Ongelma tyttöystävän kanssa
Kuulemma tuntee, että emme tee tarpeeksi asioita yhdessä ja että käytän häntä vain seksiin, vaikka vietämme aikaa joka päivä. En oikein töiden, treenaamisen ja kavereiden tapaamisen jälkeen hirveästi jaksa. On myös valittanut siitä kuinka kohtelen hänen vanhempiaan "tylysti" koska en syö siellä.
Kommentit (177)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos kaverit on tärkeämpiä, valitset heidät.
Kaverit ovat aina tärkeämpiä, koska parisuhteita tulee ja menee, mutta kaverit pysyy.
-apNiinkö luulet?
Kun ne aikuistuu, vakiintuu ja perheellistyy, saatat huomata olevasi se, jota tavataan, jos joskus on aikaa.
Moni kavereistani on perheellisiä, mutta eivät silti elä tossun alla perhehelvetissä, jossa ovat päästäneet naisen hyppimään silmille.
-ap
Jos heillä on lapsia, on vain ajan kysymys, milloin heillä on joka toinen viikko ne lapset vastuullaan ihan yksin.
Taidatte olla aika nuoria :D Tuollaista se oli meilläkin silloin + - parikymppisinä. Silloin pojat käy kovaa jaakobinpainia kavereiden ja tyttiksen välillä. Ja lisäksi harrastukset ja itsensä toteuttaminen päälle. Tyttis sitoo liikaa ja vaatii sitoumuksia, mustasukkailee jne. Kaverit taas edustaa vapautta ja kokemuksia.
Mun mies oli silloin aika ambivalentti. Riideltiin siitä, ollako vaiko eikö olla. Pojat kokee, että vakavat sitoumukset eivät ole heitä varten ja parisuhde on sellainen. Se muka pilaa luovuutta ja estää menemästä.
Mieti hetki itseksesi: onko tuo tyttö sellainen, ettei niitä ole tarjolla joka oksalla? Onko hän luonteeltaan/rahankäytöltään/tavoiltaan sinulle sopiva? Jos, niin panosta parisuhteeseen ja jutelkaa. Puhuminen on tärkeintä suhteessa. JA käy siellä vanhemmilla edes joskus syömässä. Ei sun treenikroppa mene siitä pilalle.
N39
Menkää leffaan, museoon, salille, yksille? Edes kerran - pari viikkoon.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sellaista teet kaverien kanssa mitä et voi tehdä tyttiksen kanssa?
Tyttöystävä ei pidä jutuistamme ja monia asioita ei voi kertoa hänelle.
-ap
kuulostaa normaalilta nuorten ihmisten parisuhteelta. en osaa muuta sanoa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos kaverit on tärkeämpiä, valitset heidät.
Kaverit ovat aina tärkeämpiä, koska parisuhteita tulee ja menee, mutta kaverit pysyy.
-apNiinkö luulet?
Kun ne aikuistuu, vakiintuu ja perheellistyy, saatat huomata olevasi se, jota tavataan, jos joskus on aikaa.
Moni kavereistani on perheellisiä, mutta eivät silti elä tossun alla perhehelvetissä, jossa ovat päästäneet naisen hyppimään silmille.
-apJos heillä on lapsia, on vain ajan kysymys, milloin heillä on joka toinen viikko ne lapset vastuullaan ihan yksin.
Ihan hyvin ovat onnistuneet pitämään naisensa kurissa.
-ap
No kai se on normaalia tuntea ettet käytä häntä kuin seksiin, jos joka kerta kun tapaatte pari tuntia, sekstaatte ja vähän juttelette ettekä tee muuta. Mitä teette viikonloppuisin, kun näette pidempään? Voisitteko tehdä yhdessä jotain, mihin ei liity seksi? Esim. käydä jossain, vaikka konsertissa tai elokuvissa, luontopolulla grillaamassa nuotion ääressä tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sellaista teet kaverien kanssa mitä et voi tehdä tyttiksen kanssa?
Tyttöystävä ei pidä jutuistamme ja monia asioita ei voi kertoa hänelle.
