Miksi jotkut naiset ovat niin riippuvaisia miesten (seksuaalisesta) huomiosta?

Olisi ihanaa olla edes vähän aikaa kaunis ja saada huomiota - ehkä pari kuukautta.

Nättinä sai riittävästi huomiota nuorempana, myös lapsena. En vieläkään ymmärrä, että parrakkaat saksalaismiehet tulivat juttelemaan kanssani, kun olin 14-vuotias.

Yksi hienoista asioista olisi tietää, minkä näköisiltä miehiltä naiset haluavat saada huomiota.

Mun ystävä on tällainen ja niinku arvata saattaa, niin on miesten perässä juoksevan yh-äidin kasvattama, isä hylkäsi heidät kun oli pieni. Valitsee myös aina todella huonoja, ystävän itsetuntoa lyttääviä miehiä parisuhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Se on se kyrvän himo.

Totta. Aivan luonnollinen asia - paitsi vauva.fi:llä.

Vierailija kirjoitti:

Mun ystävä on tällainen ja niinku arvata saattaa, niin on miesten perässä juoksevan yh-äidin kasvattama, isä hylkäsi heidät kun oli pieni. Valitsee myös aina todella huonoja, ystävän itsetuntoa lyttääviä miehiä parisuhteeseen.

Olen miehenä samanlainen. En vain ole koskaan saanut huomiota, eikä ole ollut mahdollisuutta saada huonoja suhteita, vaikka olisin halunnutkin.

Vierailija kirjoitti:

Yksi hienoista asioista olisi tietää, minkä näköisiltä miehiltä naiset haluavat saada huomiota.

No minäpä kerron:

1) Tumma täydellinen hiusraja 2) Pituutta yli 183 cm 3) Selkeästi piirtyvät lihakset 4) Rasvaprosentti 8-12 5) Suora valkoinen (sopivan) hammasrivistö 6) Yksinkertaiset tyylikkäät vaatteet 7) Etnisyys kaukasialainen 8) Ikää maksimissaan 27 vuotta

Vierailija kirjoitti:

Oli niin tai näin, syy on aina miehessä.  Isässä, aviomiehessä..

Voitaisko me ottaa vastuu omista teoista? 

Miksei syy voisi olla isässä (kuin myös äidissä?)

Vierailija kirjoitti:

Yksi hienoista asioista olisi tietää, minkä näköisiltä miehiltä naiset haluavat saada huomiota.

Osa haluaa ihan minkä näköisiltä miehiltä vaan, kunhan kahdella jalalla kävelee..  

En ole mutta opin ajat sitten, että kelpaan vain seksiin, enkä myöhemmin siihenkään. Oli pakko suostua., enkä voinut kertoa kellekään että esim. lääkkeet vie tunnon. Enää ei vie, eikä mulla ole mitään konkreettista lähikontaktia keneenkään.

Olen ihmetellyt samaa asiaa. Siinä olisi jollekin psykologille hyvä tutkimusaihe.

Kaunis nainen on munahaukka ihan vaan, koska on kaunis ja kaikki haluavat panna häntä. Vaikka kaunis nainen yrittää mennä huomaamattomana seinän viertä, hän yrittää silti iskeä miehiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli niin tai näin, syy on aina miehessä.  Isässä, aviomiehessä..

Voitaisko me ottaa vastuu omista teoista? 

Mitä tää siis tarkoittaa? Leikkiä, että asiat ja ongelmat eivät johdu mistään vaan ne ovat syntyneet tyhjästä ja ne voi vain lopettaa päättämällä? Valitettavasti se ei onnistu niin. On pakko ainakin jollain tasolla tiedostaa mistä esim. tällainen riippuvuus johtuu, eikä se ole syyttämistä jos se johtuu esim. isästä kuten hyvin usein on.

No kun se ei ole. Tämä on kaikkei köyhintä keittiöpsykologiaa.

Se voi johtua siitä että olet saanut huomiota ulkonäöstäsi lapsena, tai siitä ettet ole saanut? Aina kuitenkin on mennyt väärin ja aina se syy on isässä. Sama höpötys miehissä, isä oli  liian ankara, tai isä oli liian lepsu. Isä vaati paljon, tai ei vaatinut mitään, sama lopputulos. Isä oli alkoholisti tai absolutisti, pojasta tulee juoppo koska isä.

Toiset vaan on toisenlaisia, ei sille mitään voi.  

Minäkin olen ylipainoinen, koska meillä ei ollut makeisia kotona kun olin lapsi? Vai onko se vain siksi että tykkään suklaasta ja limusta?

Heh, no tässähän on todellista syväpsykologiaa. Tämän mullistavan oivalluksen myötä voidaan varmaankin lopettaa kaikki terapia, koska voidaan vain ottaa vastuu itsestämme ja myöntää että tunnen itseni arvottomaksi lihapalaksi, koska minä nyt vain olen sellainen, ei sille mitään voi. Ei kannata etsiä sille tunteelle mitään syytä koska se saattaisi johtua elämäni tärkeimmästä ihmisestä eikä vauvapalstan miesten hauras ego kestäisi sitä jos sillä olisi mitään tekemistä heille tuntemattoman miehen kanssa.

