Exä ei halua nähdä lastamme!
Hän tänään ilmoitti Facebookissa viestimällä että ei enää halua tavata lastamme ja osallistua millään tavoin hänen elämäänsä!? Ei kai tämä nyt näin voi mennä? Mihin olen yhteydessä? Oon ihan shokissa..
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet yhteydessä vaikka koulukuraattoriin tai perheneuvolaan lpsen iästä riippuen. Lapsi tarvitsee keskusteluapua ja luultavasti ihan oikeaa terapiaakin tuollaisen asian käsittelyyn.
Lapselle riittää yksi kyllin hyvä saatavilla oleva vanhempi ja kautta aikojen terveitä lapsia on kasvanut yhdenkin vanhemman perheistä.
Ei lasta tule hylätä yhtäkkiä. Tässä tapauksessa vanhemmalla ja lapsella on jo ollut suhde. Jos toista vanhempaa ei olisi ikinä kuvioissa ollutkaan, olisi tilanne ihan erilainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet yhteydessä vaikka koulukuraattoriin tai perheneuvolaan lpsen iästä riippuen. Lapsi tarvitsee keskusteluapua ja luultavasti ihan oikeaa terapiaakin tuollaisen asian käsittelyyn.
Lapselle riittää yksi kyllin hyvä saatavilla oleva vanhempi ja kautta aikojen terveitä lapsia on kasvanut yhdenkin vanhemman perheistä.
Tilastollisesti yh-lapset pärjäävät elämässä huomattavasti kahden vanhemman ydinperheen lapsia huonommin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos vaikka lastenvalvojaan olisit yhteydessä. No, tapaamaanhan ei voi toista pakottaa, elatusmaksut on hoidettava, tavalla tai toisella.
Mitenhän tämän lapselle selittää??
Lapsi ei osaa kaivata poissaolevaa jos aikuinen ei tee siitä numeroa. Ja miten niitä lapsia muutenkin nykyään kasvatetaan kun ei saa ei sanoa. Ohjataan se lapsi muuhun toimintaan.
Hylkäyskokemus in lapselle todella haitallinen, sillä lapsi etsii syytä siihen itsestään. Hän luulee, että hänessä on jotain vikaa. Mies selittäköön asian ihan itse lapselleen.
Milloinkas se sen selittää, jos ei enää aio olla lapsen kanssa tekemisissä? Enkä kyllä muutenkaan laskisi sen varaan ja luottaisi, että ihminen, joka ei halua tavata lastaan antaisi kovinkaan tervehenkistä selitystä asiasta lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos vaikka lastenvalvojaan olisit yhteydessä. No, tapaamaanhan ei voi toista pakottaa, elatusmaksut on hoidettava, tavalla tai toisella.
Mitenhän tämän lapselle selittää??
Lapsi ei osaa kaivata poissaolevaa jos aikuinen ei tee siitä numeroa. Ja miten niitä lapsia muutenkin nykyään kasvatetaan kun ei saa ei sanoa. Ohjataan se lapsi muuhun toimintaan.
Hylkäyskokemus in lapselle todella haitallinen, sillä lapsi etsii syytä siihen itsestään. Hän luulee, että hänessä on jotain vikaa. Mies selittäköön asian ihan itse lapselleen.
Miten poissaoleva voi selittää yhtään mitään? Vastuu on sillä läsnäolevalla vanhemmalla. Se, että hän on psyykkisesti saatavilla ja kaiken tällaisen mies kertokoon "koston" ulkopuolella.
Näin kävi meillä. Tosin ei halunnut eikä halua nähdä kahta yhteistä lastamme.
Tämä on jatkunut jo vuosia, tähän on sopeuduttu vaikka varsinkin nuorempi, tyttö, on kärsinyt asiasta aika lailla.
Eipä tuo koskaan ollut mitenkään lapsista kiinnostunut, syliinkään ei vapaaehtoisesti ottanut ja kun lapsen hänelle työnsi istui tikkujäykkänä ja odotti että otetaan pois.
Olen ollut käytännössä yh aina, jo avioliiton aikana ja totaalisesti eron jälkeen. Ei tarvinnut riidellä tapaamisoikeuksista kun niitä ei edes haluttu. Ihan alkuvaiheessa olin yhteydessä lastenvalvojaan ja hänen kauttaan yritin saada jonkinlaista kontaktia isän ja lasten välille, ei tulosta. Lastenvalvoja totesi että pakottaa ei vo, surullistahan tämä on.
No, hyvinhän nuo on kasvaneet hienoiksi nuoriksi aikuisiksi ihan näin äidin kanssa. Minkäänlaista äijää ei meidän huushollissa ole ollut eikä enää tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet yhteydessä vaikka koulukuraattoriin tai perheneuvolaan lpsen iästä riippuen. Lapsi tarvitsee keskusteluapua ja luultavasti ihan oikeaa terapiaakin tuollaisen asian käsittelyyn.
Lapselle riittää yksi kyllin hyvä saatavilla oleva vanhempi ja kautta aikojen terveitä lapsia on kasvanut yhdenkin vanhemman perheistä.
Ei lasta tule hylätä yhtäkkiä. Tässä tapauksessa vanhemmalla ja lapsella on jo ollut suhde. Jos toista vanhempaa ei olisi ikinä kuvioissa ollutkaan, olisi tilanne ihan erilainen.
Ihanne maailmaa ei ole.
