Lue keskustelun säännöt.
Uskotteko teoriaan, että ihmisen elämässä on 3 rakkautta?
25.11.2022 |
Ensimmäinen kyseenalaistaa itsensä suhdetta muihin, toinen satuttaa ja tuhoaa, kolmas on se, mitä oikeasti tarvitset tms. Uskotteko tähän teoriaan? Mielipiteitä?
Kommentit (66)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
EI ole ollut ongelmia rakastua huomattavasti kolmea suurempaan määrään.
Rakkaus itseen, rakkaus toiseen ja vanhemman rakkaus lapseensa tai lapsiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Äitini satutti ja tuhosi.
Isäni kyseenalaisti
Mieheni rakastaa minua ehdoitta.
Huh, kuulostaapa katkeralta perus pershäiriönistiltä. Aikuinen nainen. Jonka mies ei edes rakasta, mutta kunhan uskottelet itsellesi.
En usko. Joillain käy niin hyvä tuuri, että se ensimmäinen on loppuelämän rakkaus joka kunnioittaa ja arvostaa ja on kaikkea sitä mitä ihminen tarvitsee. Jotkut ei löydä tällaista rakkautta koskaan ja toisilla saattaa siinä välissä olla kymmeniäkin erilaisia suhteita. Tässä ilmeisesti myös otetaan huomioon pelkästään parisuhteet. Onhan sitä rakkautta muutakin, äidinrakkaus, isänrakkaus, sisarrakkaus, ystävien välinen rakkaus, rakkaus etäisimpiin sukulaisiin, lähimmäisen rakkaus, rakkaus mitä tuntee lemmikkejään kohtaan jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ollut neljä:
Ensimmäinen nuoruuden etärakkaus, jossa ystävyyttä, luottamusta ja hiljaisia haaveita
Toinen intohimoinen tosirakkaus, jossa henkinen yhteisymmärrys ja fyysinen vetovoima
Kolmas tuhoisa ja epätoivoinen rakkaus
Neljäs vakiintunut suhde
En usko. Neljä rakkautta jo ollut elämässä. Toivottavasti tulisi vielä viideskin, joka olisi se loppuelämän rakkaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut neljä:
Ensimmäinen nuoruuden etärakkaus, jossa ystävyyttä, luottamusta ja hiljaisia haaveita
Toinen intohimoinen tosirakkaus, jossa henkinen yhteisymmärrys ja fyysinen vetovoima
Kolmas tuhoisa ja epätoivoinen rakkaus
Neljäs vakiintunut suhde
Miksi tuo toinen päättyi, kerta siinä oli tosirakkautta, henkistä yhteisymmärrystä ja vielä vetovoimaakin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näillä kolmella rakkaudella tarkoitetaan parisuhteita.
Paavo Haavikko kirjoitti, että ihmisen sydän lyö pari kolme kertaa elämän aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näillä kolmella rakkaudella tarkoitetaan parisuhteita.
Juu ja siis jotain pidempiä kunnollisia suhteita, ei mitään lyhykäisiä deittailuja.
Hyvä kysymys, olen tätä kyllä miettinyt. Yhteisymmärryksen ja vetovoiman kokemus oli pakahduttava. Olin niin nuori ja ajattelin, että tämä on liian hyvää ollakseen totta. Pelkäsin, että se suhde olisi kuitenkin päättynyt. Halusin kestävän suhteen sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa meillä on yhteinen arvomaailma ja sama maailmankuva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut neljä:
Ensimmäinen nuoruuden etärakkaus, jossa ystävyyttä, luottamusta ja hiljaisia haaveita
Toinen intohimoinen tosirakkaus, jossa henkinen yhteisymmärrys ja fyysinen vetovoima
Kolmas tuhoisa ja epätoivoinen rakkaus
Neljäs vakiintunut suhde
Miksi tuo toinen päättyi, kerta siinä oli tosirakkautta, henkistä yhteisymmärrystä ja vielä vetovoimaakin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys, olen tätä kyllä miettinyt. Yhteisymmärryksen ja vetovoiman kokemus oli pakahduttava. Olin niin nuori ja ajattelin, että tämä on liian hyvää ollakseen totta. Pelkäsin, että se suhde olisi kuitenkin päättynyt. Halusin kestävän suhteen sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa meillä on yhteinen arvomaailma ja sama maailmankuva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut neljä:
Ensimmäinen nuoruuden etärakkaus, jossa ystävyyttä, luottamusta ja hiljaisia haaveita
Toinen intohimoinen tosirakkaus, jossa henkinen yhteisymmärrys ja fyysinen vetovoima
Kolmas tuhoisa ja epätoivoinen rakkaus
Neljäs vakiintunut suhde
Miksi tuo toinen päättyi, kerta siinä oli tosirakkautta, henkistä yhteisymmärrystä ja vielä vetovoimaakin?
Kaksi vaihtoehtoa. Ettei ollut ihan niin tlsirakkautta tai hölmöyttä ja kokemattomuutta päästitte toisenne menemään. Mutta se, että ette ole nyt yhdessä kertoo ehkä myös jotain. Eri
Omalla kohdalla kyllä.
