Lue keskustelun säännöt.
Työpaikan pikkujoulukutsussa luki tulethan tuoksutta
Kommentit (120)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi noin ilkeitä vastauksia? Ilmeisesti kyseessä on naisvaltainen työpaikka, jossa suuri osa sellaisia tukevia vaaleita naisia, jotka suosivat erästä migreeniä aiheuttavaa parfyymiä. Miesvaltaisessa työpaikassa ei tuollaista toivetta tarvittaisi.
Toisaalta aika kova toive, kun siinä sai tehdä tosissaan töitä niin työterveyden kuin työsuojelun kanssa, jotta edes työpaikka saatiin kohtuullisen tuoksuttomaksi. Eikä siellä edes ollut kuin yksi haisuli.
Joillain on ihmeellisiä harhaluuloja, että miehillä ei ole hajusteyliherkkyyttä tai että miehet osaavat ottaa hajusteettomuustoivomukset huomioon. Kyllä on ja eivät ota.
Teen työkseni työorganisaatioiden muutosjohtamista, ja voin sanoa että noin 99,7% hajusteista kyselyissä valittavista on keski-iän ylittäneitä naisia. Samoissa vastauksissa toistuu myös aina samat asiat: pitäisi olla oma ovella suljettava työhuone jossa ei ole ikkunoita käytävälle päin, ei haluta avokonttoriin koska (tähän sata syytä joista tuoksut aina eka), ja muuta lisättävää-kohdassa haukutaan aina oma pomo ja kolme työkaveria "ja ei ainakaan näiden kanssa samaan huoneeseen jatkossa".
Tämä on johtanut siihen, että organisaatiomuutoksessa työpaikoille muodostetaan "hiljainen työtila". Sinne osoitetaan nämä vaikelikot, jotka eivät tule muiden kanssa toimeen. Ovat sitten keskenään hiljaa ja vaikeita.
Miten muutosjohtaminen ja hajustekyselyt liittyy toisiinsa? Tai no, jos organisaatiomuutos on istumapaikkojen järjestelyä toimistossa, niin ehkä sitten. Ei ihme jos tulee muutosjohtajalle irrelevanttia ja huonoa palautetta.
Ei niissä työpaikkakyselyissä mitään hajusteista kyselläkään. Nämä tietyt hankalat ihmistyypit vaan tuovat sen aina itse ja kysymättä esille. Korrelaation huomaa, 50 työyhteisöä olet käynyt läpi ja aina kun joku ottaa hajusteet puheeksi, siellä on mukana muutosvastarinta, "minun työ on niin tärkeää/salaista/en kestä muita että haluan oman työhuoneen", ja yleinen oman työyhteisön haukkuminen kun kerrankin anonyyminä saa sanoa.
Tietty ihmistyyppi, väitän.
Ihan samat keskustelut työpaikoilla käytiin muutama vuosikymmen sitten, kun osa porukasta halusi jatkaa tupakointia työpaikalla ja osa oli sitä mieltä, että sisällä polttaminen pitää kieltää. Tupakasta valittavat olivat tupakoitsijoiden mielestä ilkeitä nillittäjiä, jotka halusivat vain tehdä kiusaa.
Hajuveden tuoksun haistamisesta vaan ei voi saada syöpää... Sikäli ontuva vertaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koronaa on viimeisimmässä jätevesidatassa todettu jätevesistä enempi kuin koskaan aiemmin. Ei kannata käydä pikkujouluissa tuoksujen kanssa eikä ilman. Osassa kaupunkeja lisääntynyt BF.7 - variantti joka tarttuu myös rokotettuihin ja aiempia variantteja sairastaneisiin.
Rokotusten teho on työikäisten enemmistöllä mennyt koska rokotettu kauan sitten, osa on siksi hakenut rokotteen Virosta josta niitä saa, ilmainen eurooppalaisella kela-kortilla jonka saa tilaamalla Kelan sivuilta, muutoin maksullinen.
https://twitter.com/EKalmanen/status/1596091242659594242
Jätevesissä koronaa enemmän kuin kertaakaan koko pandemian aikana. Miten se laumasuojastrategia oikein onnistuu @THLorg? Minusta ei näytä oikein hyvälle.
