Lue keskustelun säännöt.
Apteekin henkilökunta - ihan tosiaan kailotetaan julki kovaan ääneen lääkkeet mitä käyttää?
22.11.2022 |
Onko palstalla apteekkaria joka osaisi vastata, minkä takia ne lääkkeet pitää kovaan ääneen julistaa koko apteekin asiakkaille? Tämän päiväisen jälkeen ei jäänyt kenellekään epäselväksi mitä lääkkeitä käytän. Ja uteliaat kääntyivät katsomaan. Onko tuo tahallista asiakkaan nolaamista?
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä tämä lapsuusiän kuvitelma siitä että toisia ihmisiä kiinnostaa sun asiat hiipuu pois kun ihminen kasvaa aikuiseksi.
Todellisuudessa 99,99% ihmisistä ei edes huomaa että sä olet olemassa ja lähinnä toivoo että et olisi ja aktiivisesti yrittää olla olematta millään tavalla tietoinen sun olemassaolosta ja asioista jos tahdonvastaisesti on niistä tullut jotenkin tietoiseksi
Tämä ei kyllä iha just pidä paikkaansa.
Eteenkin maalla kyllä ihmiset just on vaan kiinnostuneita toisten asioista. Siellä kun tapahtuu niin vähän yhtään mitään ja jos Mirkku on apteekissa niin seitsemän muuta silmäparia seuraa mitä se sieltä hake vikkei kaikki tunnekaan Mirkkua. Ja ihanvarmaan kuuntelevat mistä tiskillä puhutaan.Voiluoja miten typerä kommentti. Olet oikein junttien juntti.
Samaa mietin, kauheaa typerää mesoamista.ketään kiinnosta, ärsyttää kun joku itse tulee selittämään vaivojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole huomannut kyllä. Loosseissakin asioidaan reseptilääkkeissä melkosen hiljaa.
Ja mitä häpeemistä hiivassa tai litiumissakaan? Ei apteekissa kovin terveitä asioi.
En ole ikinä kiunnittänyt huomiota mitä.muut ostavat. En edes kassalla kun joku voi edelläni jonkun purkin tai putkilon laittaa kassan eteen.
Nooooo tota noin..... Me muut olemme vähän tarkkaavaisempia ;-)
T. "apteekkikyylä"
Joskus 2000 luvun alussa olin Vantaalla pankissa asioimassa ja edessäni oli iäkäs hitaasti liikkuva rouva joka nosti jotain 500- 700 mk käteistä (en muista tarkasti enää).
Nuori virkailija luetteli mummolle niin kovaan ääneen viisikymmentä, sata, sataviisikymmentä, kaksisataa jne... että varmasti kaikki sisätiloissa olevat kuuli että se kumaraisen mummon käsilaukussa on tuo summa rahaa.
Olin seuraava asiakas ja annoin kyllä aika närkästynyttä palautetta virkailijalle (niin että siihen keskusteluun osallistui viereisen tiskin vanhempi virkailijakin ja soitin jälkikäteen vielä jonnekin ko pankin asiakaspalveluun. Sanoin ihan suoraan että ymmärrättekö että olette ehkä vastuussa jos tuo mummo nyt ryöstetään.
En minäkään jaksa olla kiinnostunut toisten ostoksista mutta olen huomannut saman että jotkut puhuu kovaäänisesti ainakin iäkkäämmille asiakkaille.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on mielisairasta porukkaa taas. Luuletteko että jonkun tuntemattomien lääkitykset kiinnostaa. Ei todellakaan.
Ei nyt ihan nobodyjen, mutta ai että jos vaikka opettaja hakee psyykenlääkkeitä... Se tieto pitää jakaa kavereillekin jo ennen kuin suttura on päässyt köpöttelemään liikkeestä ulos :-)
T. "apteekkikyylä"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joskus 2000 luvun alussa olin Vantaalla pankissa asioimassa ja edessäni oli iäkäs hitaasti liikkuva rouva joka nosti jotain 500- 700 mk käteistä (en muista tarkasti enää).
Nuori virkailija luetteli mummolle niin kovaan ääneen viisikymmentä, sata, sataviisikymmentä, kaksisataa jne... että varmasti kaikki sisätiloissa olevat kuuli että se kumaraisen mummon käsilaukussa on tuo summa rahaa.
