Pitäisikö koulusta lopettaa kaikki uskontoon viittaava?
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Uskomme aina joka tapauksessa johonkin. Jos emme usko kirkon oppiin (ihmisyydestä), uskomme johonkin toiseen. Nyt näyttäisi uusgnostilaisuus olevan nousussa. Kovin vaarattomana, harmittomana ja hyveellisenä esiintyy, mutta onko oikeasti sitä. Kaipa tätä sitten halutaan, vaihtelun vuoksi.
Huomenta.
Mitä tarkoitat uusgnostisuudella tässä yhteydessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai haluatte luopua myös uskonnollisista vapaapäivistä? Loppiainen, pääsiäinen, helatorstai, joulu... melkein viikon verran vapaapäiviä.
Nuohan on alunperin pakanallisia juhlia, esim joulu ja pääsiäinen:)
Pakanat eivät ole niitä neuvotelleet työlainsäädäntöön, vaan kristityt :)
Jaa kirkko vai? Nyt tuli puppua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai haluatte luopua myös uskonnollisista vapaapäivistä? Loppiainen, pääsiäinen, helatorstai, joulu... melkein viikon verran vapaapäiviä.
Nuohan on alunperin pakanallisia juhlia, esim joulu ja pääsiäinen:)
Pakanat eivät ole niitä neuvotelleet työlainsäädäntöön, vaan kristityt :)
Jaa kirkko vai? Nyt tuli puppua.
Kuka mielestäsi on sitten neuvotellut kristilliset juhlapyhät työlainsäädäntöön? Kerro toki.
Uskonnotonta yhteiskuntaa tavoittelevien on syytä käsittää se, että tämä tarkoittaisi uskonnollisten juhlapyhien poistamista kalenterista. Eli puolet palkallisista, uskonnollisista vapaapäivistä katoaisi. Ja ihan turha sössöttää pakanauskonnoista. Uskonto sekin on :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerys, etkö ymmärrä että muslímien tai amerikkalaisten kanssa toimiessa on PAKKO tuntea heidän uskomuksensa. Jos sinä vihaat Jeesusta, älä anna sen sumentaa tervettä harkintaa. Uskonnollisten asioiden ymmärtäminen on melkein yhtä tärkeää kuin matematiikka.
Ainoastaan Pohjoismaissa voi elämäänsä elellä tietämättömänä kiihkoateistina ilman että joutuu sosiaalisiin ongelmiin.
Aamuhartauksissa, virsissä ja joulukirkossahan niitä opetetaan ap viestiin viitaten. Se, että tietää ja oppii uskonnoista ei tarkoita sitä, että myös oman maan yleisintä uskontoa pitäisi tuputtaa tuntien lisäksi useita kertoja viikossa. Toisekseen mahdollisimman tuore tieto muiden maiden uskonnoista ja asenteista on relevantimpaa kuin peruskoulussa opittu, asiat muuttuvat vuosien mittaan - esim. Suomessa ei ole samat asenteet vallalla kuin 20v sitten. Järkevämpää olisi käsitellä etiikkaa, moraalia, ihmisyyttä, tunteita ja tunnetaitoja, opetella reflektoimaan myös omaa käytöstään ja käsitellä erilaisia perhemalleja, ihmisten erilaisuutta, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa, joista olisi todennäköisesti apua myös kiusaamisen ehkäisyssä.
Juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Uskonnotonta yhteiskuntaa tavoittelevien on syytä käsittää se, että tämä tarkoittaisi uskonnollisten juhlapyhien poistamista kalenterista. Eli puolet palkallisista, uskonnollisista vapaapäivistä katoaisi. Ja ihan turha sössöttää pakanauskonnoista. Uskonto sekin on :)
No mitä sitten? Oltaisiin vain sitten enemmän töissä . Ja monissa maissa on esim useampi kevät / talviloma eikä ne liity mitään uskontoon.
Uskontoa ei tarvita yhtään mihinkään.
Ei saa lapsilta viedä elämän parasta asiaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonnotonta yhteiskuntaa tavoittelevien on syytä käsittää se, että tämä tarkoittaisi uskonnollisten juhlapyhien poistamista kalenterista. Eli puolet palkallisista, uskonnollisista vapaapäivistä katoaisi. Ja ihan turha sössöttää pakanauskonnoista. Uskonto sekin on :)
No mitä sitten? Oltaisiin vain sitten enemmän töissä . Ja monissa maissa on esim useampi kevät / talviloma eikä ne liity mitään uskontoon.
Uskontoa ei tarvita yhtään mihinkään.
