Mies haluaa "luvan jättäytyä ulkopuolelle" lasten asioista
Mieheni on autismin kirjolla, lisänä ADD-piirteet. (Diagnoosi saatu vasta aikuisiällä, yhden lapsemme nepsyoireiden selvittelyn sivutuotteena.) Arki on hänelle monella tavalla haastavaa ja kuormittavaa, hän ei pysy perillä lasten asioista ja pelkkä yrittäminenkin kuormittaa häntä.
Minä vastaan käytännössä lasten asioista ja myös ihan perusarjesta. Mies osallistuu pyynnöstä, hoitaa ja tekee kyllä paljonkin, mutta ei itsenäisesti ota vastuuta asioista. Hän tuntee itsensä ulkopuoliseksi yrittäessään seurata arkeen, esim. kouluun liittyviä keskusteluja, ja tämä tuntuu hänestä ikävältä. Helpompaa on, jos hän omasta aloitteestaan jättäytyy ulkopuolelle. Tämä kuitenkin aiheuttaa yleensä sen, että minä huolestun, kun mies vaikuttaa etäiseltä, ja käymme sitten asiasta pitkiä keskusteluja.
Mies sanoi, että hänen kannaltaan ideaaliratkaisu olisi, että hän saisi ihan luvan kanssa jättäytyä näiden asioiden ulkopuolelle. Käytännössä siis minä olisin yksin kokonaan vastuussa. Ymmärrän tämän miehen kannalta, mutta omalta kannaltani tämä ei tunnu reilulta - kokisin olevani yksinhuoltaja, vaikka elän ydinperheessä.
Parisuhde toimii hyvin ja rakastamme toisiamme, joten erokaan ei tässä tilanteessa vaikuta oikealta ratkaisulta. Millaisia ajatuksia tilanne herättää teissä, kuinka sitä kannattaisi ratkaista?
Kommentit (61)
Miten voi olla ihana, rakastava suhde ja samat arvot miehen kanssa, joka uhriutuu omasta laiskuudestaan ja suoraan sanoo ettei halua hoitaa lasten asioita. Ilmeisesti ei ole tähänkään asti juuri hoitanut, ainakaan menestyksekkäästi. Menestys esim arkijuttujen, koulun ja lapsen terveydenhoidon osalta tarkoittaa siis vain sitä, että asiat tulevat hoidetuksi ja muiden ei tarvitse korjailla hänen virheitään tai unohduksiaan.
En voisi rakastaa ihmistä joka ei välitä tuon enempää lapsistaan. Me sadat, tuhannet muutkin nepsyt hoidamme lapsemme kunnolla. Juuri tuollaisten pumpuloiden takia meitä edelleen syrjitään ja vähätellään. Sama juttu kuin mt-ongelmissa: diagnoosi ei tee kusipääksi, ihmisen arvot ja toiminta tekee.
Jotain sun mies venkuloi, mutta en tiedä mitä? Onko teillä kuitenkin tehtäviä jaettu, että kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea? Toki molempien on hyvä olla perillä lasten asioista, mutta jotain voi jakaa.
Tehkää työnjakoa. Sä hoidat koulun ja mies esimerkiksi harrastuksiin viennin ja vaikkapa kylpyhuoneiden/ vessojen pesun ja lattiakaivojen putsauksen ja ilta-imuroinnin.
Ei se tee autuaaksi, että molemmat tekevät hampaat irvessä kaikkea. Työt voi jakaa, niin, että omata ikävimmät voi jättää toiselle, jos puolesta hoitaa toisen inhokkeja tilalla.
Vierailija kirjoitti:
Tehkää työnjakoa. Sä hoidat koulun ja mies esimerkiksi harrastuksiin viennin ja vaikkapa kylpyhuoneiden/ vessojen pesun ja lattiakaivojen putsauksen ja ilta-imuroinnin.
Ei se tee autuaaksi, että molemmat tekevät hampaat irvessä kaikkea. Työt voi jakaa, niin, että omata ikävimmät voi jättää toiselle, jos puolesta hoitaa toisen inhokkeja tilalla.
Etkö lukenut mitä ap kirjoitti? Mies haluaa luopua kaikkien lasten asioiden hoitamisesta.
Minä antaisin miehelle luvan jättäytyä ulkopuolelle lasten asioista.
Minulla olisi sitten oikeus jättäytyä ulkopuolelle ruuanlaitosta ja siivouksesta.