Eurooppalaista kelakorttia ei ole olemassakaan. Se on nimeltään eurooppalainen sairaanhoitokortti. Se on hyvä olla, mutta ilmaisen koronarokotteen saamiseen Virosta sitä ei tarvita. Kaikki ulkomaalaiset - olivatpa eurooppalaisia tai eivät - saavat ilmaisen rokotteen, ei tarvita kuin henkkarit.
Vierailija kirjoitti:
Minä en hajuvesiä edes käytä joten se ei olisi ongelma. Mutta en ala pyykinpesuaineita, shampoota, suihkusaippuaa, dödöä, ihorasvojani tai hiuskiinnettä vaihtamaan tuollaisen takia.
Itselläni on sellainen käsitys, että ne suihkutettavat aineet ovat ne haittatekijät eli kainalo- ja hius -suihkeet
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tuollaisen pyynnön esim. kuntosalilla tai jossain pilatestunnilla minne tehdään oma valinta mennäkö vai ei, mutta se että tuoksuyliherkät alkavat työpaikoillakin päteä. Ei ne mitään pikkujouluravintolaa voi tuoksuttomaksi laittaa, siellähän tehdään ties mitä ruokaa joka tuoksuu.
Muutenkin väitän, että se tuoksuyliherkkyys on vaan tietyille tuoksuille. Käytän sellaista tosi mietoa ja "puhtaan" tuoksuista kevyttä hajuvettä, ja sukumme yliherkkä alkoi valittaa miten jotkut käyttää hajuvesiä. Pahoittelin omaani. Ei kuulemma ollut edes huomannut ja meni noloksi, kun ikään kuin haukkui minua päin naamaa.
Eli hajuyliherkät valitsee KENEN hajuista valittaa...
Saanko kysyä hajuvetesi nimeä? Etsin just tuollaista mietoa.
Ei kai tuo koske pikku pohjustusta, joka hengityksessä saattaa hieman tuoksahtaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi noin ilkeitä vastauksia? Ilmeisesti kyseessä on naisvaltainen työpaikka, jossa suuri osa sellaisia tukevia vaaleita naisia, jotka suosivat erästä migreeniä aiheuttavaa parfyymiä. Miesvaltaisessa työpaikassa ei tuollaista toivetta tarvittaisi.
Toisaalta aika kova toive, kun siinä sai tehdä tosissaan töitä niin työterveyden kuin työsuojelun kanssa, jotta edes työpaikka saatiin kohtuullisen tuoksuttomaksi. Eikä siellä edes ollut kuin yksi haisuli.
Joillain on ihmeellisiä harhaluuloja, että miehillä ei ole hajusteyliherkkyyttä tai että miehet osaavat ottaa hajusteettomuustoivomukset huomioon. Kyllä on ja eivät ota.
Teen työkseni työorganisaatioiden muutosjohtamista, ja voin sanoa että noin 99,7% hajusteista kyselyissä valittavista on keski-iän ylittäneitä naisia. Samoissa vastauksissa toistuu myös aina samat asiat: pitäisi olla oma ovella suljettava työhuone jossa ei ole ikkunoita käytävälle päin, ei haluta avokonttoriin koska (tähän sata syytä joista tuoksut aina eka), ja muuta lisättävää-kohdassa haukutaan aina oma pomo ja kolme työkaveria "ja ei ainakaan näiden kanssa samaan huoneeseen jatkossa".
Tämä on johtanut siihen, että organisaatiomuutoksessa työpaikoille muodostetaan "hiljainen työtila". Sinne osoitetaan nämä vaikelikot, jotka eivät tule muiden kanssa toimeen. Ovat sitten keskenään hiljaa ja vaikeita.
Miten muutosjohtaminen ja hajustekyselyt liittyy toisiinsa? Tai no, jos organisaatiomuutos on istumapaikkojen järjestelyä toimistossa, niin ehkä sitten. Ei ihme jos tulee muutosjohtajalle irrelevanttia ja huonoa palautetta.
Ei niissä työpaikkakyselyissä mitään hajusteista kyselläkään. Nämä tietyt hankalat ihmistyypit vaan tuovat sen aina itse ja kysymättä esille. Korrelaation huomaa, 50 työyhteisöä olet käynyt läpi ja aina kun joku ottaa hajusteet puheeksi, siellä on mukana muutosvastarinta, "minun työ on niin tärkeää/salaista/en kestä muita että haluan oman työhuoneen", ja yleinen oman työyhteisön haukkuminen kun kerrankin anonyyminä saa sanoa.