Olin seuraava asiakas ja annoin kyllä aika närkästynyttä palautetta virkailijalle (niin että siihen keskusteluun osallistui viereisen tiskin vanhempi virkailijakin ja soitin jälkikäteen vielä jonnekin ko pankin asiakaspalveluun. Sanoin ihan suoraan että ymmärrättekö että olette ehkä vastuussa jos tuo mummo nyt ryöstetään.
Käynyt saman tyyppinen tapaus itsellekin. Nostin vähän yli 5000€ tililtä ja virkailija sitten laski nippua moneen kertaan, kun meni pari kertaa väärin. Muut asiakkaat olivat ihan ns. tappituntumalla ja tuijotuksen oikein tunsi, kun aikaa kului ja virkailija kailottaa kolmatta kertaa 4700... 4800... Eiku ööööööö.... 100... 200... 300....
Lääkkeet ovat asiakkaan yksityisasia eikä niitä kuulu henkilökunnan kuuluttaa muille asiakkaille. OK?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeet ovat asiakkaan yksityisasia eikä niitä kuulu henkilökunnan kuuluttaa muille asiakkaille. OK?
Ei ne kuulutakaan niitä muille asiakkaille. Vainoharhaista kuvitellakaan moista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on mielisairasta porukkaa taas. Luuletteko että jonkun tuntemattomien lääkitykset kiinnostaa. Ei todellakaan.
Ei nyt ihan nobodyjen, mutta ai että jos vaikka opettaja hakee psyykenlääkkeitä... Se tieto pitää jakaa kavereillekin jo ennen kuin suttura on päässyt köpöttelemään liikkeestä ulos :-)
T. "apteekkikyylä"
Sä et saa tietää mitä lääkettä se ope sieltä hakee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä lääke muka on niin nolo tai salainen ettei siitä saisi tiskillä puhua?
No mitä jos kaikki? Lääkkeet liittyvät terveysasioihin jotka ovat salassapidettäviä. Voiko olla vaikea ymmärtää etten halua naapurin Irman tai ylipäätään kenenkään asiaankuulumattoman tietää lääkityksestä tai sairauksista? Sitten jos ei vielä tälläkään asian avauksella ymmärrä niin voi mennä ihan itseensä miettimään mikä viestinnässä menee pieleen.
Sanoin kerran apteekissa samasta asiasta. Kaikki kuului ovelle asti, ja myyjä ( mies) pälyili ovelan näköisenä hyllyjen välissä. Ehdotin jotain, vaikka taustamusiikkia, tai taustaäänimattoa - joo niitä myydään esim. ravintoloille - mitään ei ole muutettu, vaan sama peli jatkuu. En enää käy tuossa apteekissa. Käyn nykyisin tavaratalon yhteydessä olevassa apteekissa, jossa on asiakkaiden tietoturva huomioitu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä tämä lapsuusiän kuvitelma siitä että toisia ihmisiä kiinnostaa sun asiat hiipuu pois kun ihminen kasvaa aikuiseksi.
Todellisuudessa 99,99% ihmisistä ei edes huomaa että sä olet olemassa ja lähinnä toivoo että et olisi ja aktiivisesti yrittää olla olematta millään tavalla tietoinen sun olemassaolosta ja asioista jos tahdonvastaisesti on niistä tullut jotenkin tietoiseksi
Kyllä ihmiset noin keskimäärin ovat aika uteliaita varsinkin tuutjen ja puolituttujen asioita kohtaan. Se on totta, että täysin ventovieraiden asiat harvemmin ketään kiinnostaa.
Isoimmissa kaupungeissa ketään tuskin kiinnostaa apteekkiasiointisi, mutta tilanne voi olla hyvinkin erilainen pienemmissä 5000 - 30 000 asukkaan kaupungeissa, missä useinkin voi sattua niin, että asioidessasi apteekissa siellä on samaan aikaan puolituttujasi.
Asun alle 7000 asukkaan kaupungissa, koskaan ei ole apteekissa henkilökunta kailottanut. Viimeksi kun kävin yksi nainen itse kailotti hirmun isosti lääkkeensä ja vaivansa, farmaseutti puhui hyvin hiljaa ja selvästi välillä keskeytti kun alkoi mennä liian intiimiksi. Enää en edes muista mitä tuo asiakas osti, vaikka tapahtui viime viikolla tämä, sen verran kiinnosti, että toisesta korvasta sisään ja toisesta heti ulos. Apteekissa on loosit, väliseinä niin korkea, että ääni ohjautuu ylös ja asiakas itse istuessaan peittää näkyvyyden muilta. Tiedot luetaan kelakortin viivakodista, ja farmaseutti kysyy onko tuttu lääke, tarvitseeko ohjeita, ei koskaan mainitse lääkkeen nimeä.
