Lue keskustelun säännöt.
Koen että elämäni meni hukkaan
18.11.2022 |
Aloin aikanaan suurperheen äidiksi kun olin huono koulussa. Nyt ovat lapset aikuisia ja muuttaneet pois kotoa. Koen elämäni turhana. Mieheni kanssa ei mene hyvin mutta avioehdon takia joutuisin lähtemään tyhjin käsin. Mihinkään hoitoalalle en voi sairauksieni takia kouluttautua. Eroaisitko ja alkaisit uuden elämän yksin?
Kommentit (21)
Yritä parantaa parisuhdetta. Opiskele jotain, mielellään sellaista, mistä voisi olla työnhaussa hyötyä. Hae sitten töitä. Onhan noita muitakin vaihtoehtoja kuin "olen köyhä yksin" tai "olen p.skassa parisuhteessa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko 90-vuotias vai miksi et voisi aloittaa uutta?
Ei ole mennyt hukkaan, mutta nyt sinulla alkaa uusi vaihe elämässäsi! Lähde hoitoalalle tai hammashuoltajaksi. Töitä riittää.
Ja elämäsi ei olisi mennyt hukkaan, jos - niin miten? Minkä tekeminen ja millä lailla toimiminen olisi estänyt sen hukkaan menemisen?
Olet ainakin aloitessasi rehelinen.Ota asiasta kontakti naisten tuki ry. Muista raha on vain paeria,se ei tuo onea. Valitse vapaus.
Vierailija kirjoitti:
Oletko 90-vuotias vai miksi et voisi aloittaa uutta?
Ei ole mennyt hukkaan, mutta nyt sinulla alkaa uusi vaihe elämässäsi! Lähde hoitoalalle tai hammashuoltajaksi. Töitä riittää.
Etkö lukenut aloitustani?En pääse sairauksieni takia hoitoalalle. Olen hakenut sinne opiskelemaan ja se on hylätty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä noin huonoja geenejä (tyhmä ja sairas) tosiaan kannattikin ihan urakalla jakaa eteenpäin. Voi veljet näitä aloituksia.
Ammattivalittajako siellä yrittää hieman naamioituneena aloittaa uutta virttä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi hyvänen aika, mikä sen hienompi saavutus kuin kasvattaa lapset aikuisuuteen ja antaa heidän elää omaa elämäänsä?
Jos sulla on lapsia, niin eihän elämä hukkaan mennyt. Millaiset välit sinulla on lasten lanssa? Onko lastenlapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olipa sulla kertakaikkisen hieno motiivi suurperheen äidiksi ryhtymiseen.
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla on lapsia, niin eihän elämä hukkaan mennyt. Millaiset välit sinulla on lasten lanssa? Onko lastenlapsia?
Meillä on oikein hyvät välit jokaisen lapsen kanssa ja lapsenlapsia on melkoinen määrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä syystä koet elämäsi turhaksi? Ehkä koet yksinäisyyttä ja toimettomuutta, kun lapset ovat nyt omillaan ja miehen kanssa olette ajautuneet toisistanne kauemmaksi?
Vierailija kirjoitti:
Olipa sulla kertakaikkisen hieno motiivi suurperheen äidiksi ryhtymiseen.
Tuskin ainut laatuaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä syystä koet elämäsi turhaksi? Ehkä koet yksinäisyyttä ja toimettomuutta, kun lapset ovat nyt omillaan ja miehen kanssa olette ajautuneet toisistanne kauemmaksi?
Omat tulot on vähäiset,eläke aikanaan pieni. Ja tosiaan on toimettomuutta kun ei ole ihmeempää tekemistä päivisin.
No kouluttaudu jollekin muulle alalle kuin hoitoalalle. Vai estääkö sun sairaudet kenties kaikenlaisen kouluttautumisen?
Jos hakisit jotain osa-aikatöitä? Jos löytyisi mitään, mikä kiinnostaisi. Saisit jotain tekemistä ja siitä maksettaisiinkin. Tai sitten katso, jos läheltä löytyy mahdollisuuksia opiskella jokin tutkinto aikuisopetuksessa. Ei tarvitsisi pelätä yhtä paljon tyhjän päälle jäämistä.
Nyt vähän ryhtiä valittamisen sijaan. Ota itseäsi niskasta kiinni.
A) Eroa huonosta suhteesta ja aloita itsenäinen elämä.
B) Hanki itsellesi ammatti. On paljon muitakin ammatteja kuin hoitoala.
C) Mene töihin ja tienaa itsellesi parempi eläke.
Ihan turha sitä on miettiä, mitä on tehnyt tai jäänyt tekemättä. Sille ei enää voi mitään. Nyt kannattaa miettiä mitä vielä voisi tehdä.
No, minäkin koen että elämäni meni hukkaan, ei ole ollut miestä vuosikausiin eikä ole lapsia. Korkea koulutus on mutta ei työtä. Että ei kai se aina olosuhteista ole kiinni miten elämänsä kokee.