Tietty ihmistyyppi, väitän.
Ihan samat keskustelut työpaikoilla käytiin muutama vuosikymmen sitten, kun osa porukasta halusi jatkaa tupakointia työpaikalla ja osa oli sitä mieltä, että sisällä polttaminen pitää kieltää. Tupakasta valittavat olivat tupakoitsijoiden mielestä ilkeitä nillittäjiä, jotka halusivat vain tehdä kiusaa.
Hajuveden tuoksun haistamisesta vaan ei voi saada syöpää... Sikäli ontuva vertaus.
Ennen syöpä oli paljon harvinaisempi mitä nykyään, joten vertaus ei onnu yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi noin ilkeitä vastauksia? Ilmeisesti kyseessä on naisvaltainen työpaikka, jossa suuri osa sellaisia tukevia vaaleita naisia, jotka suosivat erästä migreeniä aiheuttavaa parfyymiä. Miesvaltaisessa työpaikassa ei tuollaista toivetta tarvittaisi.
Toisaalta aika kova toive, kun siinä sai tehdä tosissaan töitä niin työterveyden kuin työsuojelun kanssa, jotta edes työpaikka saatiin kohtuullisen tuoksuttomaksi. Eikä siellä edes ollut kuin yksi haisuli.
Joillain on ihmeellisiä harhaluuloja, että miehillä ei ole hajusteyliherkkyyttä tai että miehet osaavat ottaa hajusteettomuustoivomukset huomioon. Kyllä on ja eivät ota.
Teen työkseni työorganisaatioiden muutosjohtamista, ja voin sanoa että noin 99,7% hajusteista kyselyissä valittavista on keski-iän ylittäneitä naisia. Samoissa vastauksissa toistuu myös aina samat asiat: pitäisi olla oma ovella suljettava työhuone jossa ei ole ikkunoita käytävälle päin, ei haluta avokonttoriin koska (tähän sata syytä joista tuoksut aina eka), ja muuta lisättävää-kohdassa haukutaan aina oma pomo ja kolme työkaveria "ja ei ainakaan näiden kanssa samaan huoneeseen jatkossa".
Tämä on johtanut siihen, että organisaatiomuutoksessa työpaikoille muodostetaan "hiljainen työtila". Sinne osoitetaan nämä vaikelikot, jotka eivät tule muiden kanssa toimeen. Ovat sitten keskenään hiljaa ja vaikeita.
Miten muutosjohtaminen ja hajustekyselyt liittyy toisiinsa? Tai no, jos organisaatiomuutos on istumapaikkojen järjestelyä toimistossa, niin ehkä sitten. Ei ihme jos tulee muutosjohtajalle irrelevanttia ja huonoa palautetta.
Ei niissä työpaikkakyselyissä mitään hajusteista kyselläkään. Nämä tietyt hankalat ihmistyypit vaan tuovat sen aina itse ja kysymättä esille. Korrelaation huomaa, 50 työyhteisöä olet käynyt läpi ja aina kun joku ottaa hajusteet puheeksi, siellä on mukana muutosvastarinta, "minun työ on niin tärkeää/salaista/en kestä muita että haluan oman työhuoneen", ja yleinen oman työyhteisön haukkuminen kun kerrankin anonyyminä saa sanoa.
Tietty ihmistyyppi, väitän.
Ihan samat keskustelut työpaikoilla käytiin muutama vuosikymmen sitten, kun osa porukasta halusi jatkaa tupakointia työpaikalla ja osa oli sitä mieltä, että sisällä polttaminen pitää kieltää. Tupakasta valittavat olivat tupakoitsijoiden mielestä ilkeitä nillittäjiä, jotka halusivat vain tehdä kiusaa.
Hajuveden tuoksun haistamisesta vaan ei voi saada syöpää... Sikäli ontuva vertaus.
Ennen syöpä oli paljon harvinaisempi mitä nykyään, joten vertaus ei onnu yhtään.
Ennen elettiin keskimäärin huomattavasti lyhyemmän aikaa kuin nykyään. Syöpiä esiintyy sitä enemmän, mitä vanhemmiksi eletään.
Ennen se diagnosointikin oli vähän toista kuin nykyään.
