Apteekin henkilökunta - ihan tosiaan kailotetaan julki kovaan ääneen lääkkeet mitä käyttää?
Onko palstalla apteekkaria joka osaisi vastata, minkä takia ne lääkkeet pitää kovaan ääneen julistaa koko apteekin asiakkaille? Tämän päiväisen jälkeen ei jäänyt kenellekään epäselväksi mitä lääkkeitä käytän. Ja uteliaat kääntyivät katsomaan. Onko tuo tahallista asiakkaan nolaamista?
Kommentit (131)
Olen noin 10 vuotta käyttänyt erästä gynen määräämää lääkettä. Kun haen sitä lisää, on kiva kun joku nuori jolppi siellä luukkunsa takana yrittää sönköttää, miten sitä käytetään. - No, siten kuin olen jo vuosikymmenen käyttänyt...
Ei apteekissa tosiaan osata huomioida yksityisyyttä. Kun kerran kysyin asiaa, niin sanoivat, että voi kirjoittaa lääkkeen nimen lapulle tms.
En nyt haluaisi taas esiintyä sellaisena, joka ei tule muiden naisten kanssa toimeen, mutta apteekissa epäasiallista palvelua naisilta ja miehiltä normaalia. Enpäs mene yksityiskohtiin.
"Hih mä olen Marjo 59 v. ja mun mielestä sellaset järjestetyt koe osto jäynät ja vihjailevat, vinoilevat kommentit on huisin jänniä. Olen ylpeä ottaessani osaa gang stalkingiin."
Frendini haki yli 25 v sitten lääkkeen klamydiaan (itselleen ja kumppanilleen), apteekin työntekijä oli kailottanut kuuluvasti "klamydialääke kahdelle" 😚 kun lääkkeen sai noutaa tiskiltä.
Silloin siis oli jossain Töölön apteekissa tuollainen tapa et lääke noudettiin tiskiltä.
Kyllä on mielisairasta porukkaa taas. Luuletteko että jonkun tuntemattomien lääkitykset kiinnostaa. Ei todellakaan.
Tuossa on apteekkikohtaisia eroja. Kahdessa lähimmässä apteekissa farmaseutit kailotti ihan kaikki niin kovaan ääneen että hävetti.
Toisissa apteekeissa taas osasivat kyllä palvella ihan normaalilla puheäänellä.
Aiheeseen sopii Pirjo apteekissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apteekeissa on eroja. Itse teen nykyään niin, että soitan ja varaan lääkkeet valmiiksi ja noudan kassalta kela kortin kanssa.
toivottavasti tiedostat että tämä toimintatapasi vie henkilökunnalta enemmän aikaa ja aiheuttaa paljon enemmän päänvaivaa kuin se että tulet suoraa asioimaan tiskiin ja maksat lääkkeesi heti.
No millähän tavoin se nyt aiheuttaa päänvaivaa? Tiskiltä, josta lääkkeet haetaan ei hoideta edes maksuliikennettä. Farmaseutti pakkaa lääkkeet kassiin ja vie kassin kassalle odottamaan. Ei vie hänen aikaansa yhtään enempää, uskallan väittää että jopa vähemmän. Meidän kaupungissa on drive in apteekki (kuten esim. Mäkkäri) haen sieltä.
Vierailija kirjoitti:
USAssa pharmacy on useimmiten ison liikkeen yhteydessa. Kun laakari maaraa laakkeen niin se menee pharmacyn tietokoneeseen. Henkilokunta tayttaa pilleripurkin ja laittaa sen kahvalliseen muovipussiin joka ripustetaan tangolle aakkosjarjestyksessa.
Kun menee laakettaan hakemaan kysytaan sukunimi ja syntyma-aika, muovipussista laakkeet tiskille niin etta asiakas nakee etiketit ja hyvaksyy ne. Laakket paperipussiin painettujen ohjeiden kanssa.Kukaan ei sano aaneen mitaan henkilokohtaista ja seuraava asiakas seisoo parin metrin paassa tolpan takana.
Koskaan en ole kuullut muiden sairauksien enka laakkeiden nimia.
Mita ovat nama loosit?
