Lue keskustelun säännöt.
Yläkouluun tulevat eivät enää välttämättä osaa kuukausia, viikonpäiviä tai muita normaaleja käsitteitä
24.11.2022 |
Tämän jutun kommenteissa kauhisteltiin, miten joku ei osaa kuukausia suomeksi. Ja miten sen olisi pitänyt olla hälyyttävää. Nykyään jokaisessa yläkoulun aloittavassa ryhmässä on lukuisia oppilaita, joille suuri osa normaaleista käsitteistä on hämäriä. Oppimiskyky on romahtanut ihan kotimaisista aineksista tehdyillä lapsilla.
Voit vanhempana parantaa lapsesi oppimisen edellytyksiä monella tavalla. Helpoin tapa on puhua asioista ja siitä mitä näette. Vaikkapa maantiedon oppimista auttaa aika paljon jo se, että lapsesi tietää mitä joki, puro tai niemi tarkoittaa!
Kommentit (206)
Vierailija kirjoitti:
Miten hitossa vanhemmat ei huomaa tämmösiä kotona? Kyllähän nyt normaalissa kanssakäymisessä tulee esille kuukaudet, viikonpäivät, juhlapyhät ja muut ihan säännöllisesti. Meillä ainakin on lapsille ollut aika selvää aina, että esim. heinäkuussa on vanhemmilla lomaa, lokakuussa on syysloma, tammikuu on kylmä kuukausi, maaliskuussa on talviloma ja pääsiäinen on maalis- tai huhtikuussa, kesäkuussa juhlitaan juhannusta ja vappu on toukokuun ensimmäinen päivä jne jne. Eikä ihmiset siis keskustele lastensa kanssa vai mikä ihme tässä on? Eihän se nyt pelkästään koulun tehtävä ole lapsia opettaa ja kasvattaa. Aika ohueksi jäisi osaaminen, jos se koulun varassa olisi. Enkä tarkoita tätä pahalla, vaan sillä, että ei koulussa nyt voi ja pidäkään kaikkea opettaa mitä ihminen elämässään tarttee.
Ne lapset tulevat kodeista, joissa vanhemmilla on aina lomaa eikä aikaa vietetä lasten kanssa. Vanhemmat selvittävät omia välejään, makaavat mielenterveysongelmissaan ja tuijottavat ruutuja. Lapset kasvavat omillaan. T: lasun sossu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama per luokka? Ettekö hoksaa mikä syynä?Inkluusion myötä jokaisessa luokassa on muutama erityisoppilas. Ja jos muutamalla on perustaidot hUude
Sitä olen miettinyt että eikö pienryhmä olisi paras vaihtoehto kumminkin.
Kyllä, mutta kun se on niiiiiin kallista!
Kun Suomen hallitus on vuosikausia tehnyt typeriä päätöksiä, niin nyt ne seuraukset on alkaneet näkyä - ja ovat näkyneet jo muutaman vuoden, ainakin. Jos on jo perusopetuksen aikana asiat näin huonosti, voitte kuvitella, minkälaisia työntekijöitä ja veronmaksajia näistä saadaan - siis ei saada. Menee vielä pari vuosikymmentä lisää, niin alkaa olla todella isot ongelmat käsissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hitossa vanhemmat ei huomaa tämmösiä kotona? Kyllähän nyt normaalissa kanssakäymisessä tulee esille kuukaudet, viikonpäivät, juhlapyhät ja muut ihan säännöllisesti. Meillä ainakin on lapsille ollut aika selvää aina, että esim. heinäkuussa on vanhemmilla lomaa, lokakuussa on syysloma, tammikuu on kylmä kuukausi, maaliskuussa on talviloma ja pääsiäinen on maalis- tai huhtikuussa, kesäkuussa juhlitaan juhannusta ja vappu on toukokuun ensimmäinen päivä jne jne. Eikä ihmiset siis keskustele lastensa kanssa vai mikä ihme tässä on? Eihän se nyt pelkästään koulun tehtävä ole lapsia opettaa ja kasvattaa. Aika ohueksi jäisi osaaminen, jos se koulun varassa olisi. Enkä tarkoita tätä pahalla, vaan sillä, että ei koulussa nyt voi ja pidäkään kaikkea opettaa mitä ihminen elämässään tarttee.
