessa" ilmoittaa että ei nyt, älä nyt viitsi, niin jatkaessaan mies syyllistyy rikokseen. Ei tarkoittaa ei, eikös se niin ole?  Missä vaiheessa rikos muuttuu lailliseksi, ja jos muuttuu niin kumoutuuko "sytyttelyvaiheessa" tehty rikos?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutussakin tuodaan esiin, kuinka monimutkainen tilanne voi olla. Terapeutin mukaan pelkästä velvollisuudentunteesta seksiä ei pidä harrastaa, koska silloin antaa toisen tarpeiden syrjäyttää omat tarpeet. Tämä on tietenkin täysin ymmärrettävää. Toisaalta jutussa on kommentteja naisilta, jotka kertovat syttyvänsä kun sytytetään. Alkuun seksi ei siis kiinnosta, mutta he alkavat haluta seksiä kun homma etenee pidemmälle ja nauttivat siitä.

Siinäpä pulmatehtävä parisuhteessa enemmän haluavalle: kuinka olla painostamatta ja jyräämättä toista ja toisaalta, kuinka sytyttää hänet tarvittaessa silloinkin, kun aluksi toista ei huvita.

ap

Olen ajatellut tätä jotenkin niin, että haluttoman ja halukkaan pitäisi tajuta se ero tilanteessa, jossa aloite tehdään: jos torjunta tulee, se ei tule siksi, että (sillä hetkellä) haluton ei haluaisi sitä toista osapuolta, vaan ei halua seksiä (juuri sillä hetkellä/kyseisellä ajanjaksolla). Ei torjuta sitä toista, torjutaan vain seksi. Torjunnan saajan pitäisi ajatella ja vastata esimerkiksi, että ehkä sitten toisella kerralla se on varmaankin vain parempaa. Ja tehdä selväksi, että ei haittaa. Halata vaikka kevyesti ja sanoa niin, tai sitten todeta, että vaikka seksiä ei nyt olekaan, olet silti rakas. 

Ja haluttomankin pitäisi olla sensitiivinen. Torjuntaa ei saisi tehdä loukkaavasti tai vihamielisesti, ikinä. Jos toinen vaikuttaa yli-innokkaalta, pitäisi vain todeta, että rauhoitupas nyt, tai nyt hiukan jäitä hattuun tms. Lisäksi olisi tärkeää myös sanoittaa edellä mainittu asia toisin päin: vaikka nyt ei seksiä halutakaan, olet silti rakas. Ja jos toinen osapuoli tekee väärin / toimii väärin, pitäisi silloin myös kertoa (mahdollisesti jälkeenpäin), missä meni vikaan tai miksi ei halua juuri nyt. Ja kertoa ja pohtia vaikka yhdessä myöhemmin, miten haluttomamman tai hitaammin syttyvän osapuolen voisi saada syttymään ja haluamaan.

Ja jos haluttomuus on pitempiaikaista, on silloin sovittava pitkässä ja hyvässä hengessä käydyssä keskustelussa toimintamallit ja pelisäännöt, eikä ainakaan olettaa yhtään mitään mihinkään suuntaan. Asiasta pitäisi keskustella avoimesti ja riittävän usein, tietenkin hyvässä hengessä.

Asiasta ei kannata keskustella esimerkiksi juuri torjunnan jälkeen tai etenkään silloin, kun halukkaampi osapuoli on kiihottunut. Nämäkin asiat olisi hyvä keskustella rauhallisessa ympäristössä, niin kuin muutkin yhteiset asiat. Vaikka kahdenkeskisellä kävelylenkillä/autoillessa/kahvipöydässä tms.

Todella hyvää pohdintaa. Kun olen tullut torjutuksi, huomaan itsekin loukkaantuneeni siksi, että ajattelen, ettei kumppani halua minua, vaikka todellisuudessa hän ei halunnut seksiä. Kuulostaa itsestäänselvältä, mutta ero on merkittävä.

Ja toinen hyvä pointtisi on tuo sensitiivisyys molemmin puolin. Oma mielipide pitää tuoda esille, mutta sen voi tehdä loukkaamatta toista.

Haluttoman ehdoilla tulee siis mennä? Saako halukkaampi edes muualla purkaa paineistaan? Tästä ei lainkaan puhuta. Sanotaan, että lopeta suhde (siis täällä), mutta ei se rakkaus toiseen lopu. Eikä oma seksuaalisuuskaan onko tilanne siis, että seksuaaliset ihmiset kärvistekööt loppuelämänsä?