Molemmat äitini isän vanhemmat muuten kuolivat syöpään. Tämä tapahtui 50-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lihavat inisee pienistäkin tuoksuista työpaikoilla. Kun laihduttaa saattaa astmakin kadota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi noin ilkeitä vastauksia? Ilmeisesti kyseessä on naisvaltainen työpaikka, jossa suuri osa sellaisia tukevia vaaleita naisia, jotka suosivat erästä migreeniä aiheuttavaa parfyymiä. Miesvaltaisessa työpaikassa ei tuollaista toivetta tarvittaisi.
Toisaalta aika kova toive, kun siinä sai tehdä tosissaan töitä niin työterveyden kuin työsuojelun kanssa, jotta edes työpaikka saatiin kohtuullisen tuoksuttomaksi. Eikä siellä edes ollut kuin yksi haisuli.
Joillain on ihmeellisiä harhaluuloja, että miehillä ei ole hajusteyliherkkyyttä tai että miehet osaavat ottaa hajusteettomuustoivomukset huomioon. Kyllä on ja eivät ota.
Teen työkseni työorganisaatioiden muutosjohtamista, ja voin sanoa että noin 99,7% hajusteista kyselyissä valittavista on keski-iän ylittäneitä naisia. Samoissa vastauksissa toistuu myös aina samat asiat: pitäisi olla oma ovella suljettava työhuone jossa ei ole ikkunoita käytävälle päin, ei haluta avokonttoriin koska (tähän sata syytä joista tuoksut aina eka), ja muuta lisättävää-kohdassa haukutaan aina oma pomo ja kolme työkaveria "ja ei ainakaan näiden kanssa samaan huoneeseen jatkossa".
Tämä on johtanut siihen, että organisaatiomuutoksessa työpaikoille muodostetaan "hiljainen työtila". Sinne osoitetaan nämä vaikelikot, jotka eivät tule muiden kanssa toimeen. Ovat sitten keskenään hiljaa ja vaikeita.
Miten muutosjohtaminen ja hajustekyselyt liittyy toisiinsa? Tai no, jos organisaatiomuutos on istumapaikkojen järjestelyä toimistossa, niin ehkä sitten. Ei ihme jos tulee muutosjohtajalle irrelevanttia ja huonoa palautetta.
Ei niissä työpaikkakyselyissä mitään hajusteista kyselläkään. Nämä tietyt hankalat ihmistyypit vaan tuovat sen aina itse ja kysymättä esille. Korrelaation huomaa, 50 työyhteisöä olet käynyt läpi ja aina kun joku ottaa hajusteet puheeksi, siellä on mukana muutosvastarinta, "minun työ on niin tärkeää/salaista/en kestä muita että haluan oman työhuoneen", ja yleinen oman työyhteisön haukkuminen kun kerrankin anonyyminä saa sanoa.
Tietty ihmistyyppi, väitän.
Ihan samat keskustelut työpaikoilla käytiin muutama vuosikymmen sitten, kun osa porukasta halusi jatkaa tupakointia työpaikalla ja osa oli sitä mieltä, että sisällä polttaminen pitää kieltää. Tupakasta valittavat olivat tupakoitsijoiden mielestä ilkeitä nillittäjiä, jotka halusivat vain tehdä kiusaa.
Hajuveden tuoksun haistamisesta vaan ei voi saada syöpää... Sikäli ontuva vertaus.
Ennen syöpä oli paljon harvinaisempi mitä nykyään, joten vertaus ei onnu yhtään.
Ennen elettiin keskimäärin huomattavasti lyhyemmän aikaa kuin nykyään. Syöpiä esiintyy sitä enemmän, mitä vanhemmiksi eletään.
Ennen se diagnosointikin oli vähän toista kuin nykyään.
Molemmat äitini isän vanhemmat muuten kuolivat syöpään. Tämä tapahtui 50-luvulla.
Nyt eliniänodote on lähtenyt rajuun laskuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi noin ilkeitä vastauksia? Ilmeisesti kyseessä on naisvaltainen työpaikka, jossa suuri osa sellaisia tukevia vaaleita naisia, jotka suosivat erästä migreeniä aiheuttavaa parfyymiä. Miesvaltaisessa työpaikassa ei tuollaista toivetta tarvittaisi.
Toisaalta aika kova toive, kun siinä sai tehdä tosissaan töitä niin työterveyden kuin työsuojelun kanssa, jotta edes työpaikka saatiin kohtuullisen tuoksuttomaksi. Eikä siellä edes ollut kuin yksi haisuli.