Osassa perheistä ei ole sellaista normaalia kanssakäymistä, jossa näitä asioita tulisi esille. Enkä nyt puhu narkkariperheistä. Osa lapsista elää vapaa-aikansa lähes 100% virtuaalimaailmassa, kun vanhempi ei osaa heitä rajata. Jos lapsi pelaa tai muuten näpyttelee puhelintaan koko illan, niin missä välissä ajattelit perheen puhuvan.
Minulla on tällainen lapsi ja hänen kanssaan on mahdoton puhua koska hän ei sano mitään takaisin. Ollaan menossa nepsy tutkimuksiin. Verkossa kyllä puhuu muille pelaajille paljonkin, mutta kasvotusten perheensä kanssa ei juurikaan kommunikoi. Hän käyttää muutamaa sanaa ja siinä se. Ikinä ei tule vastausta kun toivotan hyvää yötä tai hyvää koulupäivää, mene turvallisesti jne tai kun kysyn onko nälkä tarvitseeko ruokaa, onko sinulla huolia, haluatko jutella? Onko tämä ok, sanoisitko mielipiteesi? Kuin seinälle puhuisi. Useinmiten vain puhun hänelle ja hän ei sano mitään. Puheen tuotto on koulun mukaan heikkoa ja kirjallinen ilmaisu on mielestäni 7 vuotiaan tasoa, en saa edes selvää hänen kirjoituksistaan. Aina ei auta se vaikka perhe miten yrittäisi kun toinen on kuin kivimuuri.
Sanon kerran tutulle nuorelle, että mun synttärit on. 7.9. - kysyi sitten, että niin mikä kuukausi se on. Muistelen, että omana koukuaikanani viimeistään 9 vuotiaana nuo jutut oli jo hallussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hitossa vanhemmat ei huomaa tämmösiä kotona? Kyllähän nyt normaalissa kanssakäymisessä tulee esille kuukaudet, viikonpäivät, juhlapyhät ja muut ihan säännöllisesti. Meillä ainakin on lapsille ollut aika selvää aina, että esim. heinäkuussa on vanhemmilla lomaa, lokakuussa on syysloma, tammikuu on kylmä kuukausi, maaliskuussa on talviloma ja pääsiäinen on maalis- tai huhtikuussa, kesäkuussa juhlitaan juhannusta ja vappu on toukokuun ensimmäinen päivä jne jne. Eikä ihmiset siis keskustele lastensa kanssa vai mikä ihme tässä on? Eihän se nyt pelkästään koulun tehtävä ole lapsia opettaa ja kasvattaa. Aika ohueksi jäisi osaaminen, jos se koulun varassa olisi. Enkä tarkoita tätä pahalla, vaan sillä, että ei koulussa nyt voi ja pidäkään kaikkea opettaa mitä ihminen elämässään tarttee.
Osassa perheistä ei ole sellaista normaalia kanssakäymistä, jossa näitä asioita tulisi esille. Enkä nyt puhu narkkariperheistä. Osa lapsista elää vapaa-aikansa lähes 100% virtuaalimaailmassa, kun vanhempi ei osaa heitä rajata. Jos lapsi pelaa tai muuten näpyttelee puhelintaan koko illan, niin missä välissä ajattelit perheen puhuvan.
Minulla on tällainen lapsi ja hänen kanssaan on mahdoton puhua koska hän ei sano mitään takaisin. Ollaan menossa nepsy tutkimuksiin. Verkossa kyllä puhuu muille pelaajille paljonkin, mutta kasvotusten perheensä kanssa ei juurikaan kommunikoi. Hän käyttää muutamaa sanaa ja siinä se. Ikinä ei tule vastausta kun toivotan hyvää yötä tai hyvää koulupäivää, mene turvallisesti jne tai kun kysyn onko nälkä tarvitseeko ruokaa, onko sinulla huolia, haluatko jutella? Onko tämä ok, sanoisitko mielipiteesi? Kuin seinälle puhuisi. Useinmiten vain puhun hänelle ja hän ei sano mitään. Puheen tuotto on koulun mukaan heikkoa ja kirjallinen ilmaisu on mielestäni 7 vuotiaan tasoa, en saa edes selvää hänen kirjoituksistaan. Aina ei auta se vaikka perhe miten yrittäisi kun toinen on kuin kivimuuri.