Meillä on fiksut ihmiset apteekissa töissä,Sama meidän apteekissa, olen 70-vuotias, koskaan ei ole farmaseutit huudelleet lääkkeitten nimiä. Minkälaisissa junttiapteekeissa te asioitte? Ja jos joku huutelisi, tekisin kerrasta apteekkarille selväksi, että semmoinen ei sovi.
Tuusulan apteekissa vuosia sitten tapahtui seuraavaa:
Mieheni meni hakemaan minulle huuliherpekseen määrättyä lääkettä. Se oli apteekista loppu, ja kun mies kysyi, koska sitä sitten saa, nousi häntä palvellut vanhempi farmaseuttitäti seisomaan ja huikkasi kollegalleen toiselle puolelle salia: Hei Riitta, koska meille tulee Acloviria?
Mies oli tyrmistynyt.
Jotkut luulee, ettei ihmisiä kiinnosta niiden lääkkeet. Mutta kyllä osaa kiinnostaa, ainakin pienillä paikkakunnilla. Ei ole kauaa, kun kuulin naapurin juoruakalta, että parin talon päässä meistä asuva vanhapoika on joku "hullu", kun semmoisia hullujen päälääkkeitä osti apteekista. Diapameja, Ketipinoria, jotain muutakin vielä oli... "Niin enhän minä juorua muuten, mutta sanon vaan jotta osaat olla varovainen, ei niistä hulluista tiedä..." En usko että ko. ihan rauhallisen oloinen yliopistolla duunissa oleva nuorehko mies olisi halunnut näitä tietoja levitettävän ympäriinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se hyvä selvittää muillekkin mitä mieliala lääkkeitä popsit jotta osaavat varoa kun tulet vastaan ja lääkkeet on taas loppu tai olet ottanu liika annostuksen tai mitä apinaruttoa kannat.
Ai näin vai?
Apteekissa kerran sattunut nolo, kun ostin lievään emätintulehdukseen lääkettä, ja nuori reipas myyjä alkoi oikein kovaan kailottaa niitä eri tulehdusten oireita, ilmeisesti neuvoakseen minulle oikean lääkkeen. "onko se EMÄTTIMESTÄ tuleva vuoto kokkareista ja semmoista valkoista, kutiseeko?", "onko siinä EMÄTINVUODOSSA minkäänlaista hajua tai onko verta seassa, verihän voi ilmetä myös vihertävänä tai ruskehtavana sävynä jos se EMÄTINVUOTO on vähäistä ja veri ehtii hapettua..." Tuntui että se kesti ikuisesti ja pari vanhempaa ihmistä kyllä katseli ja kuunteli kiinnostuneena. Onneksi ei tuttuja sattunut paikalle. Gyno-Daktarin-lääkkeen kanssa sieltä lähdin ja auttoi kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Ai näin vai?
Tämä on kumma tämä nykyään ettei saisi "hävetä", eli haluta pitää joitain asioita yksityisasioinaan. Kerran kävin jopa psykiatrin vastaanotolla, joka oli avotilassa. Eipä siinä ihan kauhean arkaluontoisista asioista viitsinyt avautua, vaikka muuten tuntui että juuri psykiatrin vastaanotto jos mikä olisi oikea paikka ne asiat kerrankin kertoa (tyyliin oman velipuolen lapsuudessa tekemä hyväksikäyttö).
90% nais opettajista hakee rauhoittavia mieliala lääkkeitä ja loput on miesoletettuja jotka hakee lääkkeensä alkosta
Tämä ongelma on hankala. Omista lääkkeistä ei halua muiden tietävän, mutta apteekin henkilökunta ei välitä asiakkaan yksityisyydestä tippaakaan. Vaikka yritän hiljaa kertoa mitä lääkettä haluan, farmaseutti kailottaa joka ikinen kerta lääkkeen nimen niin että takana istuvat kuulevat sen.
Vaikka joku täällä sanoo ettei ne ketään kiinnosta, ne ovat silti salaisia asioita joita asiakas ei halua muiden kuulevan. Kyse on siis lääkkeen saavasta asiakkaasta, ei niistä muista asiakkaista.