Miten estää vierailut synnytyssairaalassa?

Kyllä äidillä on oikeus halutessaan pyhittää pari ensimmäistä viikkoa ihan omalle perheelle eikä siihen tarvitse kenenkään mitään naputtaa.

Vaikka se vastasyntynyt olisi kuinka söpö ja ihastuttava, se ei anna mitään yksiselitteistä oikeutta ihmisille päästä katsomaan vauvaa. Eikä tee perheestä epäkohteliasta.



Varsinkin esikoisvauvan kohdalla kun kaikki on uutta, imetys, vaipanvaihto jne ja siihen päälle vielä (monilla) tikit joko alapäässä tai vatsassa tai pahimmassa tapauksessa sekä alapäässä että vatsassa, maidosta märkä paita ennen maidontulon tasoittumista, matala hb, hirveä hormonihikoilu... kaikenlaista vaivaa on monilla synnytyksen jälkeenkin eikä silloin todellakaan tarvitse heti ruveta vieraita kestitisemään.



Lisäksi vastustuskyky on sekä vauvalla että äidillä matala heti synnytyksen jälkeen joten ihan infektioriskin kannaltakaan ei jokaisen hyvänpäiväntutun tarvitse änkeä kylään.

Jokaisella ihmisellä on oikeus päättää ketä ja koska kutsuu omaan kotiinsa. Varsinkin vauvaperheessä.

Koska se äidin ja lapsen tutustumiselle rauhoitettu lapsivuodeaika muuttui ihmistenviihdytysviikoiksi?

Vierailija:

Tottakai lapsi on tärkeä myös esimerkiksi isovanhemmilleen. Ehkä tuo on vain joku raskaushormonien aiheuttama oikku, mutta kyllä nyt haastat riitaa ja ihan turhasta asiasta. Mitä se nyt muka haittaa, jos siellä saattaa tunnin ajan joka päivä käydä joku tuttu. Käyhän huoneessasi hoitajiakin yms, joten rauhassa et saa olla.

Muuta tosiaan vähäksi aikaa ulkomaille, niin pääset läheisistäsi eroon. Tällöin eivät suuttuisi. Yritä nyt jaksaa niitä hössöttäjiä. Hyvää he tarkoittavat.

Oli itselläkin siinä ihmettelemistä =) Isovanhemmat kävivät ja muut tulivat kyllä sitten heti kotiin päästyä. Toinen kun syntyi ei sairaalassa käynyt kukaan, ihan siitä syystä, että olimme siellä yhden kokonaisen päivän. Poika syntyi ma ja kotiuduimme ke eli ainoa päivä jonka vietimme oli tiistai

Käsittämätöntä jos isovanhemmat rinnastetaan hyvänpäiväntuttuihin. Ilmankos nykyään lapsiperheet valittavat tukiverkkojen puutetta ja elävät eristyksissä omassa itseriittoisessa ydinperhesaarekkeessaan.

Olen siis saanut kuulla osalta olevani stressaantunut, hermoheikko ja äärimmäisen itsekäs ihminen. Luettuani muiden tekstejä olen nyt antanut luvan itselleni olla itsenäinen ja perhekeskeinen. Sukulaiset ovat minua jo tarpeeksi kauan pompottaneet. Olen hiljaa kärsinyt vuosia eri hössötyksistä.



Nyt itsenäistyn ja varaan aikaa uudelle asialle. Miehelleni vauvan tulo on ihmeitä täynnä. Hän ei pystyisi kieltämään ketään paikalle tulemasta. Tiedän jo nyt, että hän tarvitsee hiljaisuutta kokoakseen ajatuksiaan ja minä haluan ihan tavallista rauhaa.



Minua ei pätkääkään kiinnosta miltä minä silloin näyttäisin vieraiden silmissä. Tiedän jo nyt että osa sukulaisista tulisi ajattelemattomasti flunssaisena tai vierailuajan ulkopuolella, puhumattakaan allergisoivista tervehdyskukista tai töksähtelevistä huomautuksista.



Aion pyhittää viikon verran kipeiden paikkojen paranteluun, vauvaan tutustumiseen ja ennen kaikkea voimistumiseen. Minulle ei tuota ongelmia pitää vaikkapa kolmen viikon kuluttua synnytyksestä viikonlopun kestävät ruokakestit.



Kiitän niitä, joilta sain tukea sukulaisten sananvallan alta pääsemiseen.

ap

Kyllä mulla ainakin ystävät ja muut sukulaiset kysyivät ensin koska saa tulla. Ei kukaan noin vaan tullut, ilman lupaa. Samoin teen itse. Kysyn vauvansaaneilta, että koska sopii tulla. Mielestäni kuuluu ihan hyviin käytöstapoihin kysyä ensin.

Itse kuitenkin ajattelen vähän samalla tavoin kuin jotkut muutkin, että on tärkeää päästää myös omat ja miehen vanhemmat osaksi lapsen elämää. Meillä ainakin on tästä ollut iloa jatkossa todella paljon, kun on hoitavia käsiä ja lasten elämästä kiinnostuneita aikuisia ympärillä.

jos jollain ei ole superhössääviä sukulaisia, niin ei voi tietää mistä on kyse. mulla niitä on myös joten tilanteesi on todellakin aivan ymmärrettävä. ja jos vielä anoppi rupee sairaalassa kyselemään montako tikkiä laitettiin niin ei mua kauheesti kiinnosta sellaisia kertoa, etenkään kun appiukko on siinä läsnä myös. meillä sanaa hienotunteisuus ei tunneta lainkaan :)

teidän perheeseenne ja sisaruksenne ainakin. Päästämällä heidät sairaalaan viestitätte, että haluatte heidän olevan tärkeitä lapsenne elämässä. Jotenkin tulee sellainen olo, että teet hirmuisen virheen, jos vaan itsekkäästi vaadit kaikkien pysymään sairaalan ulkopuolella. Minä en takuulla ymmärtäisi moista.

