Exä ei halua nähdä lastamme!
Hän tänään ilmoitti Facebookissa viestimällä että ei enää halua tavata lastamme ja osallistua millään tavoin hänen elämäänsä!? Ei kai tämä nyt näin voi mennä? Mihin olen yhteydessä? Oon ihan shokissa..
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei käsittääkseni ole lapsille hyväksi nähdä vastahakoista ja tympeästi tapaamisiin suhtautuvaa etävanhempaa. Lähinnä pelottavaa.
Nyt ei ole kyse exästä, vaan lapsesta. Ei varmaan ole pakko pitää yhteyttä lapseen, mutta lapsen identiteetin kannalta se voi olla hänelle merkittävää. Lapsen on kasvun myötä hyvä tietää omat juurensa.
Enpä tiedä onko lapselle merkittävää tavata vastahakoista, vierasta, jopa pelottavaa ja epämielyttävää vanhempaa. Enpä usko sen olevan lapsen etu. Väkivaltainen vanhempi ( jos kyseessä) ei ainakaan lapsen identiteettiä vahvista. Lapsen pitää tuntea olevansa rakastettu, ei pakotettuna tavattava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos vaikka lastenvalvojaan olisit yhteydessä. No, tapaamaanhan ei voi toista pakottaa, elatusmaksut on hoidettava, tavalla tai toisella.
Mitenhän tämän lapselle selittää??
Lapsi ei osaa kaivata poissaolevaa jos aikuinen ei tee siitä numeroa. Ja miten niitä lapsia muutenkin nykyään kasvatetaan kun ei saa ei sanoa. Ohjataan se lapsi muuhun toimintaan.
Hylkäyskokemus in lapselle todella haitallinen, sillä lapsi etsii syytä siihen itsestään. Hän luulee, että hänessä on jotain vikaa. Mies selittäköön asian ihan itse lapselleen.
Vitsi te olette yksinkertaisia. Hirveästi yläpeukkuja lainaamalleni kommentille. Jos isä ei halua edes nähdä lastaan, niin luuletteko tosiaan, että isä on asiassa jotain lapselle selittämässä?! Isä ei aio edes tavata lasta. Lapsen äiti joutuu hoitamaan isän sotkut.
Suomessa on ilmeisen sosiaalisesti hyväksyttävää, että isät vaan voi keskittyä omiin juttuihinsa (tuollakin isällä varmaan joku uusi nainen, eikä isä viitsi enää olla lapsen kanssa, kun voi panna tätä uutta naista). Mun exäni on ihan mahdoton, itsekäs, menetettyä nuoruuttaan elävä. Ei suostu ottamaan alunperin haluamiaan lapsiaan luokseen arkena. Katoaa lomareissuilleen välillä, ettei edes isäviikonloppujaan lapsia ota. Silti kaverinsa jatkavat kaveeraamista tuon vastuuttoman ja itsekkään miehen kanssa. Ei voi kun ihmetellä ihmisten suhtautumista.
Turha uhota lapsen äidille, että laita isä tekemään sitä tai tätä. Ei se äiti voi määrätä erillistä aikuista ihmistä, ja eiköhän sillä äidillä ole riittävästi kuormaa siinä, että yksin huolehtii lapsesta. Jos ihmiset vähän syyllistäisi sitä isääkin välillä (suoraan isälle), niin hommasta voisi tullakin jotain. Mut ei, uhotaan sille äidille, että kyllä sun täytyy laittaa isä selittämään. Täh?!
Vierailija kirjoitti:
On niin yleistä, että isä vain lopettaa tapaamisen. Taustalla usein uusi nainen, joka kieltää. Myös elämänhallintaongelmaa voi olla. Joistain syystä läheskään kaikilla isillä ei ole ikävää ja kaipuuta lasten luo eikä hoivaviettiä
Mulle on ollut aika yllätys, että mies, jonka kanssa olin vuosia yhdessä ennen lapsia, joka on hyvässä työssä, ulkoisesti kunnollinen jne., ei kaipaa lapsiaan, vaikka näkee heitä vaan joka toinen viikonloppu.
Isä ei koskaan soita lapsille, kun eivät näe. Isä ei myöskään ole suostunut ottamaan lapsia edes yksi päivä enemmän kuukaudessa (ehdotin että ottaisi yhden päivän/kk lisää, mutta ei suostunut). Isä on ihan pihalla lasten asioista, kun ei pidä mitään yhteyttä, hoitaa lapsia vain joka toinen viikonloppu ja aina ei sitäkään, eli välillä ei ota lapsia, jos hänellä on omia reissuja tms.