-ap
Minkälaisessa parisuhteessa olet, jos on monia asioita joista et voi hänelle puhua? Mitä nämä tällaiset asiat edes on? Sulla ja sun kavereilla on teidän jutut ja ihan ok, ettei kaikkia miesten juttuja siellä parisuhteessa viljellä, mutta kyllä tyttökaverinkin kanssa pitää muusta pystyä puhumaan kuin kuulumisista ja päivän säästä. Ei ennusta parisuhteelle hyvää, jos se on vain olemassa seksiä ja kulissia varten. Jos sä et tyttistäsi jätä, niin se epäilemättä jättää sinut jahka kyllästyy olemaan saavuttamattoman ihmisen kanssa yhdessä.
Noi jutut puhutan tyttöystävän kanssa ,ei tällä sivustolla.Ei mitään hyötyä sinulle tällä asiasta.Vai odotatko vastauksia ja näytät ne sit tyttöystävällesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kerrot, että sulla ei ole aikaa. Tyttöystävä varmasti järkkää sulle omaa aikaa sen jälkeen. 👌
Mielestäni on ihan tarpeeksi aikaa jos joka päivä ollaan yhdessä pari tuntia ja viikonloppuisin yleensä enemmän.
-ap
Sen verran mitä seksiin menee? Vai ootko niin nopee, että ehditte tehdä vähän jotain muutakin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos kaverit on tärkeämpiä, valitset heidät.
Kaverit ovat aina tärkeämpiä, koska parisuhteita tulee ja menee, mutta kaverit pysyy.
-apNiinkö luulet?
Kun ne aikuistuu, vakiintuu ja perheellistyy, saatat huomata olevasi se, jota tavataan, jos joskus on aikaa.
Moni kavereistani on perheellisiä, mutta eivät silti elä tossun alla perhehelvetissä, jossa ovat päästäneet naisen hyppimään silmille.
-apJos heillä on lapsia, on vain ajan kysymys, milloin heillä on joka toinen viikko ne lapset vastuullaan ihan yksin.
Ihan hyvin ovat onnistuneet pitämään naisensa kurissa.
-ap
Näinhän sinä kuvittelet. Todellisuudessa et varmaan tiedä millaisia kavereidesi parisuhteet ovat, mistä kaikesta on sovittu ja keskusteltu etukäteen. Se että se nainen näyttää olevan pidetty "kurissa" voi olla vaan osoitus siitä, että kotona ei tapella yhdessä sovituista asioista. Vai onko sunkin kaverit samanlaisia kuin sinä itse, eivät syö kumppanin vanhempien luona, eivät pysty puhumaan kumppanilleen kaikesta ja ajattelevat että teidän äijäporukka on aina etusijalla parisuhteeseen nähden?
Vierailija kirjoitti:
Taidatte olla aika nuoria :D Tuollaista se oli meilläkin silloin + - parikymppisinä. Silloin pojat käy kovaa jaakobinpainia kavereiden ja tyttiksen välillä. Ja lisäksi harrastukset ja itsensä toteuttaminen päälle. Tyttis sitoo liikaa ja vaatii sitoumuksia, mustasukkailee jne. Kaverit taas edustaa vapautta ja kokemuksia.
Mun mies oli silloin aika ambivalentti. Riideltiin siitä, ollako vaiko eikö olla. Pojat kokee, että vakavat sitoumukset eivät ole heitä varten ja parisuhde on sellainen. Se muka pilaa luovuutta ja estää menemästä.
Mieti hetki itseksesi: onko tuo tyttö sellainen, ettei niitä ole tarjolla joka oksalla? Onko hän luonteeltaan/rahankäytöltään/tavoiltaan sinulle sopiva? Jos, niin panosta parisuhteeseen ja jutelkaa. Puhuminen on tärkeintä suhteessa. JA käy siellä vanhemmilla edes joskus syömässä. Ei sun treenikroppa mene siitä pilalle.
N39
Olen 19 ja tyttöystävä on 17. Luonteessa ei sinänsä ole mitään vikaa tuota mustasukkaisuutta lukuunottamatta ja rahankäytöstä en tiedä, koska hänellä ei ole rahaa tuhlattavaksi. Jos poikkean ruokavaliosta niin syön jotain oikeasti hyvää, eikä tuo ruoka sitä ole.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidatte olla aika nuoria :D Tuollaista se oli meilläkin silloin + - parikymppisinä. Silloin pojat käy kovaa jaakobinpainia kavereiden ja tyttiksen välillä. Ja lisäksi harrastukset ja itsensä toteuttaminen päälle. Tyttis sitoo liikaa ja vaatii sitoumuksia, mustasukkailee jne. Kaverit taas edustaa vapautta ja kokemuksia.
