Lue keskustelun säännöt.
Paljonko maksatte asumiskuluja äitiys/vanhempainvapaalla?
Lilja
16.11.2022 |
Miten jaatte asumiskulut äitiysloman aikana?
Meillä ollut yhtä riitaa vauvan synnyttyä kulujen kanssa kun samaan aikaan eläimiä on joutunut käyttämään klinikalla ja itsellä oli jo ennestään lainoja mitkä itse lyhennän. Omat kuluni olen laittanut minimiin, mies ostaa omat ruokansa ja minä omani, toki niitä saa syödä ristiin, mutta en halua syödä joka päivä ranskalaisia niin mies sitten kokkailee itselleen grilliruokiaan.
En käy kampaajalla, kahvilla, kosmetologilla, vaatekaupoilla tai ylipäänsä missään. Koska asumme syrjässä niin säästän polttoainekuluissa ja liikun max kerran viikossa kotoa pois. Ollut aika kuluttavaa kun mies tehnyt reissuhommia ja olen ollut yksin vauvan kanssa kotona ilman mitään tukiverkostoa liki 4 kuukautta.
Olen niin kyllästynyt riitelemään kokoajan rahasta ja kaikesta muusta että olen miettinyt että hankin itselleni oman vuokra-asunnon. Miehen kuluthan omistamastaan asunnosta ovat samat olen täällä tai en.
Mitään yllätyksiä ei ole tullut matkalla, hyvin etukäteen oli tiedossa etten pysty äitiyspäivärahasta paljoa maksella asumiskuluja kun minulla on vielä yksi alaikäinen omillaan asuva teini elätettävänä.
Ihan vain nyt alkoi kiinnostaa kuinka muut ovat kulut jakaneet äitiysloman aikana?
Kommentit (108)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies on maksanut lastenhoitajan kotiin siitä asti, kun vauva oli 6 vko ikäinen ja ilmoitti, että minun on aika mennä töihin. Muuten perheen kulut jaetaan puoliksi ja kun lapsi oli vähän yli 8 kk, hän meni päiväkotiin ja maksamme päivähoitokulut puoliksi. En olisi halunnut töihin, mutta mies ilmoitti, ettei maksa kulujani, koska voin mennä töihin enkä voi vedota lapsen hoitamiseen.
Ratkaisu oli hyvä, koska näin miehen ei tarvinnut maksaa minun valinnastani hoitaa lapsi itse.
En ole koskaan lukenut naisen näppikseltä tällaista tekstiä, kukaan nainen ei heitä noin tyhmää läppää.
Nainen ei olisi täysin tuloton, koska hän saisi äitiyspäivärahaa pitempään kuin 1, 5 kk. Jos nainen olisi niin pienipalkkainen, että hänellä olisi minimiäitiysraha, lastenhoitajan palkka olisi isompi kuin naisen palkka. Mies, joka vaatisi äitiä hylkäämään noin pienen vauvan, ei taatusti maksaisi hoitajaa. 8kk vanhaa lasta ei oteta päiväkotiin.
Luultavasti, ja toivottavasti jokainen nainen olisi tämän "aika mennä töihin" ilmoituksen kuultuaan laittanut kantapäät vastakkain.
Miten niin isä vaatisi äitiä hylkäämään vauvan? Tuossahan on kaksi vaihtoehtoa eli mene töihin ja maksa tai ole lapsen kanssa kotona ja maksa, valinta on äidin. Jos äiti katsoo, että rahat eivät riitä haluttuun elintasoon vauvaa hoitaessa, niin sitten hän menee töihin.
Varhaiskasvatuslain mukaan lapsella on oikeus hoitopaikkaan sen kuukauden alusta, jolloin täyttää 9 kk eli kyllä se 8 kk ikäinen päiväkotiin otetaan tai ohjataan perhepäivähoitajalle.
Ja pahimmillaan perhe joutuu lastensuojeluasiakkaaksi.