Ehkä luottavat siihen, että ihmiset osaavat lukea ja jos kysyttävää on niin kysyvät. Rehellisesti, sepittääko se tyyppi siinä tiskillä mitään sellaista mitä ei helposti löydä itse. Esim. annostus ja tärkeimmät on siinä etiketissä ja paketissa. Ne pienet präntit joku lukee jos huvittaa ja eihän niitä edes apteekissa käydä läpi, vaan lähinnä luetaan se etiketti sulle. Kannattaako siinä niin tarkkaan edes ohjeistaa. Luulisi, että suurin osa haluaa lukea ne tarkemmin uudestaan ennen käyttöä, eikä mennä ulkomuistista.
Järkevämpää on ohjeistaa jos kysytään. Ei muuten. Kyllä varmaan mummelit, papparaiset ja muuten dummyt kyselee jos ohjeita kaipaavat ja haluavat. Suotakoon se heille, jos siis kysyvät.
Asun pikkukaupungissa ja olen jo vuosia kiristänyt naapureita heidän apteekkiostoksillaan:
- 500 euroa tililleni tai jokainen kuulee klamydiastasi
On varmaan jännittävää olla vaínoharhainen, ap & co
PS Ketään ei kiinnosta.
Laittaisivat edes radion taustalle, mutta kun on aivan hiljaistakin. Ehkä minun lääkkeet ei ketään kiinnosta, mutta yksityisasia ne on silti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä tämä lapsuusiän kuvitelma siitä että toisia ihmisiä kiinnostaa sun asiat hiipuu pois kun ihminen kasvaa aikuiseksi.
Todellisuudessa 99,99% ihmisistä ei edes huomaa että sä olet olemassa ja lähinnä toivoo että et olisi ja aktiivisesti yrittää olla olematta millään tavalla tietoinen sun olemassaolosta ja asioista jos tahdonvastaisesti on niistä tullut jotenkin tietoiseksi
Kyllä ihmiset noin keskimäärin ovat aika uteliaita varsinkin tuutjen ja puolituttujen asioita kohtaan. Se on totta, että täysin ventovieraiden asiat harvemmin ketään kiinnostaa.
Isoimmissa kaupungeissa ketään tuskin kiinnostaa apteekkiasiointisi, mutta tilanne voi olla hyvinkin erilainen pienemmissä 5000 - 30 000 asukkaan kaupungeissa, missä useinkin voi sattua niin, että asioidessasi apteekissa siellä on samaan aikaan puolituttujasi.
Asun alle 7000 asukkaan kaupungissa, koskaan ei ole apteekissa henkilökunta kailottanut. Viimeksi kun kävin yksi nainen itse kailotti hirmun isosti lääkkeensä ja vaivansa, farmaseutti puhui hyvin hiljaa ja selvästi välillä keskeytti kun alkoi mennä liian intiimiksi. Enää en edes muista mitä tuo asiakas osti, vaikka tapahtui viime viikolla tämä, sen verran kiinnosti, että toisesta korvasta sisään ja toisesta heti ulos. Apteekissa on loosit, väliseinä niin korkea, että ääni ohjautuu ylös ja asiakas itse istuessaan peittää näkyvyyden muilta. Tiedot luetaan kelakortin viivakodista, ja farmaseutti kysyy onko tuttu lääke, tarvitseeko ohjeita, ei koskaan mainitse lääkkeen nimeä.
Meillä on fiksut ihmiset apteekissa töissä,
Mikä lääke muka on niin nolo tai salainen ettei siitä saisi tiskillä puhua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä tämä lapsuusiän kuvitelma siitä että toisia ihmisiä kiinnostaa sun asiat hiipuu pois kun ihminen kasvaa aikuiseksi.
Todellisuudessa 99,99% ihmisistä ei edes huomaa että sä olet olemassa ja lähinnä toivoo että et olisi ja aktiivisesti yrittää olla olematta millään tavalla tietoinen sun olemassaolosta ja asioista jos tahdonvastaisesti on niistä tullut jotenkin tietoiseksi
Kyllä ihmiset noin keskimäärin ovat aika uteliaita varsinkin tuutjen ja puolituttujen asioita kohtaan. Se on totta, että täysin ventovieraiden asiat harvemmin ketään kiinnostaa.
