Inhoatteko ketään ihmistä?

En mene kaupoille juttelemaan.

Menen tekemään ruokaostoksia.

Vain kassahenkilön kanssa

tervehdys + muutama 

lause kenties vaihdetaan.

En varmasti olisi

siinä mielessä häiriöksi

kaupoilla kellekään. -E-

Vierailija kirjoitti:

Meidän talossamne ei asu

ketään verisukulaistani,

enkä tunne muita asukkaita.

En ihmettelisi yhtään,

jos kuka tahansa normonentti

pitäisi meidän Asperger-tyyppien/

klaanin kaktaistani

E_nörttiä monella

tapaa hieman *liian erikoisena

ja introverttinä aina yksinään

viihtyvänä kotimöllinä. 🤖🗿

Tiedostan erilaisuutemme,

enkä hakeudu normojen

seuraan mitenkään hanakasti.

Suosikkisometyypit, joita katson,

ovat tähteläisiä hekin. E

Mukavaa alkavaa viikonloppua!

Se on joka päivä mediassa ruinaamassa huomiota. 

En jaksa suunnata energiaa kenenkään aktiiviseen inhoamiseen. Mitä hyötyä siitä on? 

On ihmisiä joista en pidä, mutta en inhoa ketään.

No ne ketä ns inhoan on poistettu lähipiiristä jo alkuunsa. Mutta väkisin kun pitää työelämässä olla tekemisissä joidenkin inhokkeiden kanssa, niin koitan sivuuttaa inhon tunteen ja keskittyä omaan tekemiseen. Syö itseä jos antaa tuon tunteen vallata. 

Inhoan rikollisia naapureitani.

En koe että inhoaisin ketään tuntemaani ihmistä. Kaikista en pidä tokikaan mutta inhoksi asti se ei mielestäni mene kenenkään kohdalla. On eräs ihminen nuoruudestani joka kohteli minua todella huonosti ja hänelle olen jossain määrin edelleen nyt melkein 15 vuoden jälkeen katkera mutta en minä häntäkään inhoa tai toivo hänelle pahaa.

Itseasiassa omalla kohdallani on niin että julkisuudesta tuttuja henkilöitä on helpompi ”inhota” kuin joitain jotka ovat oikeasti elämässäni. Tosin en nyt tiedä että inhoanko todellisuudessa edes ketään julkkista. 

Joo, näin on päässyt käymään. Tämä on typerä tilanne. Kyseessä on työpaikkamme lievästi kehitysvammainen harjoittelija. Inhoaminen johtuu enemmän olosuhteista: tätä henkilöä ei olisi pitänyt ottaa opiskelijaksi kyseiseen kouluun, koska hänen ominaisuutensa eivät alalle riitä. Nyt vastuuopettajakin myönsi, että olisi ennemmin luovin opiskelija. En sitten tiedä, eivätkö voi koulun puolesta tätä hänelle sanoa. Mutta olen niin allergisoitunut tälle ihmiselle, että on tosi vaikea suhtautua häneen neutraalisti. On tosi raskas tyyppi eikä luonnollisesti osaa tehdä mitään, mitä normaali harjoittelija osaisi. Hän on siis koulutussopimuksella, eli on ollut työpaikallani jo kauan. Soimaan myös itseäni tästä, koska eihän hän voi sille mitään, että on sellainen kuin on. Haluaisin suhtautua häneen empaattisemmin. En vain pysty enää.

Inhoan niitä jotka kiusasivat minua koulussa. Yleensä vain ihmettelen eräiden ihmisten halua sörkkiä elämääni. En heitä tunne enkä halua tunteakaan. Jos ei osaa käyttäytyä niin parempi vaan että pitävät välimatkaa minuun.

vältän itsekeskeisiä minä minä ihmisiä