Lapsia yrittämällä yritettiin, olimme naimisissa. Epäilen suorastaan, että exällä puhkesi joku mt-ongelma, kun on noin vastuuton, itsekäs ja kylmä. Minusta tuntuu, että hän näkee lapsensa vain minun jatkeina ja kokee tekevänsä minulle palveluksen, jos hoitaa omia lapsiaan. Ei näe ollenkaan hänen ja lasten suoraa suhdetta (tai sen vajavaisuutta).
Mulla on kuitenkin työt, huusholli ja lasten arki pyöritettävänä, etten hirveästi ehdi lasten isäsuhdetta ihmetellä. Pakko vaan hyväksyä, että isä on kusipää ja koittaa itse tarjota lapsille mahdollisimman hyvä elämä.
eikö Exä kerro kaiken ? jos et tahtonut häntä elämääsi niin tuskin hänkään tahtoo olla elämässäsi
Vierailija kirjoitti:
eikö Exä kerro kaiken ? jos et tahtonut häntä elämääsi niin tuskin hänkään tahtoo olla elämässäsi
Ja tuolla kun ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että mies ei halua olla lapsensa elämässä. Pitäisi osata erottaa oma lapsensa exästään. Aika sairasta, jos ei siihen pysty. On kuitenkin exän kanssa lapsen tehnyt, ja vaikka parisuhteesta voi irtisanoutua, moraalisesti ei ole oikein irtisanoutua yhteisvanhemmuudesta.
Mutta toki on lapselle parempi, ettei tarvitse nähdä tyyppiä, joka ei halua lasta elämäänsä. Ei voi tuollaista isää kuitenkaan arvostaa.
Jos on uusi perhe,ei sinne enää "käenpoikanen " mahdu. Surullista kyllä,lapsen kannalta. Aikuiset "käenpoikaset" on helpompi pudottaa yli "pesän laidan". Niin se vaan menee,kun uusi tulee ,entiset joutavat pois. Useinkin,ei aina. Parempi olisi tämä harkita ja tietää,ennen kuin perheensä hajottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On niin yleistä, että isä vain lopettaa tapaamisen. Taustalla usein uusi nainen, joka kieltää. Myös elämänhallintaongelmaa voi olla. Joistain syystä läheskään kaikilla isillä ei ole ikävää ja kaipuuta lasten luo eikä hoivaviettiä
Mulle on ollut aika yllätys, että mies, jonka kanssa olin vuosia yhdessä ennen lapsia, joka on hyvässä työssä, ulkoisesti kunnollinen jne., ei kaipaa lapsiaan, vaikka näkee heitä vaan joka toinen viikonloppu.
Isä ei koskaan soita lapsille, kun eivät näe. Isä ei myöskään ole suostunut ottamaan lapsia edes yksi päivä enemmän kuukaudessa (ehdotin että ottaisi yhden päivän/kk lisää, mutta ei suostunut). Isä on ihan pihalla lasten asioista, kun ei pidä mitään yhteyttä, hoitaa lapsia vain joka toinen viikonloppu ja aina ei sitäkään, eli välillä ei ota lapsia, jos hänellä on omia reissuja tms.
Lapsia yrittämällä yritettiin, olimme naimisissa. Epäilen suorastaan, että exällä puhkesi joku mt-ongelma, kun on noin vastuuton, itsekäs ja kylmä. Minusta tuntuu, että hän näkee lapsensa vain minun jatkeina ja kokee tekevänsä minulle palveluksen, jos hoitaa omia lapsiaan. Ei näe ollenkaan hänen ja lasten suoraa suhdetta (tai sen vajavaisuutta).
Mulla on kuitenkin työt, huusholli ja lasten arki pyöritettävänä, etten hirveästi ehdi lasten isäsuhdetta ihmetellä. Pakko vaan hyväksyä, että isä on kusipää ja koittaa itse tarjota lapsille mahdollisimman hyvä elämä.
Saattaapi olla narsisti. Näin kävi meidänkin perheessä. Se mikä narsistilla puhkeaa kuin salam kirkkaalta taivaalta, nappia painamalla, on discard-vaihe. Käytös muuttuu kylmäksi, ei välitä. En tiedä oikeaa suomennosta tuolle.
Nyt ei ole kyse exästä, vaan lapsesta. Ei varmaan ole pakko pitää yhteyttä lapseen, mutta lapsen identiteetin kannalta se voi olla hänelle merkittävää. Lapsen on kasvun myötä hyvä tietää omat juurensa.