David Lynchin arvoituksellinen ja painajaismainen mestariteos kahden naisen seikkailusta unelmien kaupungissa.

Mistä muuten tietää, milloin tuo tulee Areenaan? Meillä ei ole telkkaria, mielelläni katsoisin jo tänään.

Ite piän enempi Terminaattoreista (osat 1 ja 2).

Vierailija kirjoitti:

Ite piän enempi Terminaattoreista (osat 1 ja 2).

Aivan äärimmäisen hyviä elokuvia molemmat (mielestäni varsinkin 1. osa). Aikalailla eri genreä kuitenkin, eivät ole vertailukelpoisia.

Vierailija kirjoitti:

Eraserheadia suosittelen lämpimästi kaikille!

https://ww6.0123movie.net/movie/eraserhead-6883.html

Kiitos. En olisi muuten huomannut katsoa.

Mulholland Drive kuului pitkään lempielokuviini. Kyllä laittaisin sen vieläkin top-15:een.

Se kertoo mielestäni haaveiden ja todellisuuden välisestä kuilusta sekä epäonnistumisen kammosta.

Lynchin monet elokuvat muistuttavat unia, joskus painajaisia. Kauhuelokuvien ystävänä arvostan tiettyjä kohtauksia Mulholland Drivessa.

Muita hyviä elokuvia Lynchiltä ovat mielestäni Blue Velvet, Inland Empire ja Lost Highway.

Kaffebulla kirjoitti:

Mä en ymmärtänyt yhtään mitä tässä tapahtuu. Voiko joku selittää?

Noin kaksi kolmasosaa elokuvasta on vaalean naisen unelmaa, mielikuvitusta. Alussa se sanookin LA:ta "dream landiksi". Teatterikohtauksen jälkeen näytetään, mitä todellisuudessa tapahtui, kohtaus kerrallaan takaperin.

(Sitä en tiedä, mikä se jutska siellä sen kahvilavaunun takapihalla on, mutta se kai selviää ennen leffaa nähtävästä esittelystä?)

Jos elokuvan tapahtumia pitää jälkikäteen selittää, jossain on menty yhtä pahasti metsään kuin jos elokuva vääntää rautalangasta itsestäänselvyyksiä. Tarinan pitää olla aina keskiössä, vaikka kerrontatapa olisikin visuaalinen.

Vierailija kirjoitti:

Jos elokuvan tapahtumia pitää jälkikäteen selittää, jossain on menty yhtä pahasti metsään kuin jos elokuva vääntää rautalangasta itsestäänselvyyksiä. Tarinan pitää olla aina keskiössä, vaikka kerrontatapa olisikin visuaalinen.

Miksi tarinan pitäisi olla keskiössä?

Yleensä ohjaajien ensimmäiset leffat on parhaita sitten menee vain huonompaan suuntaan.

Ridley Scottin uudemmat Alien leffat ja Peter Jacksonin leffat ovat hyviä esimerkkejä.

Minusta tämä oli pelkästään puuduttavan tylsä. Lynch usein on. Poikkeuksena Twin Peaks.

Taru Sormusten Herran jälkeen Peter Jackson on mennyt laadullisesti alaspäin kovaa vauhtia. Mortal Engines? King Kong? Hobtit ovat laadultaan paljon huonompia.

Vierailija kirjoitti:

Juoni lyhyesti.

Näissä sen tuoreimmissa elokuvissa ei ole juonta perinteisesti ajateltuna. Niitä kannattaa katsoa pelkästään tunnelman ja taitavan näyttelijäntyön takia ja unohtaa yritys edes ymmärtää niitä logiikan työkaluilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos elokuvan tapahtumia pitää jälkikäteen selittää, jossain on menty yhtä pahasti metsään kuin jos elokuva vääntää rautalangasta itsestäänselvyyksiä. Tarinan pitää olla aina keskiössä, vaikka kerrontatapa olisikin visuaalinen.

Miksi tarinan pitäisi olla keskiössä?

Koska random kuvia voin katsella aivan hyvin vaikka google photosista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos elokuvan tapahtumia pitää jälkikäteen selittää, jossain on menty yhtä pahasti metsään kuin jos elokuva vääntää rautalangasta itsestäänselvyyksiä. Tarinan pitää olla aina keskiössä, vaikka kerrontatapa olisikin visuaalinen.

Miksi tarinan pitäisi olla keskiössä?

Koska random kuvia voin katsella aivan hyvin vaikka google photosista. 

Joo, mutta me emme nyt puhu satunnaisten kuvien katselemisesta, vaan elokuvista. Miksi juuri tarinan pitäisi olla keskiössä? Elokuvalla on muitakin arvoja kuin tarina. Mulle Lynchin elokuvissa tarina ei ole tärkein, se on lisä. Harvoin niistä ensimmäisellä katselukerralla ymmärtää mitään kauhean konkreettisesti. Lynch ei myöskään halua selittää elokuviaan, koska hän ei sillä tavalla halua rajoittaa katsojien tulkintaa. Hyvä päätös. 

Eivät kaikki elokuvat ole kaikille. Se, että joku elokuva ei miellytä sinua, ei vielä tarkoita sitä, onko mennyt metsään vai ei. 

Vierailija kirjoitti:

Taru Sormusten Herran jälkeen Peter Jackson on mennyt laadullisesti alaspäin kovaa vauhtia. Mortal Engines? King Kong? Hobtit ovat laadultaan paljon huonompia.