Joillain on ihmeellisiä harhaluuloja, että miehillä ei ole hajusteyliherkkyyttä tai että miehet osaavat ottaa hajusteettomuustoivomukset huomioon. Kyllä on ja eivät ota.
Teen työkseni työorganisaatioiden muutosjohtamista, ja voin sanoa että noin 99,7% hajusteista kyselyissä valittavista on keski-iän ylittäneitä naisia. Samoissa vastauksissa toistuu myös aina samat asiat: pitäisi olla oma ovella suljettava työhuone jossa ei ole ikkunoita käytävälle päin, ei haluta avokonttoriin koska (tähän sata syytä joista tuoksut aina eka), ja muuta lisättävää-kohdassa haukutaan aina oma pomo ja kolme työkaveria "ja ei ainakaan näiden kanssa samaan huoneeseen jatkossa".
Tämä on johtanut siihen, että organisaatiomuutoksessa työpaikoille muodostetaan "hiljainen työtila". Sinne osoitetaan nämä vaikelikot, jotka eivät tule muiden kanssa toimeen. Ovat sitten keskenään hiljaa ja vaikeita.
Naiset yleisesti käyttävät huomattavasti enemmän kosmetiikkaa kuin miehet, ja mitä enemmän on ikää, sitä todennäköisemmin näille kemikaaleille on ehtinyt herkistyä. Ei ole siis kyse siitä, että vanhat naiset ovat hankalia, vaan ovat saaneet jo yliannoksen kemikaalialtistusta eivätkä kestä enää hajusteita.
Olen astmaatikko ja olen jotkut tuoksut ärsyttävät todella paljon. Kuljen kouluttamassa firmamme toimipisteissä ympäri maata. Kaikissa toimipisteissä on suositus ettei hajuvettä ja parta että laitettaisi. Dödö, hiuslakka jne. ei haittaa.
Pidin keväällä ekan live -koulutuksen ja eräs koulutettavista "Kalevi" 58 v oli oikein holvannut partavettä. Kyseessä todella mukava ja sympaattinen tyyppi, joka osallistuu aina aktiivisesti ja tulee etupenkkiin istumaan.
Olin vetänyt koulutusta noin puoli tuntia kun ääni alkoi kadota! Kurkusta kuului vain pihinäö. Ja koko päivä olisi pitänyt kouluttaa. Kauempana istuva porukka alkoi valittaa ettei ääni kuulu. Oli ihan pakko sanoa, että valitettavasti en voi asialle mitään ja että äänen menetys johtuu jonkun osallistujan hajusteesta. Kalevi häipyi nolona vessaan pesemään kasvonsa ja tuuletimme huoneen kunnolla. Ääni alkoi pikkuhiljaa palata.
Eipä moni hajusteiden käyttäjä osaa edes ajatella että millaisia vaikutuksia hajusteilla voi olla. Eikä välttämättä tarvitse olla edes hajusteherkkä. Eräs lapsuudenystävä on teini-iästä lähtien ollut joillekin hajusteille niin herkkä että saa heti kauhean päänsäryn. On joutunut lähtemään kotiin ravintolasta, elokuvista, työpaikalta jne.
Ärsyttää kun tuoksuherkkyyttä pidetään jotenkin huomion hakemisena! Ihminen on nykyisin todella kovan kemikalikuorman alaisena ja eräs lääkäri epäilikin että tämän kaltaiset herkkyydet tulevat tulevaisuudessa vain yleistymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lihavat inisee pienistäkin tuoksuista työpaikoilla. Kun laihduttaa saattaa astmakin kadota.
No samat allergiat, astma ja joillekin voimakkaille tuoksuille oireilu mulla on edelleen vaikka pudotin paljon painoa. Allergiat olleet alle kouluikäisestä asti. Allerginen astma puhjennut aikuisiällä. Myös äidilläni siitepölyallergia ja allerginen astma.
Miksi tässäkin piti päästä ilkeilemään ylipainoisia? Onko sulla kaikki ihan hyvin?
Edt ei aiheuta yliherkkyyttä, parfyymit kylläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuoksuyliherkkyys tulee yleensä myöhemmällä iällä, joten älkää vielä olko niin itsestämme varmoja. Minulle se tuli yhdessä päivässä ja yhtäkkiä. Ja kyseessä oli ihan oma laittamani parfyymi. Istuin kokouksessa, ja yhtäkkiä aloin suorastaan voida pahoin, se tuoksu tuntui varmaan tuhatkertaisena. Säikähdin, että mitä nuo muut ajattelevat, kun minä tuoksun näin kamalasti, mutta kukaan ei tuntunut huomaavan mitään.