Vierailija:

Itse kuitenkin ajattelen vähän samalla tavoin kuin jotkut muutkin, että on tärkeää päästää myös omat ja miehen vanhemmat osaksi lapsen elämää. Meillä ainakin on tästä ollut iloa jatkossa todella paljon, kun on hoitavia käsiä ja lasten elämästä kiinnostuneita aikuisia ympärillä.

Se että saa rauhaa viikoksi tai kahdeksi ei voi olla esteenä täyspainoiselle lapsen ja sukulaisten suhteelle.

ap

päästetty. Osastolle pääsi vain vauvan isä ja sisarukset.



Mutta oli hyvä, ettei päässytkään, en olisi jaksanut ottaa vieraita vastaan. Kivempi oli sitten kotona rauhassa kahvitella vieraiden kanssa.



Leivoin jo etukäteen pakkasen täyteen tarjottavaa. Ja nykyisin on niin helppo vain pakastealtaasta napata pulla ja pasteija pussi, että ei tarvii tarjottavista stressata.



Nyt odotan toista lasta ja aijon toimia samalla tavalla. Ei vieraita sairaalaan eikä heti kotiin.

kuin isovanhemmille ja tietenkin isälle, jonka vierailulle ei asetettu aikoja. Minusta on reilua ihan muitakin synnyttäneitä kohtaan, ettei sinne pamahda koko suku, vaan isovanhemmat. Itse noudatin tätä sairaalan toivetta. Ikävä kyllä vierustoveri ei ja ei siellä huoneessa sitten saanut levättyä ikinä, paitsi iltaisin.

ja vielä ensimmäinen lapsi

kyllä siinä monta itkua itkettiin kun kukaan ei saanut tulla vauvaa katsomaan



Toista lasta olisi mun puolesta saanut tulla katsomaan ja ihastelemaan vaikka puoli suomea, etenkin sairaalaan ja sinne kaikki tulivatkin vierailuaikoina ja ripotellen eri päivinä.

Kaikista vieraista on myös pakolliset valokuvat otettu.

Että ei se aina mene myöskään niinkuin on suunniteltu.

ja muutamat kommentit alkavat jo naurattamaan: vedotaan lapsen ja isovanhempien suhteeseen, lähipiirin tärkeyteen vauvalle :) Vauvallehan riittää ensimmäisten viikkojen aikana tissi ja uni, äidin ja isän syli. Ei vauva siinä vaiheessa vielä muodosta ihmissuhteita muuhun lähipiiriin :)



Ja jos isovanhempien suhdetta lapsenlapseen estää se, että tuore perhe haluaa olla muutaman viikon keskenään tottuakseen uuteen tilanteeseen niin voi voi. Silloin on isovanhemmilla jo vakavammanlaatuisia ongelmia ihmissuhteiden muodostamisessa :)



Eli kyse on loppujenlopuksi lähipiirin itsekkyydestä :)



Ja mielipidettäni ei ainakaan väritä raskaus ym hormonit, synnytyksestä jo 4 vuotta aikaa. Silloin olin samaa mieltä - ja olen edelleen :)



terveisin se joka rauhoitti ensimmäiset viikot tuoreelle perheelle. Onneksi isovanhemmat eivät ole itsekeskeisiä ihmisiä ja ymmärsivät täysin :)

ja kenelle omaa perhettä? Kyllä näiden kahden asenteen ero mielestäni vaikuttaa vähän lapsen ja isovanhempien suhteeseen.

sairaalassa ketään väsyttää. Taitaa olla syy muualla. Haluat jotenkin näpäyttää isovanhempia. Näyttää vähän valtaasi tietäen, että lapsi olisi heille tärkeä, mutta sinulla onkin tapaamisen avaimet. Sinun asenteesi ei ole terve.

normaalisti itsenäistyneellä aikuisella ihmisellä ei ole mitään tarvetta " näpäyttää" vanhempiaan, miksi ihmeessä olisi? Itselleni ei moinen ajatus olisi tullut mieleen, miksi sinulle tuli? ;)



Meillä ei ainakaan se parin viikon rauhoittautumisaika ole millään tavalla vaikuttanut negatiivisesti lapsien ja isovanhempien suhteeseen. Isovanhemmat ovat aktiivisesti läsnä lapsenlapsiensa elämässä, itseasiassa harvoin näkee yhtä läheistä suhdetta isovanhempien ja lapsenlapsien välillä.

ap kertoi, miten hän on kyllästynyt suvun tapaan toimia. Hänen mittansa on täysi. Nyt on siis koston hetki. Todella herkullinen tilanne.

Ne kävi ketä pyysinkin ja mulla oli tosi hyvä mieli. Luultavasti myös vierailla.

olin väsynyt, mutta onnellinen. Kuvia otettiin ja vieraat poistuivat suht nopeasti. Kuvia on ollut kiva katsella. Synnytyksestä on kohta yhdeksän vuotta.

l. Hei, meille syntyi tänään suloinen vauva blaa blaa blaa.. ps, Kutsumme teidät katsomaan vauvaa jahka äiti ja vauva ovat ensin katsastaneet toisensa;)