Miksi lapsen isä ei voi jäädä hoitamaan lasta kotiin, myös isä saa sen muutaman satasen kuukaudessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mitään yksi kk maksettiin kun en heti synnytyksestä seksiä. Nyt vuokra isäntä käy 3kertaa kk ja sillä hoidettu imetän vielä ei haittaa häntä..
Meillä yhteiset rahat, kun olin hoitovapaalla.
Toinen malli olisi ollut, mies olisi maksanut puolet ansion menetyksestä, kun olin kotona hoitamassa lapsia ja hankkinut eläketurvan.
Tämä miehen omasta ehdotuksesta, kun lapsi ja perhe on molempien projekti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies on maksanut lastenhoitajan kotiin siitä asti, kun vauva oli 6 vko ikäinen ja ilmoitti, että minun on aika mennä töihin. Muuten perheen kulut jaetaan puoliksi ja kun lapsi oli vähän yli 8 kk, hän meni päiväkotiin ja maksamme päivähoitokulut puoliksi. En olisi halunnut töihin, mutta mies ilmoitti, ettei maksa kulujani, koska voin mennä töihin enkä voi vedota lapsen hoitamiseen.
Ratkaisu oli hyvä, koska näin miehen ei tarvinnut maksaa minun valinnastani hoitaa lapsi itse.
En ole koskaan lukenut naisen näppikseltä tällaista tekstiä, kukaan nainen ei heitä noin tyhmää läppää.
Nainen ei olisi täysin tuloton, koska hän saisi äitiyspäivärahaa pitempään kuin 1, 5 kk. Jos nainen olisi niin pienipalkkainen, että hänellä olisi minimiäitiysraha, lastenhoitajan palkka olisi isompi kuin naisen palkka. Mies, joka vaatisi äitiä hylkäämään noin pienen vauvan, ei taatusti maksaisi hoitajaa. 8kk vanhaa lasta ei oteta päiväkotiin.
Luultavasti, ja toivottavasti jokainen nainen olisi tämän "aika mennä töihin" ilmoituksen kuultuaan laittanut kantapäät vastakkain.
Miten niin isä vaatisi äitiä hylkäämään vauvan? Tuossahan on kaksi vaihtoehtoa eli mene töihin ja maksa tai ole lapsen kanssa kotona ja maksa, valinta on äidin. Jos äiti katsoo, että rahat eivät riitä haluttuun elintasoon vauvaa hoitaessa, niin sitten hän menee töihin.
Varhaiskasvatuslain mukaan lapsella on oikeus hoitopaikkaan sen kuukauden alusta, jolloin täyttää 9 kk eli kyllä se 8 kk ikäinen päiväkotiin otetaan tai ohjataan perhepäivähoitajalle.
Ja pahimmillaan perhe joutuu lastensuojeluasiakkaaksi.
Miksi lapsen isä ei voi jäädä hoitamaan lasta kotiin, myös isä saa sen muutaman satasen kuukaudessa?
Miksi isä jäisi kotiin, kun kyse on naisen edellyttämän elintason säilyttämisestä? Eikä lastensuojelun asiakkaaksi päädy sen takia, että lasta hoitaa joku muu kuin isä tai äiti. Naisen pitäisi oppia kantamaan vastuuta omasta elämästään eikä olettaa, että joku toinen huolehtii taloudesta.
Vierailija kirjoitti:
Mihin kaikkeen nykynaiset suostuvat?
Eikö neuvolassa nykyään anneta mitään valistusta?Jos perheen rahat eivät ole yhteiset, niin silloin kulujen lisäksi tasaatte tulot eli jos olet äitiyslomalla, Kela maksaa ansionmenetyksestä osan ja loppuosa jää vanhempien maksettavaksi eli lapsen isän maksettavaksi jää sinulle puolet ansionmenetyksestä, lomarahat ja eläketurva, onhan lapsi yhteinen projekti, eikä lapsen isä voi elää kuin lasta ei olisikaan. Samoin lapsesta aiheutuneet muut kulut ja hoitovastuu.