Mun miehellä ei oo edes mitään diagnooseja eikä se siltikään muista tai huolehdi mitään tuollaisia asioita. Minulla on kaikki wilmatunnukset, whatsupp ryhmät ja muut. Minun pitää muistaa kaikki lääkäriajat ja koulun spesiaalipäivät, aikataulumuutokset, kokeet ja läksyt. Huolehtia päiväkotiin hoitoaikailmoitukset ja lippulappuset. Edes lasten harrastuksiin lähtöä se ei muista ilman muistuttamista vaikka ne on koko vuoden samaan aikaan.
Miehellä on vuorotyö, jossa valvoo yli vuorokauden putkeen ja välissä nukkuu muutaman tunnin kun taas hälytetään töihin. Se ehkä osaltaan selittää, kun elää ihan eri rytmissä eikä pysy edes viikonpäivistä kärryillä.
Sellainen bloggaaja kuin Puutalobaby kirjoitti taannoin, että hän on ollut äiti 10v mutta ei ole koskaan pessyt lapsen hiuksia eikä tehnyt lapsilleen ruokaa eikä imuroinut. Ei ole vuosikausiin vienyt roskia. Mies hoitaa nuo. Nainen hoitaa lasten koulu- ja kaveriasiat sekä vaatehankinnat. Mies ei tiedä edes opettajien etunimiä. Voisittehan te kokeilla tuollaista?
Sano sille että et tykkää yhtään mistään kotitöistä ja haluaisit luvan jättäytyä niistä. Ei sun autistimiestä varmaan haittaa yksin imuroida.
Meillä mä olen aina vastannut lasten päiväkoti/kouluasioista ja sähköisistä reissuvihoista. Mies ollut niistä pihalla.
Mielestäni tuossa olisi tärkeää rajata mitkä alueet kuuluvat miehelle. Näin hänen on helpompi niihin keskittyä. Varsinkin jos on keskittymishäiriö, niin kaikkeen keskittyminen voi olla todella vaikeaa.
Olisiko siis mahdollista, että mies ottaisi tietyt alueet lapsista omalle harteillen ja sinä taas sitten toiset? Esimerkiksi hän auttaa lapsia tietyissä kouluaineissa ja askareissa, sinä taas toisissa?
Siis kyllä meillä on paljon työnjakoa. Mies nimenomaan aina imuroi, hoitaa myös pitkälti ruokaostokset, vastaa pääosin ruoanlaitosta, kuskaa lapsia.
Hän on huono asioissa, jotka eivät hoidu rutiinilla. Joissa pitää miettiä lapsen tarpeita tai tunteita, erityisesti teini-ikäisten lasten. Kun lapset olivat pieniä, hän leikki, luki ja ulkoili heidän kanssaan aivan urakalla, ei mitenkään ollut vähän mukana. Mutta ei enää ymmärrä teinejä ja siksi kaikki "vaikeat" asiat jäävät minulle.
Vierailija kirjoitti:
Onko hänellä diagnoosi? Lääkkeet?
Toi ei ole ok, olkoon mikä nepsy hyvänsä. Jos on hankkinut lapsia, niin niistä pidetään huolta. Vaikka sitten väkisin. En voisi olla vapaamatkustajan kanssa.
Ei se tarkoita ettei pidä lapsista huolta jos ei tee jokaikistä asiaa vaan toinen tekee
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuossa olisi tärkeää rajata mitkä alueet kuuluvat miehelle. Näin hänen on helpompi niihin keskittyä. Varsinkin jos on keskittymishäiriö, niin kaikkeen keskittyminen voi olla todella vaikeaa.
Olisiko siis mahdollista, että mies ottaisi tietyt alueet lapsista omalle harteillen ja sinä taas sitten toiset? Esimerkiksi hän auttaa lapsia tietyissä kouluaineissa ja askareissa, sinä taas toisissa?
Ap sanoi selkeästi että mies haluaisi jättäytyä kaikesta lasten asioiden hoitamiseen liittyvästä hommasta eroon, niin noista koulujutuista kuin kodinhoidosta, ihan kaikista. Toivoo että ap kantaisi yksin vastuun kaikesta. Sitten täällä tullaan ehdottamaan jotain noin arkista päivänselvyyttä. Mies on ilmaissut ettei tahdo hoitaa mitään kun aivan kaikki on hänelle hyvin raskasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia kouluun liittyviä keskusteluja tarkoitat? Kotona lasten ja vanhempien kanssa käytäviä, vai Wilmaa vai esim luokan vanhempien whatsapp - ryhmää? Olen perusnormaali äiti, mutta luokan whatsappi on välillä niin sakeaa, että todellakin jättäydyn pois. Lasten koulunkäyntiin liittyvistä asioista ei kyllä voi vanhempi perheessä itseään ulkoistaa!