Meinaat, että suomalainen palkansaaja luopuisi tuosta noin vaan paikallisista vapaapäivistä? Ymmärrän toki, että työttömän ei tarvitse moisesta välittää, mutta me työssäkäyvät välitämme. Mitkä ihmeen useammat kevät- ja talvilomat? Missä tuollaisia on?
Vierailija kirjoitti:
No ei pitäisi. Esim. uskonnon opetuksessa nykyisin käydään läpi erilaisia uskontoja aika kattavastikin.
Tykkään itse perinteistä, joihin myös aamuhartaus kuuluu.
Minäkin pidän perinteistä. Esim. alkoholin uhraamisesta näkymättömälle väelle. Eikö perinteisiin vedoten voitaisi aloittaa koulujen aamut uhraamalla alkoholia pieni kupponen?
Pointtini on, että kuka saa määritellä mitkä perinteet ovat niitä, joita on "hyvä" noudattaa ja tuputtaa lapsille? Jos yhden uskonnon perinteitä noudatetaan paikassa, jossa on pakosta sellaisia, jotka eivät ko. uskontoon kuulu, niin silloin pitäisi noudattaa myös muiden uskontojen tai aatteiden perinteitä. Kaikki tai ei mitään on oma kantani. Se on puhdasta laiskuutta ja itsekkyyttä, jos vetoaa, ettei tunne muita uskontoja ja niiden perinteitä, eikä siksi niitä halua kouluihin. Silloin on kutsuttava eri uskonnoista pitämään niitä aamuhartauksia tai uhraamisia, kristillisetkin versiot tullaan koulun ulkopuolelta pitämään.
Uskontokasvatus kuuluu mielestäni kotiin, ei kouluihin. Uskontojen historia sekä filosofinen ja moraalinen puoli olisi hyvä käydä peruskoulun aikana läpi. Nykyisellään lasten uskonnonvapaus ei toteudu, jos lapsi kokee olevansa muuta kuin kristitty, niin hän ei voi vaikuttaa mitä opiskelee, vaan opsin mukaisesti muut määrittelevät hänen uskontonsa eli käytännössä vanhempien usko määrää lapsen uskon uskonnonvapauden vastaisesti:
"Uskonto perusopetuksessa
Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetuksessa perehdytään omaan uskontoon, tutustutaan monipuolisesti uskontojen maailmaan ja pohditaan hyvää elämää." Opetushallituksen sivulta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonnotonta yhteiskuntaa tavoittelevien on syytä käsittää se, että tämä tarkoittaisi uskonnollisten juhlapyhien poistamista kalenterista. Eli puolet palkallisista, uskonnollisista vapaapäivistä katoaisi. Ja ihan turha sössöttää pakanauskonnoista. Uskonto sekin on :)
No mitä sitten? Oltaisiin vain sitten enemmän töissä . Ja monissa maissa on esim useampi kevät / talviloma eikä ne liity mitään uskontoon.
Uskontoa ei tarvita yhtään mihinkään.Meinaat, että suomalainen palkansaaja luopuisi tuosta noin vaan paikallisista vapaapäivistä? Ymmärrän toki, että työttömän ei tarvitse moisesta välittää, mutta me työssäkäyvät välitämme. Mitkä ihmeen useammat kevät- ja talvilomat? Missä tuollaisia on?
Vapaapäiviä voi olla ilman uskonnollisia tekosyitäkin. Ammattiliitot ne ovat palkallisiksi neuvotelleet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi. Ensimmäisenä joululomat.
Pakanoillekin kelpaavat kristittyjen lomapäivät.
En ole vielä yhtään uskovaa tavannut, joka väkisin tunkisi lauantaina töihin. (Jumalan mukaan yksi lepopäivä viikossa riittää...)
Uskonnontunnit jäljelle ja aamuhartaukset myös. Islamin opetus kielettävä koska se on pakottava.
Kyllä, varsinkin muslimien ja muiden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa. Olen luokanopettaja enkä oikeastaan kiinnitä huomiota uskonnollisiin seikkoihin. Opetan uskonnon tunnit opetussuunnitelman mukaan. Olen itse ateisti. Kuuntelemme joululauluja luokassa jouluisin ja osa lauluista on tietenkin uskonnollissävytteisiä ja virsiä. En siis itse pidä uskontoa ja sen näkymistä arjessa mitenkään välttämättömänä ja tärkeänä, mutta kiinnitän asiaan niin vähän huomiota, että en edes huomaa kouluarjessa läsnä olevia pieniä kristillisiä perinteitä. Kukaan oppilas ei ole koskaan niistä kyllä tietääkseni kärsinyt.
