Lue keskustelun säännöt.
Kun kummit eivät muista lasta
07.11.2006 |
tuossa toisessa ketjussa puhutaan siitä, kun kummit antaa lahjoja ja kummilapsen perheeltä ei saa edes kiitosta, ja tuli siitä mieleeni meidän tilanne.
Eli pojallamme on kolme kummia ja kukaan heistä ei oikeastaan paljon kummilapsestaan välitä. Tulevat kyllä syntymäpäiville kun kutsutaan ja tuovat jouluna lahjan (ja aina kiitämme lahjoista), mutta eivät ole muuten kiinnostuneita pojasta ja hänen kuulumisistaan. Lähetän usein valokuvia ja kutsun käymään, mutta koskaan ei heidän sovi tulla ja kuvistakaan ei kiitetä.
Tuntuu vähän tyhmältä yrittää puoliväkisin saada kummeja kiinnostumaan, mutta kun haluaisin heidän olevan osa pojan elämää. Ovat kuitenkin kaikki kolme kunnollisia ja mukavia ihmisiä, mutta tuo ei kummeus ei tunnu kiinnostavan muuta kuin lahjan muodossa jouluna ja synttärinä. Olisi hienompaa jos antaisivat pojalle aikaansa kuin tavaraa.
Miksi ihmiset ylipäänsä suostuvat kummeiksi, jos ei voisi vähempää kiinnostaa?
Kommentit (28)
pyytäessäsi kummiksi. Mikä velvollisuus heillä on SINUN lapsiasi huomioida. Kaikilla on omat murheensa ja kiireensä. Omat vanhemmat on tärkeimmät lapsille. Älä ole niin vaativa. Lapsi tuskin suree tuollaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmat kysyvät lapselleen kummit. Kyllä tuossa vaiheessa kummiehdokkaiden pitää osata ilmaista jos ei ole aikomustakaan olla lapsen kanssa yhteyksissä eli siinä tapauksessa kieltäytyä kummiudesta.
kuitenkin selittää, mitä odottaa kummilta. Aika moni kai kieltäytyisi, kun kuulisi ap:n vaatimukset. Lapsella on vanhempansa.
Tottakai kaikilla on omat murheensa jne mutta ei se kyllä vie paljoa aikaa huomioida kummilastaan.
Meilläkin osa kummeista ei juurikaan kummilastaan huomioi. Eihän sitä nyt aina tarvis olla lapsesta kiinnostunut mutta edes joskus vois kysellä kuulumisia jne. Olen sanonut että niitä lahjoja tärkeämpää ja mieluisampaa olis vaikka yhteiset leikkihetket joskus. Mutku ei niin ei sitten.
ja me kyllä nimenomaan kysyimme, että kiinnostaako heitä tulla kummiksi. Mikään pakko ei ollut suostua, ja he ovat meidät niin kauan tunteneet, että varmasti tiesivät, ettemme suutu jos kieltäytyvät.
Jokainen ajattelee tietty eri tavalla, mutta itselläni on ollut todella huonot kummit ja se oli ikävää jo siinäkin mielessä, että kolmella sisaruksellani oli kaikilla hyvät. Se oli aika ikävää, kun kaikilla muilla oli läheiset suhteet kummeihinsa, kutsuttiin yökylään tms.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunnes koitti päivä ja he saivat oman laspen.. sittenloppu kummitytönmuistamiset ei tule enään edes synttärikorttia :(
valituksia kummeista. Vaatimukset on niin kovia. Voisitte itse muistaa näitä yksinäisiä ihmisiä ap. Heillä voi lapsettomuus olla kova pala, josta et tiedä. sinä vaan mietit omaa perhettäsi, avaa silmäsi todellisuudelle. Kaiken takana voi olla jotain mistä et tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lasten kummit heitä. Olisi kannattanut keskustella toiveistanne enne kummiksi ryhtymistä jos halusitte jotain enemmän.