Milloin toimintaterapia ja muu kuntoutus on aloitettu? Älä vaan sano, ettei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hitossa vanhemmat ei huomaa tämmösiä kotona? Kyllähän nyt normaalissa kanssakäymisessä tulee esille kuukaudet, viikonpäivät, juhlapyhät ja muut ihan säännöllisesti. Meillä ainakin on lapsille ollut aika selvää aina, että esim. heinäkuussa on vanhemmilla lomaa, lokakuussa on syysloma, tammikuu on kylmä kuukausi, maaliskuussa on talviloma ja pääsiäinen on maalis- tai huhtikuussa, kesäkuussa juhlitaan juhannusta ja vappu on toukokuun ensimmäinen päivä jne jne. Eikä ihmiset siis keskustele lastensa kanssa vai mikä ihme tässä on? Eihän se nyt pelkästään koulun tehtävä ole lapsia opettaa ja kasvattaa. Aika ohueksi jäisi osaaminen, jos se koulun varassa olisi. Enkä tarkoita tätä pahalla, vaan sillä, että ei koulussa nyt voi ja pidäkään kaikkea opettaa mitä ihminen elämässään tarttee.
Osassa perheistä ei ole sellaista normaalia kanssakäymistä, jossa näitä asioita tulisi esille. Enkä nyt puhu narkkariperheistä. Osa lapsista elää vapaa-aikansa lähes 100% virtuaalimaailmassa, kun vanhempi ei osaa heitä rajata. Jos lapsi pelaa tai muuten näpyttelee puhelintaan koko illan, niin missä välissä ajattelit perheen puhuvan.
Minulla on tällainen lapsi ja hänen kanssaan on mahdoton puhua koska hän ei sano mitään takaisin. Ollaan menossa nepsy tutkimuksiin. Verkossa kyllä puhuu muille pelaajille paljonkin, mutta kasvotusten perheensä kanssa ei juurikaan kommunikoi. Hän käyttää muutamaa sanaa ja siinä se. Ikinä ei tule vastausta kun toivotan hyvää yötä tai hyvää koulupäivää, mene turvallisesti jne tai kun kysyn onko nälkä tarvitseeko ruokaa, onko sinulla huolia, haluatko jutella? Onko tämä ok, sanoisitko mielipiteesi? Kuin seinälle puhuisi. Useinmiten vain puhun hänelle ja hän ei sano mitään. Puheen tuotto on koulun mukaan heikkoa ja kirjallinen ilmaisu on mielestäni 7 vuotiaan tasoa, en saa edes selvää hänen kirjoituksistaan. Aina ei auta se vaikka perhe miten yrittäisi kun toinen on kuin kivimuuri.
Milloin toimintaterapia ja muu kuntoutus on aloitettu? Älä vaan sano, ettei ole.
Ei ole, koska hänelle ei ole haluttu mitään kuntoutusta koska hoitavan tahon mielestä mitään nepsy ongelmaa ei ole. Hän sai kyllä paljon apua koulussa ja mukautusta, että siitä olen kiitollinen. Tosin kaikki huomasi sen hyödyttömäksi. Oppimistulos jäi hyvin heikoksi. Nyt on peruskoulut jo ohi. Ja pyysin uudelleen selvittämään hänen tilaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muutama per luokka? Ettekö hoksaa mikä syynä?
Inkluusion myötä jokaisessa luokassa on muutama erityisoppilas. Ja jos muutamalla on perustaidot hukassa, melko varmaan he ovat näitä erityisiä, joiden on pitänyt räpeltää koulutie siellä tavallisten joukossa, ilman riittävää tukea.
Meidän erityinen on nyt viidennellä luokalla. Ei osaa kuukausia edes suomeksi. Ei osaa kelloakaan. Eikä kertotauluja. Ei ole oppimisessa tai älyssä ongelma, vaan diagnoosi on adhd ja autismin piirteitä.