Kouluasioissa esim. yläkoululaisella on jonkin verran haasteita (myös ADD). Niinpä hän pitää meidät ajan tasalla tulevista kokeista, joihin pitää sitten harjoitella yhdessä. Mies osallistuu siten, että opiskelee lapsen kanssa niitä aineita, joissa hän on vahvempi, kun taas minä olen tukena joissakin toisissa aineissa.
Käytännössä tämä menee niin, että minä seuraan kalenteria, juttelen lapsen kanssa milloin mitäkin pitää opiskella, selvitän mahdollisesti opettajan kanssa miten lapsella menee ja onko haasteita, pyydän lasta huolehtimaan harjoitusmonisteet yms. kotiin, jne. Mies osallistuu niin, että pyydettynä iltana pyydetyllä hetkellä hän käy oppisisältöä läpi lapsen kanssa. Kaikki aiheesta käytävä tai sitä sivuava keskustelu lapsen kanssa menee siis mieheltä ohi, hän ei ole "läsnä" kun juttelemme näistä vaikka ruokapöydässä, joten ei myöskään ole kärryillä.
Hän kyllä mielellään olisi ja haluaisi pysyä kärryillä, mutta kun ei pysy.
No ei tietenkään ole "läsnä" koska miettii sitä toista naista. Arvatenkin miehellä on myös paljon "ylitöitä" ja "harrastuksia." Ennen on tainnut olla enemmän läsnä, mutta sinä kuvittelet nykytilanteen johtuvan jostakin aikuisen muotidiagnosoidusta ADHD:sta. Mies vedättää sinua mennen tullen.
Vierailija kirjoitti:
Sano sille että et tykkää yhtään mistään kotitöistä ja haluaisit luvan jättäytyä niistä. Ei sun autistimiestä varmaan haittaa yksin imuroida.
Vaikka en ole autisti, niin mielelläni jäisin imuroimaan, jos ei tarvitse stressata lapsen koulusta. Ja aika lähellä tätä tilannetta ollaankin, paitsi että siivooja hoitaa isommat siivoukset. Toisia stressaa toiset asiat enemmän kuin toisia.
Vierailija kirjoitti:
Siis kyllä meillä on paljon työnjakoa. Mies nimenomaan aina imuroi, hoitaa myös pitkälti ruokaostokset, vastaa pääosin ruoanlaitosta, kuskaa lapsia.
Hän on huono asioissa, jotka eivät hoidu rutiinilla. Joissa pitää miettiä lapsen tarpeita tai tunteita, erityisesti teini-ikäisten lasten. Kun lapset olivat pieniä, hän leikki, luki ja ulkoili heidän kanssaan aivan urakalla, ei mitenkään ollut vähän mukana. Mutta ei enää ymmärrä teinejä ja siksi kaikki "vaikeat" asiat jäävät minulle.
Olipahan todella mukavaa vanhemmuutta se kun lasten kanssa saattoi leikkiä ja pitää hauskaa. Pelata, iloita, katsella yhdessä huoletta maailmaa. Jokaiselle vanhemmalle teini on uudenlainen juttu. Minulle olisi myös sopinut että hoidan lapsia ikuisesti suloisina pieninä nöpöneninä, ja joku muu olisi voinut mielellään ottaa vastuun murrosiän tuskassa pyörivistä hikisukista ja äyskivistä kuukautiskipuisista ovenpaiskojista. Miten kätevää! Harmi ettei vanhemmuus toimi niin. Eikä se toimi teilläkään, tämä aloitus kertoo sen. Voimia sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia kouluun liittyviä keskusteluja tarkoitat? Kotona lasten ja vanhempien kanssa käytäviä, vai Wilmaa vai esim luokan vanhempien whatsapp - ryhmää? Olen perusnormaali äiti, mutta luokan whatsappi on välillä niin sakeaa, että todellakin jättäydyn pois. Lasten koulunkäyntiin liittyvistä asioista ei kyllä voi vanhempi perheessä itseään ulkoistaa!