Tämä on tosi shokeeraava tilanne nyt minullekin. Herää kysymys että onko asiat olleet ok?? mitä minulla on jäänyt huomaamatta??
Onko tämä mies nyt saanut jostain päähänsä ettei olisikaan biologinen vanhempi? Juttuja näistä on ollut aika paljon pinnalla viimeaikoina, et jos on yhtään vainoharhaista tyyppiä niin voihan se mielikuvitus alkaakin laukata. Toinen mahdollinen skenaario on että jompikumpi on äskettäin aloittanut uuden parisuhteen? Jokin tuon on nyt laukaissut eli joku ei nyt kerro kaikkea...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos vaikka lastenvalvojaan olisit yhteydessä. No, tapaamaanhan ei voi toista pakottaa, elatusmaksut on hoidettava, tavalla tai toisella.
Mitenhän tämän lapselle selittää??
Kysy terapeutilta. Mulle ei selitetty aikanaan mitenkään. Parempi, että on bakaasti ja pysyvästi poissa kuin läsnä välinpitämättömänä, epäreiluna tms ja tulisi ja menisi, joten anna olla tapaamatta. Lapsi oppii olemaan ilman, tue häntä siinä.
Miehen pitää itse selittää asia lapselle. Hänen kuuluu ottaa vastaan lapsen reaktio ja vastata lisäkysymyksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet yhteydessä vaikka koulukuraattoriin tai perheneuvolaan lpsen iästä riippuen. Lapsi tarvitsee keskusteluapua ja luultavasti ihan oikeaa terapiaakin tuollaisen asian käsittelyyn.
Lapselle riittää yksi kyllin hyvä saatavilla oleva vanhempi ja kautta aikojen terveitä lapsia on kasvanut yhdenkin vanhemman perheistä.
Ei lasta tule hylätä yhtäkkiä. Tässä tapauksessa vanhemmalla ja lapsella on jo ollut suhde. Jos toista vanhempaa ei olisi ikinä kuvioissa ollutkaan, olisi tilanne ihan erilainen.
Jos vanhempi on narsisti, psykopaatti tai sosiopaatti, on hyvä leikata ulos missä vaiheessa tahansa. Oma isäni ghostasi, kun olin kahdeksan.
Voi sentään. Ei ole mahdollista olla osallistumatta millään tavalla sillä hän on velvollinen huolehtimaan lapsensa elatuksesta halusi tai ei.
Miksi sinun pitäisi olla yhteydessä jonnekin?
Laita viestit talteen ja anna toisen tehdä omat valintansa.
Jos jättää elatusmaksuja maksamatta tms niin silloin voit hakea kelasta joka perii isältä maksamatta jätetyt.
Vierailija kirjoitti:
Miehen pitää itse selittää asia lapselle. Hänen kuuluu ottaa vastaan lapsen reaktio ja vastata lisäkysymyksiin.
Ei! Ei lasta yhteen tunnekylmän hylkääjän kanssa! Tuo on henkisesti väkivaltainen tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Miehen pitää itse selittää asia lapselle. Hänen kuuluu ottaa vastaan lapsen reaktio ja vastata lisäkysymyksiin.
Mitä jos mies sitten vain "selittää", että mua ei vaan kiinnosta enää nähdä sua, eikä vastaa sen kummemmin lisäkysymyksiin? Eiköhän se lähinnä pahentaisi asiaa.
Tuleekohan isä muutaman vuoden päästä itkemään, kuinka ei ole saanut nähdä lastaan ja kuinka hän kaipaa hylkäämäänsä lasta? Oma isäni toimi tämän kaltaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos vaikka lastenvalvojaan olisit yhteydessä. No, tapaamaanhan ei voi toista pakottaa, elatusmaksut on hoidettava, tavalla tai toisella.
Mitenhän tämän lapselle selittää??
Kysy terapeutilta. Mulle ei selitetty aikanaan mitenkään. Parempi, että on bakaasti ja pysyvästi poissa kuin läsnä välinpitämättömänä, epäreiluna tms ja tulisi ja menisi, joten anna olla tapaamatta. Lapsi oppii olemaan ilman, tue häntä siinä.
Mitä tukevampi perusta sillä lapsella on ihan siinä perusarjessa sitä vähemmän hän osaa sitä isää kaivata. Mulla oli ihan mahtava äiti, isovanhemmat(sekä äidin, että isän vanhemmat) äidin veli ja sisko. Kun on paljon välittäviä aikuisia ympärillä yhden merkitys on vähäisempi.
Jos ei tapaa lasta, niin elatusmaksua voidaan korottaa. Tämä kannattaa kertoa exälle.
Vierailija kirjoitti:
Miehen pitää itse selittää asia lapselle. Hänen kuuluu ottaa vastaan lapsen reaktio ja vastata lisäkysymyksiin.
Eiköhän äidistä löydy syy, miksi isä ei halua enää olla tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Tuleekohan isä muutaman vuoden päästä itkemään, kuinka ei ole saanut nähdä lastaan ja kuinka hän kaipaa hylkäämäänsä lasta? Oma isäni toimi tämän kaltaisesti.
Mun lasten isää ei ole vielä näkynyt. Lähdöstä on 25 vuotta.
Olisikohan tällä ketjulla yhteyttä eiliseen ketjuun, missä aloittaja halusi miehensä katkaisevan yhteydet edellisen suhteen lapseen?