Meillä menee kaikki ekstra-energia läksyjen tekoon ja kokeisiin lukuun (yhdessä tehdään). Aikaa näihin on koulupäivän jälkeen noin tunti, puolitoista, sitten ei enää adhd-lääke auta ja voi vain vahtia ja kulkea perässä, ettei lapsi satuta itseään tms.
Uuden oppiminen ei onnistu ilman lääkettä.
Sanoisinko, että ei ole kapasiteettia oppia yhtään enempää. Jotta pysyy koulutyössä kärryillä, on pitänyt valikoida mitä asioita opitaan.
Kun ollaan sillä tasolla, että kengännauhojen sitominen opittiin vasta kolmosluokalla ja kelloa ei vieläkään. Silti nämä lapset ovat tavallisissa luokissa. Ïhmetteleekö joku oikeasti, että yläkoulussa jatkuu samat vaikeudet.
Tämä. Meillä 4-luokkalainen erityinen joka ei muista/hahmota viikonloppua, milloin on koulua, ei osaa kuukausia ja viikonpäivät joten kuten jos oikein kuulustelee mutta vaatii ponnistuksia .
Harmittaa inkluusio.
Eipä tainnut juuri kukaan lukea linkitettyä artikkelia, ei edes ap. Sehän kertoi siitä, miten mahdotonta Suomessa on saada lapselle hänen tarvitsemaansa apua, kun esim. koulupsykologeja ei vaan ole. Ja kun tilannetta ei ajoissa hoideta, pahenee se pahenemistaan. Tässä ei nyt ole kyseessä se, että joku vanhempi ei viitsi opettaa lapselle kuukausia, vaan siitä, että oppimisvaikeuksiin ja muihin ongelmiin on niin vaikeaa saada apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten idi00tti täytyy olla, että kirjoittaa HÄLYYTTÄVÄÄ?!?! Mistä hel.......vetistä olette keksineet tuon v... sanan?!? HÄLYYYYYYYYTTÄVÄÄ, HÄLYYYYYYYTTÄVÄÄ HUOH!!!!
Vierailija kirjoitti:
Eihän jotkut opi kieltäkään vaikka osa oppii ruotsinkielen koulussa (jos vähän viitsii opiskella)
Kuinka v..... vaikeaa on kirjoittaa ruotsin kieli oikein? Olette aivan samalla viivalla noiden ap:n esimerkkioppilaiden kanssa, kun ette kykene kirjoittamaan täysin alkeellisia sanoja oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eipä tainnut juuri kukaan lukea linkitettyä artikkelia, ei edes ap. Sehän kertoi siitä, miten mahdotonta Suomessa on saada lapselle hänen tarvitsemaansa apua, kun esim. koulupsykologeja ei vaan ole. Ja kun tilannetta ei ajoissa hoideta, pahenee se pahenemistaan. Tässä ei nyt ole kyseessä se, että joku vanhempi ei viitsi opettaa lapselle kuukausia, vaan siitä, että oppimisvaikeuksiin ja muihin ongelmiin on niin vaikeaa saada apua.
Jos luit aloituksen, niin hoksasit tämän keskustelun koskevan vain osaamattomuuden päivittelyä.
Erityisen tuen tarpeiset lapset erikseen, mutta eikö vanhemmat keskustele lastensa kanssa? Meillä 3-vuotias osaa jo viikonpäivät ja vuodenajat. Kuukausia ei vielä osaa, samoin käsitteet eilinen ja huominen menee välillä sekaisin, mutta ymmärtää kuitenkin, että ne tarkoittavat joko sitä "kun nukutaan yksi yö" tai mennyttä aikaa. Luettiin kesällä lasten juhlakirjaa, jossa käytiin läpi suomalaisia perinteisiä juhlia. Otettiin nyt lapsen toiveesta uudestaan luettavaksi, mutta juteltiin ennen sitä, mitä juhlia muistaa. Muisti joulun (talvi, joulupukki ja lahjat), uudenvuoden (ammuttaan raketteja) ja vapun (ilmapallot, "juhlat", kun meillä oli vappuna vieraita). Juhannus ja pääsiäinen oli vaikeampi, mutta muisti kyllä jotain, kun niistä juteltiin.