Tällähän todellakin saadaan suomalainen mielenterveys nousuun :)

Ei vaan. Jos aiot joskus tehdä lapsia, kannattaa jo lähdössä hyväksyä se, että isänä tai äitinä vaikutat lapseesi kaikessa. Hän muodostaa maailmankuvansa ja minäkuvansa SINUN tekemistesi ja sanomistesi perusteella. Tämä tapahtuu niin hyvässä kuin pahassa. Joskus pahassa, ja asian korjaamiseksi tarvitaan syiden selvittämistä ja uusia ajatusmalleja. Ei sen kummempaa.

Ei siis mitään syytä uhriutua sinulle tuntemattomien miesten puolesta. Miehiä ei voi irrottaa tästä maailmasta niin ettei mikään paha johtuisi heistä. Ja jos jokin johtuu heistä, niin psykologisesti se ei tarkoita syyttämistä vaan asian toteamista. Minun elämässäni moni asia johtuu äidistä, mutta toisaalta hänen elämässään moni asia johtuu hänen isästään. Niin vain miehet ovat osa kasvattamisen ketjua jota sukupolviksi sanotaan.

Joten lopeta uhriutuminen, petaa sänkysi ja miehisty. Samalla saatat kyetä lopettamaan limsan lipityksen ja karkin mussutuksen. Voit jopa alkaa miettiä miksi ne ovat muodostuneet ongelmaksi juuri sinulle, vaikka moni muukin niistä pitää. Miksi juuri sinä et kykene rajoittamaan mässytystäsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli niin tai näin, syy on aina miehessä.  Isässä, aviomiehessä..

Voitaisko me ottaa vastuu omista teoista? 

Mitä tää siis tarkoittaa? Leikkiä, että asiat ja ongelmat eivät johdu mistään vaan ne ovat syntyneet tyhjästä ja ne voi vain lopettaa päättämällä? Valitettavasti se ei onnistu niin. On pakko ainakin jollain tasolla tiedostaa mistä esim. tällainen riippuvuus johtuu, eikä se ole syyttämistä jos se johtuu esim. isästä kuten hyvin usein on.

No kun se ei ole. Tämä on kaikkei köyhintä keittiöpsykologiaa.

Se voi johtua siitä että olet saanut huomiota ulkonäöstäsi lapsena, tai siitä ettet ole saanut? Aina kuitenkin on mennyt väärin ja aina se syy on isässä. Sama höpötys miehissä, isä oli  liian ankara, tai isä oli liian lepsu. Isä vaati paljon, tai ei vaatinut mitään, sama lopputulos. Isä oli alkoholisti tai absolutisti, pojasta tulee juoppo koska isä.

Toiset vaan on toisenlaisia, ei sille mitään voi.  

Minäkin olen ylipainoinen, koska meillä ei ollut makeisia kotona kun olin lapsi? Vai onko se vain siksi että tykkään suklaasta ja limusta?

Heh, no tässähän on todellista syväpsykologiaa. Tämän mullistavan oivalluksen myötä voidaan varmaankin lopettaa kaikki terapia, koska voidaan vain ottaa vastuu itsestämme ja myöntää että tunnen itseni arvottomaksi lihapalaksi, koska minä nyt vain olen sellainen, ei sille mitään voi. Ei kannata etsiä sille tunteelle mitään syytä koska se saattaisi johtua elämäni tärkeimmästä ihmisestä eikä vauvapalstan miesten hauras ego kestäisi sitä jos sillä olisi mitään tekemistä heille tuntemattoman miehen kanssa.

Tällähän todellakin saadaan suomalainen mielenterveys nousuun :)

Ei vaan. Jos aiot joskus tehdä lapsia, kannattaa jo lähdössä hyväksyä se, että isänä tai äitinä vaikutat lapseesi kaikessa. Hän muodostaa maailmankuvansa ja minäkuvansa SINUN tekemistesi ja sanomistesi perusteella. Tämä tapahtuu niin hyvässä kuin pahassa. Joskus pahassa, ja asian korjaamiseksi tarvitaan syiden selvittämistä ja uusia ajatusmalleja. Ei sen kummempaa.

Ei siis mitään syytä uhriutua sinulle tuntemattomien miesten puolesta. Miehiä ei voi irrottaa tästä maailmasta niin ettei mikään paha johtuisi heistä. Ja jos jokin johtuu heistä, niin psykologisesti se ei tarkoita syyttämistä vaan asian toteamista. Minun elämässäni moni asia johtuu äidistä, mutta toisaalta hänen elämässään moni asia johtuu hänen isästään. Niin vain miehet ovat osa kasvattamisen ketjua jota sukupolviksi sanotaan.

Joten lopeta uhriutuminen, petaa sänkysi ja miehisty. Samalla saatat kyetä lopettamaan limsan lipityksen ja karkin mussutuksen. Voit jopa alkaa miettiä miksi ne ovat muodostuneet ongelmaksi juuri sinulle, vaikka moni muukin niistä pitää. Miksi juuri sinä et kykene rajoittamaan mässytystäsi?

Terapia on ihan eriasia kuin keksiä itse syitä omalle käytökselle.