Ai neuvolassa pitäisi kertoa, että naisella ei ole vastuuta omista päätöksistään? Nythän naiselle maksaa lapsen saamisesta ensin työnantaja 3 kk ajan ja sen jälkeen yhteiskunta noin 6 kk ajan, mutta naisten logiikalla pitäisi lisäksi miehen korvata ansionmenetys. Tuolla ajatusmallilla olisi parempi, että nainen palaa töihin heti, kun lapsi on 3 kk ikäinen, silloin ei synny ansionmenetyksiä jne.
Lapsi on yhteinen projekti, jossa kuluista vastaa vain ja ainoastaan isä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies on maksanut lastenhoitajan kotiin siitä asti, kun vauva oli 6 vko ikäinen ja ilmoitti, että minun on aika mennä töihin. Muuten perheen kulut jaetaan puoliksi ja kun lapsi oli vähän yli 8 kk, hän meni päiväkotiin ja maksamme päivähoitokulut puoliksi. En olisi halunnut töihin, mutta mies ilmoitti, ettei maksa kulujani, koska voin mennä töihin enkä voi vedota lapsen hoitamiseen.
Ratkaisu oli hyvä, koska näin miehen ei tarvinnut maksaa minun valinnastani hoitaa lapsi itse.
Mitä hel vettiä? Miehesi mieluummin palkkasi lapsenlikan, kuin antoi sinun hoitaa omaa vauvaasi?
Toki olisin saanut hoitaa vauvan itse, mutta silloin minun olisi pitänyt joka tapauksessa maksaa puolet yhteisistä kuluista ja omat kuluni. Miehelle oli halvempi vaihtoehto maksaa lastenhoitaja. Tuo on ainoa reilu tapa hoitaa asia, koska ei parisuhteessa voida mennä toisen tahdon mukaan eikä nainen voi sanoa, että jään kotiin hoitamaan lasta, maksa sinä perheen menot.
Höpö puhetta. Lastenhoitajan palkka on n.2000€, päälle vakuutukset eläkeet, sotut jne. Ja puhutaan vähintäin 3000-3500€/kk kuluerästä.
Palkkaan saa lisätä suoraan 70% mitä laki velvoittaa maksamaan.
Me ollaan lähestytty tulojen jakamista siitä näkökulmasta, että mitä jää kummallekin säästöön/omaan käyttöön. Eli ollaan laitettu yhteiselle tilille rahaa ja kun olin ollut vuoden pois töistä, laskettiin, mitä kummallekin oli jäänyt rahaa yhteisten kulujen kattamiseen jälkeen. Jos olisi ollut merkittävä epäsuhta niin oltaisiin tasoitettu. Oltiin kuitenkin vuoden aikana jo katsottu aika hyvin, että kummallekin jäisi suunnilleen sama summa omaa rahaa tilille ja tasoitteluja ei tarvinnut tehdä. Meistä tämä oli reilua, että oli mahdollista kummallakin kerryttää säästöjä saman verran tai vaihtoehtoisesti kuluttaa se johonkin omiin juttuihin. Eli ei niin että mies tienaa ja karruttaa omaisuutta kun äiti on kotona. Työelämässä meillä on lähes eurolleen samat tulot, niin siinäkin mielessä tämä oli reilua, että jatkossakin kummallakin oli ikäänkuin sama tulotaso. Ei ole koskaan tarvinnut riidellä rahasta tässä 14 vuoden aikana mitä yhdessä ollaan oltu. Tämäkin asia keskusteltiin jo ennen kuin tiedettiin, halutaanko lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies on maksanut lastenhoitajan kotiin siitä asti, kun vauva oli 6 vko ikäinen ja ilmoitti, että minun on aika mennä töihin. Muuten perheen kulut jaetaan puoliksi ja kun lapsi oli vähän yli 8 kk, hän meni päiväkotiin ja maksamme päivähoitokulut puoliksi. En olisi halunnut töihin, mutta mies ilmoitti, ettei maksa kulujani, koska voin mennä töihin enkä voi vedota lapsen hoitamiseen.