Voi opettaa uskontoa, etkä kuulu kirkkoon? Olen ymmärtänyt, ettei uskontoa saa opettaa, jos ei kuulu kyseisen uskon kirkkoon.
Vakaumuksellinen uskonnon opetus pitäisi minun mielestä muuttaa, enemmän osaksi historiaa. Minusta on väärin, että kirkkoon kuulumaton oppilas saa valita uskonnon tai et:n, mutta kirkkoon kuuluvalla tuota mahdollisuutta ei ole.
Ainakin vielä noin 15 vuotta sitt2n oli niin, ettei saanut opettaa uskontoa millään asteella, jollei kuulunut kirkkoon.
Voi olla muuttunut.
Ei pidä paikkaansa. Vain kirkollisiin virkoihin saa olla vaatimuksena siihen uskontoon kuuluminen. Muuten riittää aina normaalit pätevyysvaatimukset.
Minä ainakin haluan, että kouluissa puhutaan edelleenkin joulusta ja pääsiäisestä eikä mistään kaamosjuhlista ja talvilomista. Samoin suvivirsiperinne pitää säilyttää. Kirkossa ei kuitenkaan tarvitsisi käydä koulun kanssa, eikä aamuhartauksia pitää.
Vierailija kirjoitti:
Uskonnotonta yhteiskuntaa tavoittelevien on syytä käsittää se, että tämä tarkoittaisi uskonnollisten juhlapyhien poistamista kalenterista. Eli puolet palkallisista, uskonnollisista vapaapäivistä katoaisi. Ja ihan turha sössöttää pakanauskonnoista. Uskonto sekin on :)
Voidaanhan toki ne juhlapäivät poistaa mutta ei se tarkoita että vapaapäivät poistuisivat. Kyllä ne on neuvoteltu vapaiksi ihan työehtosopimuksissa joten niiden vapaapäivien määrä on siinä määritelty. Ne sitten vaan siirtyisivät jokaisen vapasti päätettäviksi vapaapäiviksi.
Ei, vaan koulusta on lopetettava kaikki woke-aivopesu, ja myöskin siihen viittava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai haluatte luopua myös uskonnollisista vapaapäivistä? Loppiainen, pääsiäinen, helatorstai, joulu... melkein viikon verran vapaapäiviä.
Nuohan on alunperin pakanallisia juhlia, esim joulu ja pääsiäinen:)
Pakanat eivät ole niitä neuvotelleet työlainsäädäntöön, vaan kristityt :)
Oletko ihan varma? Eiköhän ne neuvottelijat ole olleet yleensä niitä vasemmistolaisempia joiden joukossa kirkkoon kuuluminen ei ole ollut niin pop.
Pitäisi. Ja kaikille pitäisi opettaa yhteistä katsomusainetta neutraalisti kertomalla sen yhteydessä maailman uskonnoista.
Omat lapset olleet ET:ssa heillä ollut opetuksena esim. tällaista (alla viesti ET.n opettajalta), kuulostaa paljon fikstummalta kuin raamatun kertomusten läpi käyminen...
'Kuka minä olen"
Jaksossa olemme käsitelleet jokaisen ihmisen ainutkertaisuutta, erilaisia perheitä, ihmissuhteita, erilaisia taitoja ja osaamista, ihmisen elämänkaarta syntymästä kuolemaan, sekä ihmisenä kasvamisen eri vaiheita. Keskustelun lisäksi olemme tehneet joitakin monistetehtäviä, sekä käyttäneet erilaisia videomateriaaleja oppimisen tukena.
"Sääntöjen maailmassa"
Olemme käyneet läpi yhteiskuntarakenteita, sääntöjä ja sopimuksia, oikeudenmukaisuutta, demokratian käsitettä ja tasa-arvoa, oikeuksia ja velvollisuuksia, sekä joitakin suomalaisen lain pykäliä. Tässä jaksossa oli paljon mielipiteitä ja keskustelu oli välillä hyvin intensiivistä ja kiinnostunutta.
Nyt työn alla on vielä jakso "Ajatteleva ihminen"
Tässä jaksossa kävimme läpi ihmisen kehityksen 7 miljoonan vuoden aikana eläneestä versiosta nykyihmiseen. Tutustumme vielä filosofiaan, etiikkaan, sekä kauneuden käsitteeseen eri puolilla maailmaa. Pohdimme myös, mitä tieto on, ja mahdollisesti mikä taas ei ole tietoa lainkaan.'
Pakanat eivät ole niitä neuvotelleet työlainsäädäntöön, vaan kristityt :)