Kouluasioissa esim. yläkoululaisella on jonkin verran haasteita (myös ADD). Niinpä hän pitää meidät ajan tasalla tulevista kokeista, joihin pitää sitten harjoitella yhdessä. Mies osallistuu siten, että opiskelee lapsen kanssa niitä aineita, joissa hän on vahvempi, kun taas minä olen tukena joissakin toisissa aineissa.
Käytännössä tämä menee niin, että minä seuraan kalenteria, juttelen lapsen kanssa milloin mitäkin pitää opiskella, selvitän mahdollisesti opettajan kanssa miten lapsella menee ja onko haasteita, pyydän lasta huolehtimaan harjoitusmonisteet yms. kotiin, jne. Mies osallistuu niin, että pyydettynä iltana pyydetyllä hetkellä hän käy oppisisältöä läpi lapsen kanssa. Kaikki aiheesta käytävä tai sitä sivuava keskustelu lapsen kanssa menee siis mieheltä ohi, hän ei ole "läsnä" kun juttelemme näistä vaikka ruokapöydässä, joten ei myöskään ole kärryillä.
Hän kyllä mielellään olisi ja haluaisi pysyä kärryillä, mutta kun ei pysy.
Edellä kirjoitit että on pärjännyt elämässä normaalisti, on koulutus ja työ jne. Lasten asioihin osallistuminen ei ole mitään rakettitiedettä, jos selviytyy muustakin aikuisen elämässä niin selviytyy tästäkin. Nyt taitaa miehesi yrittää diagnoosin varjolla nakittaa sut tekemään kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuossa olisi tärkeää rajata mitkä alueet kuuluvat miehelle. Näin hänen on helpompi niihin keskittyä. Varsinkin jos on keskittymishäiriö, niin kaikkeen keskittyminen voi olla todella vaikeaa.
Olisiko siis mahdollista, että mies ottaisi tietyt alueet lapsista omalle harteillen ja sinä taas sitten toiset? Esimerkiksi hän auttaa lapsia tietyissä kouluaineissa ja askareissa, sinä taas toisissa?
Ap sanoi selkeästi että mies haluaisi jättäytyä kaikesta lasten asioiden hoitamiseen liittyvästä hommasta eroon, niin noista koulujutuista kuin kodinhoidosta, ihan kaikista. Toivoo että ap kantaisi yksin vastuun kaikesta. Sitten täällä tullaan ehdottamaan jotain noin arkista päivänselvyyttä. Mies on ilmaissut ettei tahdo hoitaa mitään kun aivan kaikki on hänelle hyvin raskasta.
Ap tässä, sitten ilmaisin kyllä itseäni huonosti. Mies kyllä huolehtii kodinhoitoon liittyviä asioita paljonkin. Tekee myös varsin mielellään kaikki likaiset ja ikävät työt lattiakaivon puhdistuksesta jätehuoltoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuossa olisi tärkeää rajata mitkä alueet kuuluvat miehelle. Näin hänen on helpompi niihin keskittyä. Varsinkin jos on keskittymishäiriö, niin kaikkeen keskittyminen voi olla todella vaikeaa.
Olisiko siis mahdollista, että mies ottaisi tietyt alueet lapsista omalle harteillen ja sinä taas sitten toiset? Esimerkiksi hän auttaa lapsia tietyissä kouluaineissa ja askareissa, sinä taas toisissa?
Ap sanoi selkeästi että mies haluaisi jättäytyä kaikesta lasten asioiden hoitamiseen liittyvästä hommasta eroon, niin noista koulujutuista kuin kodinhoidosta, ihan kaikista. Toivoo että ap kantaisi yksin vastuun kaikesta. Sitten täällä tullaan ehdottamaan jotain noin arkista päivänselvyyttä. Mies on ilmaissut ettei tahdo hoitaa mitään kun aivan kaikki on hänelle hyvin raskasta.
Jos heillä ei ole koskaan ollut selkeää jakoa työlle, niin tottakai se keskittymishäiriöiseltä tuntuu todella raskaalta. Siksi ehdotin tuota.
Ja minulla itselläni on ADHD.
Ei helv..
Älä nyt tuohon suostu. Mies on yhtä lailla vastuussa lapsista on sitten mikä tahansa diagnoosi.
Ja nuo kirjainyhdistelmät on kyllä ihan yhtä kykeniviä hoitamaan asioita kun ovat harrastamaan seksiä.