Milloin tiesit ettei johonkin työpaikkaan kannata jäädä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun mikään ei muuttunut ja työ meni vain pahempaan suuntaan. Katosi ilo ja motivaatio. Esimies vaihtui usein ja viimeisin tosi surkea ihmisten johtajana. Lopulta oli vaihtoehtoina jäädä ja uuvuttaa itsensä kokonaan tai lähteä.

Vielä silloinkaan pomo ei tajunnut Kun lähtökeskusteltiin, olisi halunnut minut pitää.

Etsin uuden paikan ennenkuin irtisanouduin. Tuosta lävestä häipyi moni muukin silloin ja mitä olen jutellut entisten työkamujen kanssa niin sama peli jatkuu eikä me lähteneetkään ole saaneet sitä pomoa tajuamaan. Ehdottomasti hirvein paikka missä oon ollu.

Taidettiin olla samassa paikassa? Lähti kerralla 11 työntekijää 28:sta. Johtajaksi valittu ihmishirviö sai muutamassa kuukaudessa koko työpaikan rikki, asiakkaat ja henkilöstön kriisiintymään ja aiheutti valtavan trauman monelle. Ensimmäinen ja ainoa psykopaatti, jonka olen eläissäni kohdannut. Narsismikirjot kalpenee sellaisen tykin rinnalla. Vieläkin puistattaa.

Vois olla mutta ei ,meitä lähti 5/9. Siinäpä pomo ihmetteli .

Menin aamuvuoroon niinkuin aina ennenkin ja taas kerran oli iltavuoro jättänyt lähes kaiken minulle. Kun sinä se osaat ja ehdit.. palkka sama kuin lusmuilla. Päätin vain että nyt riitti, nyt tämä riitti. Ja olin puhunut pomolle, sain vain voivottelua..

Kun jouduin päivittäin revittäväksi ja raavittavaksi ja konttaamaan kuivaamassa sylkyjä ja tuolin jalkoja pitkin ihmisen alla valuvaa pissaa. Vessaan ei viimeksi mainittua ihmistä yksin saanut.

Painimaan minusta ei enää ollut, joten piti vaihtaa paikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Menin aamuvuoroon niinkuin aina ennenkin ja taas kerran oli iltavuoro jättänyt lähes kaiken minulle. Kun sinä se osaat ja ehdit.. palkka sama kuin lusmuilla. Päätin vain että nyt riitti, nyt tämä riitti. Ja olin puhunut pomolle, sain vain voivottelua..

Tämä oli mullakin riesana, toinen vuoro teki vain helpoimmat hommat ja jätti kaikki paskamaisimmat, hitaimmat ja raskaimmat hommat mulle. Pärjäilkööt nyt siellä miten parhaiten taitaa...

YT-neuvottelujen jälkeen lähin kollegani irtisanoutui itse. Tein melkein 5 vuotta sitten töitä kahden edestä. Työt alkoi tulla kotiinkin ja tein töitä iltaisin ja vapaapäivinäkin. Palkka ei koskaan noussut. Kun kysyin voinko saada korvausta illalla tehdystä ylityöstä, niin korvaus ei ollut mahdollinen. Lopulta nostin kytkintä ja nyt olen aikuisopiskelija matkalla täysin eri alalle. Ei jäänyt ikävä sitä stressiä ja väheksyntää.

uuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuppppppppppp nousee ylös