Kotona menin suihkuun ja kaikki vaatteet pesuun, kun se tuoksu tuntui vain leijuvan ympärilläni eikä lähtenyt millään
Jouduin vaihtamaan vuodevaatteet, ne tuoksui ihan kauheasti pesuaineelle ja itse asiassa kaikki lakanat, tyynyliinat ja pyyhkeet oli laitettava pesuun, vaikka ne oli puhtaina kaapissa. Koko liinavaatekaappi haisi voimakkaasti pesuaineelle.
Sen jälkeen olen voinut käyttää vain tuoksuttomia pesuaineita ja kaikki huuhteluaineet pois. Meikit ei niin haitanneet, mutta shampoot ja saippuat oli vaihdettava.
En saa astmaoireita, mutta on inhottavaa joutua olemaan voimakkaita tuoksuja käyttävien ihmisten lähellä. Miesten partavedet on melkein pahimpia.
Joitakin tuoksuja kestän hyvin vaikka ne olisi vahvojakin. Esim. sitrustuoksu tai joku yrttinen, vaikkapa teepuu ei haittaa. Nykyään avaan jokaisen pesuainepullon ja haistan sitä, ettei tule hutiostosta. En siis täysin tuoksuttomuutta tarvitse, mutta imelät kukkaistuoksut, ns. marjaiset tuoksut ja kaikenlaiset chanel- tyyppiset ällöttävä. Useimmat käsivoiteet tuoksuu myös ihan ällölle.
Äitini, joka on jo kahdeksankymppinen eikä kärsi mistään tuoksuista, pitää edelleen saada tuoksua jollekin imelälle kielolle tai omenankukalle eikä sitten yhtään suostu ymmärtämään, miksi en tykkää vierailla siellä kun koko huusholli tuoksuu kuin hajuvesikauppa. Eli yksilöllistä.
Vierailija kirjoitti:
Tuoksuyliherkkyys tulee yleensä myöhemmällä iällä, joten älkää vielä olko niin itsestämme varmoja. Minulle se tuli yhdessä päivässä ja yhtäkkiä. Ja kyseessä oli ihan oma laittamani parfyymi. Istuin kokouksessa, ja yhtäkkiä aloin suorastaan voida pahoin, se tuoksu tuntui varmaan tuhatkertaisena. Säikähdin, että mitä nuo muut ajattelevat, kun minä tuoksun näin kamalasti, mutta kukaan ei tuntunut huomaavan mitään.
Kotona menin suihkuun ja kaikki vaatteet pesuun, kun se tuoksu tuntui vain leijuvan ympärilläni eikä lähtenyt millään
Jouduin vaihtamaan vuodevaatteet, ne tuoksui ihan kauheasti pesuaineelle ja itse asiassa kaikki lakanat, tyynyliinat ja pyyhkeet oli laitettava pesuun, vaikka ne oli puhtaina kaapissa. Koko liinavaatekaappi haisi voimakkaasti pesuaineelle.
Sen jälkeen olen voinut käyttää vain tuoksuttomia pesuaineita ja kaikki huuhteluaineet pois. Meikit ei niin haitanneet, mutta shampoot ja saippuat oli vaihdettava.
En saa astmaoireita, mutta on inhottavaa joutua olemaan voimakkaita tuoksuja käyttävien ihmisten lähellä. Miesten partavedet on melkein pahimpia.
Joitakin tuoksuja kestän hyvin vaikka ne olisi vahvojakin. Esim. sitrustuoksu tai joku yrttinen, vaikkapa teepuu ei haittaa. Nykyään avaan jokaisen pesuainepullon ja haistan sitä, ettei tule hutiostosta. En siis täysin tuoksuttomuutta tarvitse, mutta imelät kukkaistuoksut, ns. marjaiset tuoksut ja kaikenlaiset chanel- tyyppiset ällöttävä. Useimmat käsivoiteet tuoksuu myös ihan ällölle.