Vierailija kirjoitti:

Haluttoman ehdoilla tulee siis mennä? Saako halukkaampi edes muualla purkaa paineistaan? Tästä ei lainkaan puhuta. Sanotaan, että lopeta suhde (siis täällä), mutta ei se rakkaus toiseen lopu. Eikä oma seksuaalisuuskaan onko tilanne siis, että seksuaaliset ihmiset kärvistekööt loppuelämänsä?

"Haluttoman ehdoilla tulee siis mennä?" Kyllä. Haluttomampi määrää tahdin. "Saako halukkaampi edes muualla purkaa paineistaan?" Tapauskohtaista, yleensä ei. "...onko tilanne siis, että seksuaaliset ihmiset kärvistelkööt loppuelämänsä". Juurikin noin se on. Ei se seksin määrä kinuamalla kasva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutussakin tuodaan esiin, kuinka monimutkainen tilanne voi olla. Terapeutin mukaan pelkästä velvollisuudentunteesta seksiä ei pidä harrastaa, koska silloin antaa toisen tarpeiden syrjäyttää omat tarpeet. Tämä on tietenkin täysin ymmärrettävää. Toisaalta jutussa on kommentteja naisilta, jotka kertovat syttyvänsä kun sytytetään. Alkuun seksi ei siis kiinnosta, mutta he alkavat haluta seksiä kun homma etenee pidemmälle ja nauttivat siitä.

Siinäpä pulmatehtävä parisuhteessa enemmän haluavalle: kuinka olla painostamatta ja jyräämättä toista ja toisaalta, kuinka sytyttää hänet tarvittaessa silloinkin, kun aluksi toista ei huvita.

ap

Niin, painostaminen seksiin ilman toisen suostumusta on rikos, myös parisuhteessa. Jos siis nainen "sytyttelyvaiheessa" ilmoittaa että ei nyt, älä nyt viitsi, niin jatkaessaan mies syyllistyy rikokseen. Ei tarkoittaa ei, eikös se niin ole?  Missä vaiheessa rikos muuttuu lailliseksi, ja jos muuttuu niin kumoutuuko "sytyttelyvaiheessa" tehty rikos?

Arkijärjen mukaan seksistä ei tehdä rikosilmoitusta, jos kumpikaan ei tunne tulleensa painostetuksi tai pakotetuksi. Jos taas jompikumpi tuntee, ollaan menty vikaan ja rikos on voinut tapahtua missä tahansa vaiheessa.

Lain kirjaimen mukaan seksin tietysti pitää olla täysin vapaaehtoista kummankin osalta alusta loppuun. Tulkintaa tästä käydään varmasti vielä läpi eri oikeusasteita myöten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluttoman ehdoilla tulee siis mennä? Saako halukkaampi edes muualla purkaa paineistaan? Tästä ei lainkaan puhuta. Sanotaan, että lopeta suhde (siis täällä), mutta ei se rakkaus toiseen lopu. Eikä oma seksuaalisuuskaan onko tilanne siis, että seksuaaliset ihmiset kärvistekööt loppuelämänsä?

"Haluttoman ehdoilla tulee siis mennä?" Kyllä. Haluttomampi määrää tahdin. "Saako halukkaampi edes muualla purkaa paineistaan?" Tapauskohtaista, yleensä ei. "...onko tilanne siis, että seksuaaliset ihmiset kärvistelkööt loppuelämänsä". Juurikin noin se on. Ei se seksin määrä kinuamalla kasva.

Ei ole mitään järkeä kitua suhteessa, jossa on koko ajan panetus päällä. Ei mitään järkeä. Mutta jokainen elää omaa elämäänsä. On vaan hiukan turhaa valittaa asiasta, kun ratkaisuja olisi tarjolla ongelmaan.

Ollaan miehen kanssa sovittu että toisen on suostuttava jos toinen haluaa jos ei ole fyysistä estettä esim tulehdus tai kipu. Ja toisen saa vaikka herättää jos tarve. Kyllä siinä touhutessa innostuu ja pääsee nautintoon mukaan vaikkei etukäteen olisi panettanut . Seksi on hyvää liikuntaa ja läheisyys aina hyvä suhteen ylläpidossa . Haudassa ehtii sitten pihtaamaan .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluttoman ehdoilla tulee siis mennä? Saako halukkaampi edes muualla purkaa paineistaan? Tästä ei lainkaan puhuta. Sanotaan, että lopeta suhde (siis täällä), mutta ei se rakkaus toiseen lopu. Eikä oma seksuaalisuuskaan onko tilanne siis, että seksuaaliset ihmiset kärvistekööt loppuelämänsä?