Mun mies oli silloin aika ambivalentti. Riideltiin siitä, ollako vaiko eikö olla. Pojat kokee, että vakavat sitoumukset eivät ole heitä varten ja parisuhde on sellainen. Se muka pilaa luovuutta ja estää menemästä.
Mieti hetki itseksesi: onko tuo tyttö sellainen, ettei niitä ole tarjolla joka oksalla? Onko hän luonteeltaan/rahankäytöltään/tavoiltaan sinulle sopiva? Jos, niin panosta parisuhteeseen ja jutelkaa. Puhuminen on tärkeintä suhteessa. JA käy siellä vanhemmilla edes joskus syömässä. Ei sun treenikroppa mene siitä pilalle.
N39
Olen 19 ja tyttöystävä on 17. Luonteessa ei sinänsä ole mitään vikaa tuota mustasukkaisuutta lukuunottamatta ja rahankäytöstä en tiedä, koska hänellä ei ole rahaa tuhlattavaksi. Jos poikkean ruokavaliosta niin syön jotain oikeasti hyvää, eikä tuo ruoka sitä ole.
-ap
Eikö tyttöystävävällä ole kavereita, joiden kanssa hengailla ja mennä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidatte olla aika nuoria :D Tuollaista se oli meilläkin silloin + - parikymppisinä. Silloin pojat käy kovaa jaakobinpainia kavereiden ja tyttiksen välillä. Ja lisäksi harrastukset ja itsensä toteuttaminen päälle. Tyttis sitoo liikaa ja vaatii sitoumuksia, mustasukkailee jne. Kaverit taas edustaa vapautta ja kokemuksia.
Mun mies oli silloin aika ambivalentti. Riideltiin siitä, ollako vaiko eikö olla. Pojat kokee, että vakavat sitoumukset eivät ole heitä varten ja parisuhde on sellainen. Se muka pilaa luovuutta ja estää menemästä.
Mieti hetki itseksesi: onko tuo tyttö sellainen, ettei niitä ole tarjolla joka oksalla? Onko hän luonteeltaan/rahankäytöltään/tavoiltaan sinulle sopiva? Jos, niin panosta parisuhteeseen ja jutelkaa. Puhuminen on tärkeintä suhteessa. JA käy siellä vanhemmilla edes joskus syömässä. Ei sun treenikroppa mene siitä pilalle.
N39
Olen 19 ja tyttöystävä on 17. Luonteessa ei sinänsä ole mitään vikaa tuota mustasukkaisuutta lukuunottamatta ja rahankäytöstä en tiedä, koska hänellä ei ole rahaa tuhlattavaksi. Jos poikkean ruokavaliosta niin syön jotain oikeasti hyvää, eikä tuo ruoka sitä ole.
-ap
Voi, tyttis on vielä noin nuori, oppivelvollisuusikäinen eikä baariinkaan ikä riitä. Kyllä se siitä alkaa omilla menoillaan sekin mennä, kun täyttää 18, ja mustasukkaisuus helpottaa. Malttia.
Vierailija kirjoitti:
No kai se on normaalia tuntea ettet käytä häntä kuin seksiin, jos joka kerta kun tapaatte pari tuntia, sekstaatte ja vähän juttelette ettekä tee muuta. Mitä teette viikonloppuisin, kun näette pidempään? Voisitteko tehdä yhdessä jotain, mihin ei liity seksi? Esim. käydä jossain, vaikka konsertissa tai elokuvissa, luontopolulla grillaamassa nuotion ääressä tms.
Yleensä käydään ulkona, salilla tai saunassa.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos kaverit on tärkeämpiä, valitset heidät.
Kaverit ovat aina tärkeämpiä, koska parisuhteita tulee ja menee, mutta kaverit pysyy.
-ap
Ei se ihan aina noin mene. Kyllä kaveritkin voivat hyljätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidatte olla aika nuoria :D Tuollaista se oli meilläkin silloin + - parikymppisinä. Silloin pojat käy kovaa jaakobinpainia kavereiden ja tyttiksen välillä. Ja lisäksi harrastukset ja itsensä toteuttaminen päälle. Tyttis sitoo liikaa ja vaatii sitoumuksia, mustasukkailee jne. Kaverit taas edustaa vapautta ja kokemuksia.