Näitähän tulee ja menee. Shyamalan floppasi ensimmäisten elokuvien jälkeen täydellisesti. Jos Jordan Peelen esikoisohjaus Get Out oli virkistävä, niin kolmas elokuva Nope oli jo järkyttävää sontaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos elokuvan tapahtumia pitää jälkikäteen selittää, jossain on menty yhtä pahasti metsään kuin jos elokuva vääntää rautalangasta itsestäänselvyyksiä. Tarinan pitää olla aina keskiössä, vaikka kerrontatapa olisikin visuaalinen.

Miksi tarinan pitäisi olla keskiössä?

Koska random kuvia voin katsella aivan hyvin vaikka google photosista. 

Joo, mutta me emme nyt puhu satunnaisten kuvien katselemisesta, vaan elokuvista. Miksi juuri tarinan pitäisi olla keskiössä? Elokuvalla on muitakin arvoja kuin tarina. Mulle Lynchin elokuvissa tarina ei ole tärkein, se on lisä. Harvoin niistä ensimmäisellä katselukerralla ymmärtää mitään kauhean konkreettisesti. Lynch ei myöskään halua selittää elokuviaan, koska hän ei sillä tavalla halua rajoittaa katsojien tulkintaa. Hyvä päätös. 

Eivät kaikki elokuvat ole kaikille. Se, että joku elokuva ei miellytä sinua, ei vielä tarkoita sitä, onko mennyt metsään vai ei. 

Pidän kyllä miehen varhaisesta tuotannost, missä hän ei yrittänyt liikaa ylläpitää teennäisesti mainettaan, koska sellaista ei ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos elokuvan tapahtumia pitää jälkikäteen selittää, jossain on menty yhtä pahasti metsään kuin jos elokuva vääntää rautalangasta itsestäänselvyyksiä. Tarinan pitää olla aina keskiössä, vaikka kerrontatapa olisikin visuaalinen.

Miksi tarinan pitäisi olla keskiössä?

Koska random kuvia voin katsella aivan hyvin vaikka google photosista. 

Joo, mutta me emme nyt puhu satunnaisten kuvien katselemisesta, vaan elokuvista. Miksi juuri tarinan pitäisi olla keskiössä? Elokuvalla on muitakin arvoja kuin tarina. Mulle Lynchin elokuvissa tarina ei ole tärkein, se on lisä. Harvoin niistä ensimmäisellä katselukerralla ymmärtää mitään kauhean konkreettisesti. Lynch ei myöskään halua selittää elokuviaan, koska hän ei sillä tavalla halua rajoittaa katsojien tulkintaa. Hyvä päätös. 

Eivät kaikki elokuvat ole kaikille. Se, että joku elokuva ei miellytä sinua, ei vielä tarkoita sitä, onko mennyt metsään vai ei. 

Pidän kyllä miehen varhaisesta tuotannost, missä hän ei yrittänyt liikaa ylläpitää teennäisesti mainettaan, koska sellaista ei ollut.

Ajatteletko siis itse olevasi absoluuttinen mittatikku siinä, mikä on hyvää ja huonoa elokuvaa, ja mikä esim. on tuota teennäistä maineen ylläpitoa? Koska mä en koe Lynchin tuotantoa lainkaan teennäiseksi, vaan erittäin puhuttelevaksi.

Vierailija kirjoitti:

Ja mitä tulee Twin Peaksiin, mä tykkään The Returnista jopa enemmän kuin alkuperäisestä.

#6

The Return on kovin sekava. Siitä ei edes selviä, mistä siinä on kyse. Huumori on häivytetty pois. Tapahtumat etenevät kovin hitaasti. The Returnia ei kannata verrata 1990-luvun jaksoihin. Ne ovat aivan erilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos elokuvan tapahtumia pitää jälkikäteen selittää, jossain on menty yhtä pahasti metsään kuin jos elokuva vääntää rautalangasta itsestäänselvyyksiä. Tarinan pitää olla aina keskiössä, vaikka kerrontatapa olisikin visuaalinen.

Miksi tarinan pitäisi olla keskiössä?

Koska random kuvia voin katsella aivan hyvin vaikka google photosista. 

Joo, mutta me emme nyt puhu satunnaisten kuvien katselemisesta, vaan elokuvista. Miksi juuri tarinan pitäisi olla keskiössä? Elokuvalla on muitakin arvoja kuin tarina. Mulle Lynchin elokuvissa tarina ei ole tärkein, se on lisä. Harvoin niistä ensimmäisellä katselukerralla ymmärtää mitään kauhean konkreettisesti. Lynch ei myöskään halua selittää elokuviaan, koska hän ei sillä tavalla halua rajoittaa katsojien tulkintaa. Hyvä päätös. 

Eivät kaikki elokuvat ole kaikille. Se, että joku elokuva ei miellytä sinua, ei vielä tarkoita sitä, onko mennyt metsään vai ei. 

Pidän kyllä miehen varhaisesta tuotannost, missä hän ei yrittänyt liikaa ylläpitää teennäisesti mainettaan, koska sellaista ei ollut.

Ajatteletko siis itse olevasi absoluuttinen mittatikku siinä, mikä on hyvää ja huonoa elokuvaa, ja mikä esim. on tuota teennäistä maineen ylläpitoa? Koska mä en koe Lynchin tuotantoa lainkaan teennäiseksi, vaan erittäin puhuttelevaksi.

En, mutta jos elokuva on konseptina visuaalisen kerronnan muoto, on melko absurdia yrittää piilottaa tarina mahdollisimman tarkoin. Hyvän elokuvan ei toki tarvitse selittää kaikkea ja se voi jättää jälkeensä aivan hyvin avoimia kysymyksiä. Usein on hyvä niin. On helppo mennä tekotaiteellisuuden ansaan, kun saa vähän nimeä.