"Haluttoman ehdoilla tulee siis mennä?" Kyllä. Haluttomampi määrää tahdin. "Saako halukkaampi edes muualla purkaa paineistaan?" Tapauskohtaista, yleensä ei. "...onko tilanne siis, että seksuaaliset ihmiset kärvistelkööt loppuelämänsä". Juurikin noin se on. Ei se seksin määrä kinuamalla kasva.

Ei ole mitään järkeä kitua suhteessa, jossa on koko ajan panetus päällä. Ei mitään järkeä. Mutta jokainen elää omaa elämäänsä. On vaan hiukan turhaa valittaa asiasta, kun ratkaisuja olisi tarjolla ongelmaan.

Ratkaisuja on ne kolme vanhaa tuttua, eli:

1. Sopeudu  2. Hae seksi muualta  3. Eroa.

Valtaosa valitsee vaihtoehdon 1, syitä ovat esim. elämäntilanne (lapset, talous), tai sitten seksi ja sen puute koetaan vain pieneksi ongelmaksi kun muuten menee hyvin.

Osa valitsee vaihtoehdon 2, seksi muualta joko ilman lupaa tai luvan kanssa.

Osa valitsee vaihtoehdon 3, lusikat jakoon. Usein näissä tapauksissa on muitakin ongelmia kuin seksi.

Mikään noista vaihtoehdoista ei ole hyvä, pitää siis valita vähiten huono.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluttoman ehdoilla tulee siis mennä? Saako halukkaampi edes muualla purkaa paineistaan? Tästä ei lainkaan puhuta. Sanotaan, että lopeta suhde (siis täällä), mutta ei se rakkaus toiseen lopu. Eikä oma seksuaalisuuskaan onko tilanne siis, että seksuaaliset ihmiset kärvistekööt loppuelämänsä?

"Haluttoman ehdoilla tulee siis mennä?" Kyllä. Haluttomampi määrää tahdin. "Saako halukkaampi edes muualla purkaa paineistaan?" Tapauskohtaista, yleensä ei. "...onko tilanne siis, että seksuaaliset ihmiset kärvistelkööt loppuelämänsä". Juurikin noin se on. Ei se seksin määrä kinuamalla kasva.

Ei tuo tasa-arvoiselta kuulosta. Seksuaalisuus on tärkeä asia. Onko haluton parempi ihminen kuin halukas? Halukkaan ei tarvitse toki seksiä harrastaa, mutta onko hänellä oikeus kieltää toiselta tärkeä osa elämää?

Vierailija kirjoitti:

Ollaan miehen kanssa sovittu että toisen on suostuttava jos toinen haluaa jos ei ole fyysistä estettä esim tulehdus tai kipu. Ja toisen saa vaikka herättää jos tarve. Kyllä siinä touhutessa innostuu ja pääsee nautintoon mukaan vaikkei etukäteen olisi panettanut . Seksi on hyvää liikuntaa ja läheisyys aina hyvä suhteen ylläpidossa . Haudassa ehtii sitten pihtaamaan .

Jos lakikirjoja oikein tiukasti tulkitsee niin ei taida ihan lakipykälien mukaan mennä tuokaan systeemi. No, hiusten halkomistahan tämä on, mutta jos jossakin erojutussa menee asiat oikein huolella ristiin niin tuontyyppisistäkin jutuista voi joutua edesvastuuseen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluttoman ehdoilla tulee siis mennä? Saako halukkaampi edes muualla purkaa paineistaan? Tästä ei lainkaan puhuta. Sanotaan, että lopeta suhde (siis täällä), mutta ei se rakkaus toiseen lopu. Eikä oma seksuaalisuuskaan onko tilanne siis, että seksuaaliset ihmiset kärvistekööt loppuelämänsä?

"Haluttoman ehdoilla tulee siis mennä?" Kyllä. Haluttomampi määrää tahdin. "Saako halukkaampi edes muualla purkaa paineistaan?" Tapauskohtaista, yleensä ei. "...onko tilanne siis, että seksuaaliset ihmiset kärvistelkööt loppuelämänsä". Juurikin noin se on. Ei se seksin määrä kinuamalla kasva.

Ei tuo tasa-arvoiselta kuulosta. Seksuaalisuus on tärkeä asia. Onko haluton parempi ihminen kuin halukas? Halukkaan ei tarvitse toki seksiä harrastaa, mutta onko hänellä oikeus kieltää toiselta tärkeä osa elämää?