Tuntuu siis hullulta, että yläkouluikäisillä on käsitteet hukassa, kun näitä asioita voi "opettaa" ihan arkipäiväisessä keskustelussa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistatteko miten täällä Suomessa naurettu aina mm. jenkeille että "kun ne on niin tyhmiä ja ne ei osaa lukea", ja että miten suomalainen koulutustaso on maailman huippua?!
No, jopa virolainen koulutustaso mennyt Suomen ohi pisteytyksessä viime vuosina, ja täällä on kouluissa porukkaa jotka ei osaa lukea eivätkä tajua enää mistään mitään eli äo:t laskenut kumisaappaan tasolle!
ÄO ei ole laskenut, opetusta vain ei enää ole. Ilmiöoppiminen on hyvin hankalaa, jos ei ole mitään perusteita ilmiöiden tutkimiseen. Keskitason oppilaat eivät saa opetusta, koska opettajan aika menee niihin, jotka eivät opi mitään tai häiriköivät koko ajan. Hyvät oppivat, mutta eivät opetuksen ansiosta vaan siksi, että heillä perusteet ovat kunnossa.
Palataan vanhaan opettajajohtoiseen opetukseen, siirretään heikompi aines kulttuureineen ja diagnooseineen pienluokille ja annetaan kaikille lupa oppia.
Kodeissa ei enää keskustella, ei ole seinäkalenteria näkyvillä, lapsilla ei omaa almanakkaa, harvemmin näkee enää edes seinäkelloja.
Kodeissa ei enää leivota tai laiteta ruokaa yhdessä, samalla oppisi laskemaan huomaamatta kun seuraisi reseptejä ja ymmärtämään lukemaansa.
Yhteinen tekeminen puuttuu kokonaan ja harva enää liikkuu tai ulkoilee, päivästä toiseen möllötetään jos jonkinlaista ruutua ja sisältö tyhmentävää.
Tiktokissa älyvapaita muutaman sekunnin pätkiä ja lapsilla keskittymiskyky nollassa.
Mielenterveyspalveluista leikataan ja jonoa syntyy niin että kestää vuosikausia purkaa niitä ja vanhemmilla ei ole keinoja auttaa eikä hoitaa.
Tästä alkaa idioluutio.
Nykyään tapaa paljon lapsia joilla on erittäin suppea sanavarasto ja sosiaaliset taidot todella heikolla tasolla.
Kotona ei enää jutella lasten kanssa, kaikki tekevät omia juttujaan.
Yhteisöllisyys on kadonnut ja se lisää myös mt-ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Kodeissa ei enää keskustella, ei ole seinäkalenteria näkyvillä, lapsilla ei omaa almanakkaa, harvemmin näkee enää edes seinäkelloja.
Kodeissa ei enää leivota tai laiteta ruokaa yhdessä, samalla oppisi laskemaan huomaamatta kun seuraisi reseptejä ja ymmärtämään lukemaansa.
Yhteinen tekeminen puuttuu kokonaan ja harva enää liikkuu tai ulkoilee, päivästä toiseen möllötetään jos jonkinlaista ruutua ja sisältö tyhmentävää.
Tiktokissa älyvapaita muutaman sekunnin pätkiä ja lapsilla keskittymiskyky nollassa.
Mielenterveyspalveluista leikataan ja jonoa syntyy niin että kestää vuosikausia purkaa niitä ja vanhemmilla ei ole keinoja auttaa eikä hoitaa.
Tästä alkaa idioluutio.
Just näin. Osa perheistä elää erittäin virikeköyhää elämää. Enkä tarkoita tässä nyt mitään huvipuistoretkiä, vaan vaikkapa tuota leipomista.