Äitini, joka on jo kahdeksankymppinen eikä kärsi mistään tuoksuista, pitää edelleen saada tuoksua jollekin imelälle kielolle tai omenankukalle eikä sitten yhtään suostu ymmärtämään, miksi en tykkää vierailla siellä kun koko huusholli tuoksuu kuin hajuvesikauppa. Eli yksilöllistä.
Onko sulla muitakin mielenterveyden ongelmia?
Ilottomat pikkujoulut on teillä luvassa. Minusta hyvältä tuoksuvat naiset, kopinakengät ja juhlava pukeutuminen tekevät pikkujouluista juhlavan tapahtuman.
Luen tätä lankaa Keski-Euroopassa, enkä voi kuvitella tätä keskustelua tänne. Ihmiset tuoksuvat parfyymille, sekä miehet ja naiset ja mitähän he tuumaisivat tuoksuttomuusvaatimuksesta juhlassa? En voi edes kuvitella.
En voi sille mitään, että pierettää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi noin ilkeitä vastauksia? Ilmeisesti kyseessä on naisvaltainen työpaikka, jossa suuri osa sellaisia tukevia vaaleita naisia, jotka suosivat erästä migreeniä aiheuttavaa parfyymiä. Miesvaltaisessa työpaikassa ei tuollaista toivetta tarvittaisi.
Toisaalta aika kova toive, kun siinä sai tehdä tosissaan töitä niin työterveyden kuin työsuojelun kanssa, jotta edes työpaikka saatiin kohtuullisen tuoksuttomaksi. Eikä siellä edes ollut kuin yksi haisuli.
Joillain on ihmeellisiä harhaluuloja, että miehillä ei ole hajusteyliherkkyyttä tai että miehet osaavat ottaa hajusteettomuustoivomukset huomioon. Kyllä on ja eivät ota.
Teen työkseni työorganisaatioiden muutosjohtamista, ja voin sanoa että noin 99,7% hajusteista kyselyissä valittavista on keski-iän ylittäneitä naisia. Samoissa vastauksissa toistuu myös aina samat asiat: pitäisi olla oma ovella suljettava työhuone jossa ei ole ikkunoita käytävälle päin, ei haluta avokonttoriin koska (tähän sata syytä joista tuoksut aina eka), ja muuta lisättävää-kohdassa haukutaan aina oma pomo ja kolme työkaveria "ja ei ainakaan näiden kanssa samaan huoneeseen jatkossa".
Tämä on johtanut siihen, että organisaatiomuutoksessa työpaikoille muodostetaan "hiljainen työtila". Sinne osoitetaan nämä vaikelikot, jotka eivät tule muiden kanssa toimeen. Ovat sitten keskenään hiljaa ja vaikeita.
Miten muutosjohtaminen ja hajustekyselyt liittyy toisiinsa? Tai no, jos organisaatiomuutos on istumapaikkojen järjestelyä toimistossa, niin ehkä sitten. Ei ihme jos tulee muutosjohtajalle irrelevanttia ja huonoa palautetta.
Ei niissä työpaikkakyselyissä mitään hajusteista kyselläkään. Nämä tietyt hankalat ihmistyypit vaan tuovat sen aina itse ja kysymättä esille. Korrelaation huomaa, 50 työyhteisöä olet käynyt läpi ja aina kun joku ottaa hajusteet puheeksi, siellä on mukana muutosvastarinta, "minun työ on niin tärkeää/salaista/en kestä muita että haluan oman työhuoneen", ja yleinen oman työyhteisön haukkuminen kun kerrankin anonyyminä saa sanoa.
Tietty ihmistyyppi, väitän.
Ihan samat keskustelut työpaikoilla käytiin muutama vuosikymmen sitten, kun osa porukasta halusi jatkaa tupakointia työpaikalla ja osa oli sitä mieltä, että sisällä polttaminen pitää kieltää. Tupakasta valittavat olivat tupakoitsijoiden mielestä ilkeitä nillittäjiä, jotka halusivat vain tehdä kiusaa.
Hajuveden tuoksun haistamisesta vaan ei voi saada syöpää... Sikäli ontuva vertaus.
Voi saada. Osa hajusteista sisältää formahyldejä, metanolia , jne..
Minä en hajuvesiä edes käytä joten se ei olisi ongelma. Mutta en ala pyykinpesuaineita, shampoota, suihkusaippuaa, dödöä, ihorasvojani tai hiuskiinnettä vaihtamaan tuollaisen takia.