Onko sitä joku tasa-arvoiseksi väittänytkään? Seksuaalisuus on  tärkeä asia, mutta se on toisille tärkeämpää kuin toiselle. Ei tässä ole kysymys siitä kuka on parempi. Kysymys on siitä kuka suhteessa määrää milloin on seksiä, ja se on vähemmän haluava. Hän saa seksiä silloin kuin haluaa, ja enemmän haluava saa silloin kuin vähemmän haluava haluaa. Tämä asin, jota fiksu tyyppi osaa hyödyntää parisuhteen vallankäytössä, on yhtä vanha kuin ihmiskunta. "Anna niin vähän kuin mahdollista" oli jo muinaisten esiäitien kullanarvoinen ohje naimisiin menevälle tyttärelleen.

"...onko hänellä oikeus kieltää toiselta tärkeä osa elämää?" On. Seksi kun perustuu vapaaehtoisuuteen. Jos ei huvita niin ei huvita. Samoin yhdessäolo perustuu länsimaissa vapaaehtoisuuteen. Itsekukin arvioi onko seksin vähäiseen määrään mahdollista sopeutua, lähteäkö vieraisiin vai erotako.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluttoman ehdoilla tulee siis mennä? Saako halukkaampi edes muualla purkaa paineistaan? Tästä ei lainkaan puhuta. Sanotaan, että lopeta suhde (siis täällä), mutta ei se rakkaus toiseen lopu. Eikä oma seksuaalisuuskaan onko tilanne siis, että seksuaaliset ihmiset kärvistekööt loppuelämänsä?

"Haluttoman ehdoilla tulee siis mennä?" Kyllä. Haluttomampi määrää tahdin. "Saako halukkaampi edes muualla purkaa paineistaan?" Tapauskohtaista, yleensä ei. "...onko tilanne siis, että seksuaaliset ihmiset kärvistelkööt loppuelämänsä". Juurikin noin se on. Ei se seksin määrä kinuamalla kasva.

Ei tuo tasa-arvoiselta kuulosta. Seksuaalisuus on tärkeä asia. Onko haluton parempi ihminen kuin halukas? Halukkaan ei tarvitse toki seksiä harrastaa, mutta onko hänellä oikeus kieltää toiselta tärkeä osa elämää?

Onko sitä joku tasa-arvoiseksi väittänytkään? Seksuaalisuus on  tärkeä asia, mutta se on toisille tärkeämpää kuin toiselle. Ei tässä ole kysymys siitä kuka on parempi. Kysymys on siitä kuka suhteessa määrää milloin on seksiä, ja se on vähemmän haluava. Hän saa seksiä silloin kuin haluaa, ja enemmän haluava saa silloin kuin vähemmän haluava haluaa. Tämä asin, jota fiksu tyyppi osaa hyödyntää parisuhteen vallankäytössä, on yhtä vanha kuin ihmiskunta. "Anna niin vähän kuin mahdollista" oli jo muinaisten esiäitien kullanarvoinen ohje naimisiin menevälle tyttärelleen.

"...onko hänellä oikeus kieltää toiselta tärkeä osa elämää?" On. Seksi kun perustuu vapaaehtoisuuteen. Jos ei huvita niin ei huvita. Samoin yhdessäolo perustuu länsimaissa vapaaehtoisuuteen. Itsekukin arvioi onko seksin vähäiseen määrään mahdollista sopeutua, lähteäkö vieraisiin vai erotako.

Pilaisit siis rakkaimpasi elämän sillä, että tuhoat osan hänestä. Jos siis olet haluton?

Onneksi halut käy yksiin. Kerran päivässä naidaan vaimon kanssa. Joskus jompi kumpi voi haluta toisenkin setin, niin joskus varmaan sitten toinen antaa, vaikkei niin tekisi mieli. Mutta ei velvollisuudesta, vaan rakkaudesta. Ei tuollaiseen velvollisuusseksiin kannata ajautua. Halujen pitää kohdata, muuten ei tule mitään. Jos toinen kärvistelee puutteessa, tai toinen antaa velvollisuudesta, niin mikään muukaan asia siinä suhteessa ei kohta toimi, ja kaikki toisessa alkaa ärsyttää. Ei se silti sitä tarkoita, että jos seksi toimii, niin toimii kaikki muukin. Mutta silloin on edes mahdollisuus.

M43