Poikani selaili kansakoulun 5/6 luokan maalaiskansakoulun laskukirjaa
Hän näytti sitä 7. Luokkaa käyvälle pojalleen. Nämähän on vaikeita laskuja, osaisitko,?
Termithän oli silloin toisia, suomalaisia, yksinkertaisia mutta idea oli sama. Sanallisissa esimerkeistä piti osata esim. Päättelylaskuissa tehdä yhtälö, vaikkei sitä niin sanottu. Prosenttilaskut, korkoa korolle, ym. Mittauslaskut ( pinta-alat yms ) samassa kirjassa osionaan.
Kommentit (13)
6. luokalla lasketaan pinta-aloja, murtolukuja, yhtälöitä sekä prosentteja edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Niin mikä tämän aloituksen pointti nyt oli?
Poika ei ollut tiettävästi sokea koska pystyi selaamaan laskento-opin kirjaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mikä tämän aloituksen pointti nyt oli?
Poika ei ollut tiettävästi sokea koska pystyi selaamaan laskento-opin kirjaa...
No tosi hienoa ettei ole sokea.
No eihän niitä osaisi moni aikuinenkaan laskea.
Vierailija kirjoitti:
6. luokalla lasketaan pinta-aloja, murtolukuja, yhtälöitä sekä prosentteja edelleen.
Olen ennenkin törmännyt tällä palstalla siihen että yhtälöitä olisi nykyään jo kutosella. Onko tuo joku uudistus, koska olen ihan satavarma ettei meillä ollut niitä kuin vasta 7lk aikoinaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
6. luokalla lasketaan pinta-aloja, murtolukuja, yhtälöitä sekä prosentteja edelleen.
Olen ennenkin törmännyt tällä palstalla siihen että yhtälöitä olisi nykyään jo kutosella. Onko tuo joku uudistus, koska olen ihan satavarma ettei meillä ollut niitä kuin vasta 7lk aikoinaan.
Niitä on jo 2. luokalla ylimääräisissä vaikeammissa laskuissa. Ei nyt tähän malliin, että 5x+2=22 eli siis ei tuollaista laskulauseketta käytetä, mutta pitää osata sijoittaa luvut oikein. Semmoisia esiyhtälöitä. Opetellaan käyttämään yhtälön ratkaisussa tarvittavia ajattelutaitoja.
Eiköhän sillonkin ollut samat kirjat maalla ja kaupungeissa.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän sillonkin ollut samat kirjat maalla ja kaupungeissa.
Ei ollut.
t. kansakouluikäisten lapsi
Tuli mieleen kun näin taas ajatuksen että kansa/kansalaiskoululaiset olisivat äärimmäisen tyhmiä. Eli kyllä, vaikka termit 50- luvulla oli toiset ja kurssit lyhyempiä , etenkin supistetussa koulussa, sitä hyvät lähtökohdat kuitenkin sain.
Kun aloitin iltaoppikoulun, oli sitten opiskeltava asioita, teonsana olikin verbi, apusana partikkeli, sisätulento, mitä nyt onkaan. Oli ne mun aikaan kansakoulun kirjassa jo suluissa, vanhemmissa äikän kirjoissa ei kaikissa ollut.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän sillonkin ollut samat kirjat maalla ja kaupungeissa.
Ei ollut. Kirjoissa luki laskentoa maalaiskansakoululaisille, lukemisto maalaiskansakouluille, maantietoa maalaiskansakouluille jne. Kaupunkilaisten kirjoissa tietysti kaupunkilaiselle.
Maalaisten kirjat olivat maanviljelyksestä, karjasta, metsästä , marjastuksessa otettuja esimerkkejä. Laskettiin kauanko hevoselle kestää viedä myllykuorma 10 kilometrin päähän. Ei puhuttu raitsikoista ja leikkikentistä ja baleteista mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
6. luokalla lasketaan pinta-aloja, murtolukuja, yhtälöitä sekä prosentteja edelleen.
Olen ennenkin törmännyt tällä palstalla siihen että yhtälöitä olisi nykyään jo kutosella. Onko tuo joku uudistus, koska olen ihan satavarma ettei meillä ollut niitä kuin vasta 7lk aikoinaan.
Niitä on jo 2. luokalla ylimääräisissä vaikeammissa laskuissa. Ei nyt tähän malliin, että 5x+2=22 eli siis ei tuollaista laskulauseketta käytetä, mutta pitää osata sijoittaa luvut oikein. Semmoisia esiyhtälöitä. Opetellaan käyttämään yhtälön ratkaisussa tarvittavia ajattelutaitoja.
Itseasiassa on jo ekalla. Yllätti kyllä isänkin. Siis laskuja tyyliin 5 + banaani = 7, kuinka paljon on banaani.
Niin mikä tämän aloituksen pointti nyt oli?