Lapsen kaveri kylässä ja kiertelee asuntoa ja ihastelee kaikkea
Sanoin jo muutamasti, että nyt voitte mennä leikkimään niin ei usko vaan tonkii kaikkialla ja ihmettelee kaikkea. Mä niin inhoon tätä lasten kyläilyä (pieniä alakoululaisia) kun joka kerta joutuu itse olemaan ohjaamassa, selittämässä ja taas ohjaamassa menoa.
Sitten ilmoitetaan isosti, että mennään kakalle ja istutaan siellä vessassa vaikka kuinka ja kauan.
Nyt en taas hetkeen ota meille ketään kylään, koska tää on niin raskasta.
Kommentit (16)
Miksi ohjaat? Anna haahuilla tai sano lapsellesi että vie kaverinsa ulos.
Taidat olla minä minä-ihmisiä että paljon mieti lapsesi näkökulmasta.
Just sellainen olen, minä ihminen. Omia lapsia kestän, en muiden. Tää on kyllä hirveää, mutta täyttä tuskaa nämä kyläilyt. Tuntuu, että jokaisessa kylään tulevassa alkaa ärysttämään joku. Viimeksi oli tyyppi, kuka 15min jlk kysy, millon syödään herkkuja. Oma koti on itselle hyvin pyhä paikka ja tämä on todella tukalaa.
Niitä lapsia voi vähän ohjata. "Kylässä ei saa ilman lupaa availla laatikoita" tms. Mutta muuten on mielestäni ihanaa, jos lapsi ihailee kaikkea. On tullut vastaan sellaisiakin, jotka kommentoivat "meillä on isompi telkkari/parempi pöytä".
Vierailija kirjoitti:
Niitä lapsia voi vähän ohjata. "Kylässä ei saa ilman lupaa availla laatikoita" tms. Mutta muuten on mielestäni ihanaa, jos lapsi ihailee kaikkea. On tullut vastaan sellaisiakin, jotka kommentoivat "meillä on isompi telkkari/parempi pöytä".
Joo. Oltiin vasta muutettu, kun lapsen luokkakaveri tuli kylään. " Onpa pieni tää Veetin huone " Oli vielä sen verran iso koululainen, että tajusi hetken päästä ettei se ehkä ollut kohteliasta. "Tai siis ku en mä vaan ole nähnyt näin pientä."
Ei tainnut meillä toiste käydä, vaikka olisi ollut tervetullut.
Pienet ovat sinun murheet, jos suurin ongelma ovat kotia ihastelevat lapset ja vetämätön vessa.
Ongelma on ratkaistu, kun et laske ketään teille sisälle tai sitten muutat vain elämänasennettasi. Oikeasti nuo eivät ole mitään murheita, sinä olet vain negatiivinen.
Muistan kun lapsena menin kylään.Ikkunalla pääsiäiskani suklaasta kauniissa kiiltävässä paperissa. Ihastelin sitä ja himosin, ei meillä tuollaisia hienouksia ole, ei koskaan ollut.Kun tuli ilta menin ja katsoin ikkunassa kun se kaunis kani istui pöytävalaisimen alla ja oli vaan niin houkutteleva. Onneksi lamppu valais . Menin nukkumaan ja pyysin Jumalalata että saisin joskus sellaisen kanin! Luoja on kuunnellut, antanut minulle kaikkea hyvää! Kiitollinen.
Tästä sinulle ; Mietipä, jos tämäkin lapsi tulee vähävaraisesta kodista ja on niinkuin olisi tullut satumaahan. Miten olet noin kylmä?
Olet vain järkyttävä aikuinen, ei muuta. Mihin sinun lapsi menee ison hädän tultua, ei kai vaan vessaan? On meitä, on on. Lapsi patja!
Jos ei kestä lasten käytöstä, ei kannata hankkia lapsia.
Ei tämä mitään rakettitiedettä ole.
Ihastelee sinun kotiasi, olisit hyvilläsi. Ehkä hän on tuleva sisustusguru.
Onko se eriasia kun sinä kutsut jonkun aikuisen esim. kahville ja tämä aikuinen ihastelee vaikka keittiön kaakeleita, nojatuoliasi tai vaikka kivaa kattolamppua. Vai vastaisitko sille vain, et lähe kotiin kyylä! . Äläkä kattele mun kattolamppuja!
Vieraallekin lapselle voi laittaa rajat sinun omassa kodissasi. Voit sulkea ovia ja sanoa, ettei niihin huoneisiin saa mennä. Lasta voi kauniisti kiittää kehuista ja ohjata sitten lasten omaan huoneeseen leikkimään.
Tuota vessajuttua en tajunnut.Kai teillä saa käydä kakalla vai onko se rajattua hupia vain valituille henkilöille?
Mun lapsenlapset ihmettelee aina mun luona kaikkia tavaroita, koska niiden oma koti on sisustettu skandinaavisen pelkistettyyn tyyliin ja mun koti taas on värikäs, boheemi ja rönsyilevä. Mun mielestä on kivaa esitellä niille kaikkea ja kertoa niistä esineistä jotain. Ehkä sunkin lapsen kaveri ihailee sun sisustustyyliä 😁
Ja kakat jätetään vetämättä. Niin jäätävää..