Isoimmissa kaupungeissa ketään tuskin kiinnostaa apteekkiasiointisi, mutta tilanne voi olla hyvinkin erilainen pienemmissä 5000 - 30 000 asukkaan kaupungeissa, missä useinkin voi sattua niin, että asioidessasi apteekissa siellä on samaan aikaan puolituttujasi.
Asun alle 7000 asukkaan kaupungissa, koskaan ei ole apteekissa henkilökunta kailottanut. Viimeksi kun kävin yksi nainen itse kailotti hirmun isosti lääkkeensä ja vaivansa, farmaseutti puhui hyvin hiljaa ja selvästi välillä keskeytti kun alkoi mennä liian intiimiksi. Enää en edes muista mitä tuo asiakas osti, vaikka tapahtui viime viikolla tämä, sen verran kiinnosti, että toisesta korvasta sisään ja toisesta heti ulos. Apteekissa on loosit, väliseinä niin korkea, että ääni ohjautuu ylös ja asiakas itse istuessaan peittää näkyvyyden muilta. Tiedot luetaan kelakortin viivakodista, ja farmaseutti kysyy onko tuttu lääke, tarvitseeko ohjeita, ei koskaan mainitse lääkkeen nimeä.
Meillä on fiksut ihmiset apteekissa töissä,
Sama meidän apteekissa, olen 70-vuotias, koskaan ei ole farmaseutit huudelleet lääkkeitten nimiä. Minkälaisissa junttiapteekeissa te asioitte? Ja jos joku huutelisi, tekisin kerrasta apteekkarille selväksi, että semmoinen ei sovi.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä tämä lapsuusiän kuvitelma siitä että toisia ihmisiä kiinnostaa sun asiat hiipuu pois kun ihminen kasvaa aikuiseksi.
Todellisuudessa 99,99% ihmisistä ei edes huomaa että sä olet olemassa ja lähinnä toivoo että et olisi ja aktiivisesti yrittää olla olematta millään tavalla tietoinen sun olemassaolosta ja asioista jos tahdonvastaisesti on niistä tullut jotenkin tietoiseksi
Tämä ei kyllä iha just pidä paikkaansa.
Eteenkin maalla kyllä ihmiset just on vaan kiinnostuneita toisten asioista. Siellä kun tapahtuu niin vähän yhtään mitään ja jos Mirkku on apteekissa niin seitsemän muuta silmäparia seuraa mitä se sieltä hake vikkei kaikki tunnekaan Mirkkua. Ja ihanvarmaan kuuntelevat mistä tiskillä puhutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä tämä lapsuusiän kuvitelma siitä että toisia ihmisiä kiinnostaa sun asiat hiipuu pois kun ihminen kasvaa aikuiseksi.
Todellisuudessa 99,99% ihmisistä ei edes huomaa että sä olet olemassa ja lähinnä toivoo että et olisi ja aktiivisesti yrittää olla olematta millään tavalla tietoinen sun olemassaolosta ja asioista jos tahdonvastaisesti on niistä tullut jotenkin tietoiseksi
Kyllä ihmiset noin keskimäärin ovat aika uteliaita varsinkin tuutjen ja puolituttujen asioita kohtaan. Se on totta, että täysin ventovieraiden asiat harvemmin ketään kiinnostaa.
Isoimmissa kaupungeissa ketään tuskin kiinnostaa apteekkiasiointisi, mutta tilanne voi olla hyvinkin erilainen pienemmissä 5000 - 30 000 asukkaan kaupungeissa, missä useinkin voi sattua niin, että asioidessasi apteekissa siellä on samaan aikaan puolituttujasi.
Asun alle 7000 asukkaan kaupungissa, koskaan ei ole apteekissa henkilökunta kailottanut. Viimeksi kun kävin yksi nainen itse kailotti hirmun isosti lääkkeensä ja vaivansa, farmaseutti puhui hyvin hiljaa ja selvästi välillä keskeytti kun alkoi mennä liian intiimiksi. Enää en edes muista mitä tuo asiakas osti, vaikka tapahtui viime viikolla tämä, sen verran kiinnosti, että toisesta korvasta sisään ja toisesta heti ulos. Apteekissa on loosit, väliseinä niin korkea, että ääni ohjautuu ylös ja asiakas itse istuessaan peittää näkyvyyden muilta. Tiedot luetaan kelakortin viivakodista, ja farmaseutti kysyy onko tuttu lääke, tarvitseeko ohjeita, ei koskaan mainitse lääkkeen nimeä.