Ensimmäinen rakkauteni oli enemmän halua aikuistua, päästä pois kotoa ja elää omaa elämää. Kelvata jollekin. Mieheni oli ihan ok, hyvä isä 3 lapsellemme mutta lopulta en kokenut saavani rakkautta enkä arvostusta. Ero tuli 14 vuoden jälkeen.
Ennen eroa olin jo tutustunut suureen rakkauteeni. Olisin luopunut kaikesta hänen takiaan. Tapailimme meidän molempien erojen jälkeen vielä jonkin aikaa. Mutta olimme nuoria ja hänelle mun valmiit lapset olivat jotenkin pelottava ajatus. Ironista, sillä muutama kk eromme jälkeen hän meni ensimmäistä kertaa ulos työkavereiden kanssa ja paukautti yhden paksuksi. Kunnian miehenä meni naimisiin ja on yhä naimisissa tämän naisen kanssa. Suhde on hyvä kumppanuusliitto missä vaimon tärkeysjärjestys on aina ollut työ ja sitten lapset. Mies on ihan kiva lisä pakettiin. Meidän välillä on aina ja ikuisesti syvä yhteys tunnetasolla ja mieletön kemia, olemme edelleenkin ystäviä.
Minä menin naimisiin erittäin hyvän miehen kanssa. Rakastavan, arvostavan ja perhekeskeisen. Hänelle minä olen ollut suuri rakkaus, minun rakkauteni syttyi hitaammin mutta on syventynyt vuosien mittaan. Kumppanuus on meille tärkein liima, olemme parhaat ystävät kaikessa. Tämä suhde ei raasta minua mihinkään suuntaan vaan olen oma itseni.
Jos otetaan käsittelyyn nk. vakava parisuhderakkaus, ajattelen näin:
korkeintaan 2 rakkautta.
Mahdollisesti 3.
Perustelut: ihminen on vain vähän aikaa lisääntymiskykyinen. Jos naisihmisellä ehtii olla 3.vakava suhde, hän ehtii sen vielä saavuttaa ollessaan lisääntymiskykyinen.
Rakkaus on harha, todellisuudessa kyse on biologiasta, lajin säilyttämisestä.
Kyllä se oli suurta rakkautta ja sinänsä tärkeä kokemus, joka on muuttanut minua. Jälkikäteen ajateltuna on vaikea kuvitella, että se suhde olisi kestänyt niitä haasteita kun minulla myöhemmin petti fyysinen terveys.
Uskon, että koin oikein silloin kun lopetin suhteen alkuvaiheessa. Me olimme kahdesta aivan eri maailmasta. Vaikka koin, että yhteisymmärryksemme ylitti tuon kuilun, olisi ilmeisesti kuitenkin tullut sovittamattomia ristiriitoja. En olisi kestänyt sen suhteen päättymistä. Mieluummin näköjään otin henkisesti turpiin ja elinikäiset traumat siitä seuraavasta tuhoisasta suhteesta. Nykyinen turvallinen vakiintunut suhde on varmasti ollut minulle paras tapa elää, koska en kestä enää mitään ylimääräistä jännitystä, draamaa ja voimakkaita tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys, olen tätä kyllä miettinyt. Yhteisymmärryksen ja vetovoiman kokemus oli pakahduttava. Olin niin nuori ja ajattelin, että tämä on liian hyvää ollakseen totta. Pelkäsin, että se suhde olisi kuitenkin päättynyt. Halusin kestävän suhteen sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa meillä on yhteinen arvomaailma ja sama maailmankuva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut neljä:
Ensimmäinen nuoruuden etärakkaus, jossa ystävyyttä, luottamusta ja hiljaisia haaveita
Toinen intohimoinen tosirakkaus, jossa henkinen yhteisymmärrys ja fyysinen vetovoima
Kolmas tuhoisa ja epätoivoinen rakkaus
Neljäs vakiintunut suhde
Miksi tuo toinen päättyi, kerta siinä oli tosirakkautta, henkistä yhteisymmärrystä ja vielä vetovoimaakin?
Kaksi vaihtoehtoa. Ettei ollut ihan niin tlsirakkautta tai hölmöyttä ja kokemattomuutta päästitte toisenne menemään. Mutta se, että ette ole nyt yhdessä kertoo ehkä myös jotain. Eri
Kun nyt löytyisi vihdoin se ensimmäinenkin.. Mutta minkäs teet, kun olet miehille näkymätön ollut koko ikäsi.
Voin sanoa, että jos nainen on hyvä ja syvällinen keskustelija ja kuuntelija, empaattinen ja aidosti kiinnostunut toisen ihmisen asioista, niin sekä naiset että miehet hakeutuvat luokse, vaikka miten yrittäisi piiloutua. Kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen tarve on ihmisellä niin suuri, että hän vaistomaisesti hakeutuu empaattisen ja lämpimän ihmisen seuraan ja avaa sydämensä.
Vierailija kirjoitti:
Kun nyt löytyisi vihdoin se ensimmäinenkin.. Mutta minkäs teet, kun olet miehille näkymätön ollut koko ikäsi.
Kaikki ovat satuttaneet.