Mun mies oli silloin aika ambivalentti. Riideltiin siitä, ollako vaiko eikö olla. Pojat kokee, että vakavat sitoumukset eivät ole heitä varten ja parisuhde on sellainen. Se muka pilaa luovuutta ja estää menemästä.
Mieti hetki itseksesi: onko tuo tyttö sellainen, ettei niitä ole tarjolla joka oksalla? Onko hän luonteeltaan/rahankäytöltään/tavoiltaan sinulle sopiva? Jos, niin panosta parisuhteeseen ja jutelkaa. Puhuminen on tärkeintä suhteessa. JA käy siellä vanhemmilla edes joskus syömässä. Ei sun treenikroppa mene siitä pilalle.
N39
Olen 19 ja tyttöystävä on 17. Luonteessa ei sinänsä ole mitään vikaa tuota mustasukkaisuutta lukuunottamatta ja rahankäytöstä en tiedä, koska hänellä ei ole rahaa tuhlattavaksi. Jos poikkean ruokavaliosta niin syön jotain oikeasti hyvää, eikä tuo ruoka sitä ole.
-ap
Voi voi, sä olet nuori vielä etkä kyllä vaikuta kovin sitoutuneelta. Ettei vain olisi kulissisuhde jota pidät yllä, koska saat seksiä. Jos seksi jäisi pois vaikka puoleksi vuodeksi, olisiko nainen edelleen aikasi arvoinen? Jos vastaus on ei, voit myöntää itsellesi että et ole vielä oikeassa parisuhteessa vaan tapailet tuota tyttöä seksin vuoksi aikasi kuluksi. Sulle saattaa myös tulla yllätyksenä, että myös tuota vanhemmat naiset osoittavat mustasukkaisuutta, jos mies ei priorisoi suhdetta vaan kaverinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidatte olla aika nuoria :D Tuollaista se oli meilläkin silloin + - parikymppisinä. Silloin pojat käy kovaa jaakobinpainia kavereiden ja tyttiksen välillä. Ja lisäksi harrastukset ja itsensä toteuttaminen päälle. Tyttis sitoo liikaa ja vaatii sitoumuksia, mustasukkailee jne. Kaverit taas edustaa vapautta ja kokemuksia.
Mun mies oli silloin aika ambivalentti. Riideltiin siitä, ollako vaiko eikö olla. Pojat kokee, että vakavat sitoumukset eivät ole heitä varten ja parisuhde on sellainen. Se muka pilaa luovuutta ja estää menemästä.
Mieti hetki itseksesi: onko tuo tyttö sellainen, ettei niitä ole tarjolla joka oksalla? Onko hän luonteeltaan/rahankäytöltään/tavoiltaan sinulle sopiva? Jos, niin panosta parisuhteeseen ja jutelkaa. Puhuminen on tärkeintä suhteessa. JA käy siellä vanhemmilla edes joskus syömässä. Ei sun treenikroppa mene siitä pilalle.
N39
Olen 19 ja tyttöystävä on 17. Luonteessa ei sinänsä ole mitään vikaa tuota mustasukkaisuutta lukuunottamatta ja rahankäytöstä en tiedä, koska hänellä ei ole rahaa tuhlattavaksi. Jos poikkean ruokavaliosta niin syön jotain oikeasti hyvää, eikä tuo ruoka sitä ole.
-apEikö tyttöystävävällä ole kavereita, joiden kanssa hengailla ja mennä?
Ei kai ne kaverit auta, jos nainen tuntee että mies käyttää häntä vaan seksiin eikä varaa parisuhteelle aikaa vaan mieluummin huitelee omien kavereidensa kanssa. Mikään määrä kavereita ei korjaa tuota ongelmaa, toki he voivat auttaa eron jälkeen takaisin jaloilleen.
No ensinnäkin suosittelen keskustelemaan tyttöystävän kanssa. Toisekseen voin kokemuksesta sanoa että ei tuosta hyvää seuraa, vaikka juttelisittekin. Et selvästikään jaksa panostaa suhteeseen, etkä suoraan sanoen tunnu välittävän hänestä. Jos oikeasti olisit valmis panostamaan suhteeseen, ja jos olisit todella hänestä edes millään tasolla kiinnostunut, viettäisit hänen kanssaan aikaa niin paljon kuin mahdollista.