Meillä on fiksut ihmiset apteekissa töissä,
Sanat kokemukset, jotkut asiakkaat itse kailottavat kaikki asiansa, siinäpä on henkilökunta. Ikävässä paikassa.
En minä ainakaan tunnista mitään lääkkeitä nimeltä edes muuta kuin oman kilpirauslääkkeen. Ihan rauhassa saa huudella eikä mulla mitään hajua mikä vaiva kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä tämä lapsuusiän kuvitelma siitä että toisia ihmisiä kiinnostaa sun asiat hiipuu pois kun ihminen kasvaa aikuiseksi.
Todellisuudessa 99,99% ihmisistä ei edes huomaa että sä olet olemassa ja lähinnä toivoo että et olisi ja aktiivisesti yrittää olla olematta millään tavalla tietoinen sun olemassaolosta ja asioista jos tahdonvastaisesti on niistä tullut jotenkin tietoiseksi
Tämä ei kyllä iha just pidä paikkaansa.
Eteenkin maalla kyllä ihmiset just on vaan kiinnostuneita toisten asioista. Siellä kun tapahtuu niin vähän yhtään mitään ja jos Mirkku on apteekissa niin seitsemän muuta silmäparia seuraa mitä se sieltä hake vikkei kaikki tunnekaan Mirkkua. Ja ihanvarmaan kuuntelevat mistä tiskillä puhutaan.
Voiluoja miten typerä kommentti. Olet oikein junttien juntti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä tämä lapsuusiän kuvitelma siitä että toisia ihmisiä kiinnostaa sun asiat hiipuu pois kun ihminen kasvaa aikuiseksi.
Todellisuudessa 99,99% ihmisistä ei edes huomaa että sä olet olemassa ja lähinnä toivoo että et olisi ja aktiivisesti yrittää olla olematta millään tavalla tietoinen sun olemassaolosta ja asioista jos tahdonvastaisesti on niistä tullut jotenkin tietoiseksi
Kyllä ihmiset noin keskimäärin ovat aika uteliaita varsinkin tuutjen ja puolituttujen asioita kohtaan. Se on totta, että täysin ventovieraiden asiat harvemmin ketään kiinnostaa.
Isoimmissa kaupungeissa ketään tuskin kiinnostaa apteekkiasiointisi, mutta tilanne voi olla hyvinkin erilainen pienemmissä 5000 - 30 000 asukkaan kaupungeissa, missä useinkin voi sattua niin, että asioidessasi apteekissa siellä on samaan aikaan puolituttujasi.
Asun alle 7000 asukkaan kaupungissa, koskaan ei ole apteekissa henkilökunta kailottanut. Viimeksi kun kävin yksi nainen itse kailotti hirmun isosti lääkkeensä ja vaivansa, farmaseutti puhui hyvin hiljaa ja selvästi välillä keskeytti kun alkoi mennä liian intiimiksi. Enää en edes muista mitä tuo asiakas osti, vaikka tapahtui viime viikolla tämä, sen verran kiinnosti, että toisesta korvasta sisään ja toisesta heti ulos. Apteekissa on loosit, väliseinä niin korkea, että ääni ohjautuu ylös ja asiakas itse istuessaan peittää näkyvyyden muilta. Tiedot luetaan kelakortin viivakodista, ja farmaseutti kysyy onko tuttu lääke, tarvitseeko ohjeita, ei koskaan mainitse lääkkeen nimeä.
Meillä on fiksut ihmiset apteekissa töissä,
Sama meillä, fiksut ihmiset töissä, eihän nykyään lääkettä edes pyydetä nimellä, se luetaan viivakoodista.
Ei minua haittaa. Itsekkin puhun kovaäänisesti. Ketä kiinnostaa toisen lääkitys??