Moni aikuinen nimittäin saattaa ajatella, että kummina olo ei ole sen kummempi tehtävä, mutta synttärinä ja jouluna muistaa kummilastaan. Minulla itsellä oli tällaiset kummit, enkä osannut muuta vaatiakaan. Samoin ajattelen nyt oman lapseni kummeista eli olen ilman muuta iloinen, jos haluavat viettää aikaa lapseni kanssa, mutta se on vaan extraplussaa, ei missään nimessä kummin velvoite.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni ei ole kummilta lainkaan liikaa vaadittu, että soittaa vaikka kerran vuodessa ja kysyy mitä lapselle kuuluu. Se ei vie kuin viisi minuuttia heidän aikaansa. Vaikka kärsisivätkin lapsettomuudesta, mitä eivät tee.
AP
Vierailija:
Mielestäni ei ole kummilta lainkaan liikaa vaadittu, että soittaa vaikka kerran vuodessa ja kysyy mitä lapselle kuuluu. Se ei vie kuin viisi minuuttia heidän aikaansa. Vaikka kärsisivätkin lapsettomuudesta, mitä eivät tee.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja mielestäni me olemme aktiivisia heidän suhteensa, kutsumme kylään tms. Joten ei se ole meidän soittamisesta kiinni.
AP
Jos ei ole, niin he eivät välttämättä vaan OSAA olla kiinnostuneita lapsista. Harva lapseton ihminen on kauhean kiinnostunut vielä lapsista. Asia muuttuu, kun saa itse lapsia. Toisaalta jos heillä on itsellään pieniä lapsia, ne vievät suurimman osan ajasta kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kerran on kummiksi suostunut, niin kai sitä voi joskus uhrata sille lapselle ajatuksen ja kiinnostua sen elämästä.
Vaistoavat nyrpeän asenteesi. Ei huvita olla silloin tekemisissä. Muuta ensin asennettasi, et voi muita muuttaa..
Minua ainakin ärsyttäisi tuollainen puoliväkisin tuputtelu.
en tyrkytä puoliväkisin kuvia lapsesta tai pyydä kylään. Tehdään sitten näin.
AP
Minä ja mieheni ollaan oltu aivan surkeita kummeja parille sukulaislapselle. En ole ikinä edes pitänyt lapsista kovin paljon, saati että olisin uskaltanut tai osannut ottaa hoitoon vaikkapa taaperon. Hui kauhistus, mieluimmin vaikka härkätaisteluareenalle. Sitten kun saatiin oma lapsi, tajuttiin miten urpoja ollaan oltu, mutta nyt on jotenkin liian myöhäistä. Tuntuu teennäiseltä lässyttää eskari- ja kouluikäisille muksuille. Nyt osaisin olla kummilasten kanssa, jos he olisivat oman taaperon ikäisiä, mutta tuon ikäisistä en edelleenkään suoriudu. Toinen heistä on niin ujokin, ettei saa sanaa suustaan jos yritän hänen kanssaan keskustella.
Eli neuvona sanoisin, älkää ottako lapsettomia kummeiksi ja odottako ihmeitä, jollei sitten lapsettomat ole harvinaisen lapsirakkaita.
samalla säilytät edes jonkinlaisen itsekunnioituksen tuputtelun jälkeen.
ja hyviä kummeja, varsinkin, kun ei ole niitä omia ja voi keskittyä kummilapsiin. Jokaisen omasta asenteesta se on kiinni, että kuinka paljon arvostaa sitä, että on kummiksi pyydetty. Itelle on tullut kummilapsia ennen ja jälkeen omien lapsien, ja mielestäni olen aina ollu hyvä kummi ja kiinnostunut. Kummityttökin aloitti syksyllä seurakunnan kerhon ja kyllä tykkäsi, kun asian muistin ja kyselin jälkikäteen miten meni eka kerta.
...itse asiassa kukaan ei muista edes jouluna. Musta toi kummijuttu on muutenkin IHAN turhaa, vaikka kyllä mä nyt edes kortin lähettäisin kummilapselleni. Itse en kummiksi halua, mulla on omissa lapsissa riittävästi muistamista.