Tasoryhmät kouluihin ja luovutaan inkluusiosta. Rauhoitetaan opetustilanteet luopumalla digihärpäkkeistä, jotka kyllä oppii myöhemminkin, kunhan perusasiat on hallinnassa. Koulun rytmiä
rauhoitettava lapsen käsitys- ja käsittelykykyyn sopivaksi. Nyt mennään liian lujaa. Tästä on ollut muutama kirjoituskin julkisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hitossa vanhemmat ei huomaa tämmösiä kotona? Kyllähän nyt normaalissa kanssakäymisessä tulee esille kuukaudet, viikonpäivät, juhlapyhät ja muut ihan säännöllisesti. Meillä ainakin on lapsille ollut aika selvää aina, että esim. heinäkuussa on vanhemmilla lomaa, lokakuussa on syysloma, tammikuu on kylmä kuukausi, maaliskuussa on talviloma ja pääsiäinen on maalis- tai huhtikuussa, kesäkuussa juhlitaan juhannusta ja vappu on toukokuun ensimmäinen päivä jne jne. Eikä ihmiset siis keskustele lastensa kanssa vai mikä ihme tässä on? Eihän se nyt pelkästään koulun tehtävä ole lapsia opettaa ja kasvattaa. Aika ohueksi jäisi osaaminen, jos se koulun varassa olisi. Enkä tarkoita tätä pahalla, vaan sillä, että ei koulussa nyt voi ja pidäkään kaikkea opettaa mitä ihminen elämässään tarttee.
Osassa perheistä ei ole sellaista normaalia kanssakäymistä, jossa näitä asioita tulisi esille. Enkä nyt puhu narkkariperheistä. Osa lapsista elää vapaa-aikansa lähes 100% virtuaalimaailmassa, kun vanhempi ei osaa heitä rajata. Jos lapsi pelaa tai muuten näpyttelee puhelintaan koko illan, niin missä välissä ajattelit perheen puhuvan.
Minulla on tällainen lapsi ja hänen kanssaan on mahdoton puhua koska hän ei sano mitään takaisin. Ollaan menossa nepsy tutkimuksiin. Verkossa kyllä puhuu muille pelaajille paljonkin, mutta kasvotusten perheensä kanssa ei juurikaan kommunikoi. Hän käyttää muutamaa sanaa ja siinä se. Ikinä ei tule vastausta kun toivotan hyvää yötä tai hyvää koulupäivää, mene turvallisesti jne tai kun kysyn onko nälkä tarvitseeko ruokaa, onko sinulla huolia, haluatko jutella? Onko tämä ok, sanoisitko mielipiteesi? Kuin seinälle puhuisi. Useinmiten vain puhun hänelle ja hän ei sano mitään. Puheen tuotto on koulun mukaan heikkoa ja kirjallinen ilmaisu on mielestäni 7 vuotiaan tasoa, en saa edes selvää hänen kirjoituksistaan. Aina ei auta se vaikka perhe miten yrittäisi kun toinen on kuin kivimuuri.
Milloin toimintaterapia ja muu kuntoutus on aloitettu? Älä vaan sano, ettei ole.
Ei ole, koska hänelle ei ole haluttu mitään kuntoutusta koska hoitavan tahon mielestä mitään nepsy ongelmaa ei ole. Hän sai kyllä paljon apua koulussa ja mukautusta, että siitä olen kiitollinen. Tosin kaikki huomasi sen hyödyttömäksi. Oppimistulos jäi hyvin heikoksi. Nyt on peruskoulut jo ohi. Ja pyysin uudelleen selvittämään hänen tilaansa.
Mitä oon sivusta seurannut, näissä asioissa on menty vauhdilla eteenpäin viimeisen 20 vuoden aikana. Tilanne oli aika lapsenkengissä vielä tuon ikäluokan kohdalla.
Isäni on opettajan lapsi ja meillä lapsille opetettiin viikonpäivät ja kuukaudet kotona. Toki ne opeteltiin myös eskarissa. Teimme kotona yksinkertaisia laskutoimituksia ennen kouluikää ja opeteltiin jotakin englannin perusfraaseja. Eikö vanhemmat nykyään opeta lapsille kotonaan mitään? Meillä oli ihan normaalia, että vanhemmat opettivat koko ajan jotakin pikkuasioita. Jotkin oppimisvaikeudet kylläkin aiheuttavat sitä, että kuukaudet ja kellonajat ovat vaikeita vanhempanakin. Niitä kyllä opetellaan koulussa, mutta toisilla tulee olemaan niissä ongelmia pitkään.