Lue keskustelun säännöt.
Rikkinäisen/"lasisen lapsuuden"tms.taustaisena,koetko utopistisena...
19.11.2022 |
kun joku normolapsuuden taustallaan puhuu vanhemmistaan,sukulaisista,serkuista,jne?
Ts.Onko sinulla yhteistä keskusteltavaa mahdollisesti syrjäytyneenä tälläisen vaikkapa keskiluokkaisen ihmisen kanssa,vai elättekö aivan omissa kuplissanne,kun toinen puhuu vaikka isästään, jota sinulla ei koskaan ollutkaan(olet viettänyt osan lapsuuttasi vaikka nuorisokodissa tms.)
Onko täällä ihmisiä,joille tuollainen tavallinen lapsuus on ylelliseltä kuulostava utopia?
Kommentit (7)
Joo tänään juuri mietin miten outoa on kun ihmiset iloisesti puhuu että serkun kanssa sitä ja tätä, itse en ole nähnytkään serkkujani ehkä 20 vuoteen. En todellakaan tunne kuuluvani normaali-ihmisten joukkoon etenkin kun ei ole myöskään kun normaali tullut ja pelastanut hyvään parisuhteeseen ja omaan perheeseensä kuten monille muille naisille tuntuu käyvän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo tänään juuri mietin miten outoa on kun ihmiset iloisesti puhuu että serkun kanssa sitä ja tätä, itse en ole nähnytkään serkkujani ehkä 20 vuoteen. En todellakaan tunne kuuluvani normaali-ihmisten joukkoon etenkin kun ei ole myöskään kun normaali tullut ja pelastanut hyvään parisuhteeseen ja omaan perheeseensä kuten monille muille naisille tuntuu käyvän.
"kukaan"
No en mä mielellään puhu enää lapsuudesta ylipäänsä mut jos joku nyt kertoo jotain kivoja kokemuksia, niin ihan vapaasti. Ei kai kaikki omatkaan muistot huonoja ole.
Voi kyynel. Katkeruus ja ikivanhoissa asioissa vellominen on suominaisen ehtymätön voimavara!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kommentoijilla meni aloitus tunteisiin. Ottakaa vähän loiventavaa, niin kyllä se krapulakiukku siitä laantuu.
No en koe utopistisena. Mielelläni juttelen asioista, joskus toki ajattelen että olisipa itsellänikin ollut tuollaista. Varsinaista kateutta en kuitenkaan tunne, siis mitään pahantahtoista.