Ratkaisu oli hyvä, koska näin miehen ei tarvinnut maksaa minun valinnastani hoitaa lapsi itse.
Mitä hel vettiä? Miehesi mieluummin palkkasi lapsenlikan, kuin antoi sinun hoitaa omaa vauvaasi?
Toki olisin saanut hoitaa vauvan itse, mutta silloin minun olisi pitänyt joka tapauksessa maksaa puolet yhteisistä kuluista ja omat kuluni. Miehelle oli halvempi vaihtoehto maksaa lastenhoitaja. Tuo on ainoa reilu tapa hoitaa asia, koska ei parisuhteessa voida mennä toisen tahdon mukaan eikä nainen voi sanoa, että jään kotiin hoitamaan lasta, maksa sinä perheen menot.
Höpö puhetta. Lastenhoitajan palkka on n.2000€, päälle vakuutukset eläkeet, sotut jne. Ja puhutaan vähintäin 3000-3500€/kk kuluerästä.
Palkkaan saa lisätä suoraan 70% mitä laki velvoittaa maksamaan.
Olen työnantaja enkä todellakaan maksa palkan lisäksi 70% sivukuluja. Miksi yksityistalous maksaisi niitä enemmän kuin yritys?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluat edes ylipäätänsä olla tuollaisessa suhteessa, jossa ette ole laittaneet rahoja yhteen silloin kun rupesitte lapsia tekemään?
Tuossa vaiheessa yleisemmin se on mies, joka ottaa päävastuun laskujen ja muiden kulujen maksamisesta, olethan sinä kuitenkin 9kk kantanut hänen lastaan ja vielä synnyttänytkin sen ja nyt hoidat.
En oikeasti ymmärrä teitä naisia, jotka annatte miesten käyttää teitä hyväksi noin pahasti.
Kumpihan tuossa tilanteessa nyt sitten on se hyväksikäyttäjä. Se joka kaiken maksaa vai se joka ei suostu edes omia kuluja maksamaan. Lisätäkseni nain kun maksajaa etsitään niin lapsia on aina miehen lapsi mutta kun lapsesta tulee hyötyjä tai etuja niin silloin lapsi muuttuu naisen lapseksi. Eikös totuus kuitenkin ole että se lapsi on koko ajan molempien lapsi molempien pitäisi elättää ja kasvattaa
Missä kohtaa sanotaan ettei maksa omia kulujaan? Ap sanonut että maksaa omat lainansa, eläinten kulut jotka olleet jo suhteeseen ryhtyessä sekä edellisen liiton lapsen kulut ja on omaan elintasoaan laskenut pärjätäkseen,mutta ei kykene maksamaan äitiyspäivärahasta asumiskuluja miehelle joka yksin omistaa kiinteistön jossa asuvat. Miehen asumiskulut ovat samat asui ap siellä heidän yhteisen lapsensa kanssa tai ei!
Siis A-P ei kykene maksamaan asumiskuluja, mutta kykenee hankkimaan oman vuokra-asunnon?? Tämä on kuulkaas sitä naisen logiikkaa parhaimmillaan.
Eipä tuo sinunkaam logiikka kestä päivänvaloa.
Nykyään on edullisia vuokra-asuntoja pilvin pimein ja sijoittajan tuotto velattomasta asunnosta on 1-2%. Ja vuokrataan kunhan saa juoksevat katettua.
Näin ei ole omistusasunnossa, jos iso ja pakolliset kulut maksettavana.
Tiedän tämän omasta kokemuksesta, kun asun omistusasunnossa ja on sijoitusasuntoa.
Nyt asutaan edullisemmin vuokralla, kun vuokralaisten markkinat ja vapaita asuntoja paljon, eikä kallistuneita kuluja voi laittaa vuokrankorotuksiin.
Pilvin pimein? Älä mossota kun et tiedä asiasta nähtävästi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies on maksanut lastenhoitajan kotiin siitä asti, kun vauva oli 6 vko ikäinen ja ilmoitti, että minun on aika mennä töihin. Muuten perheen kulut jaetaan puoliksi ja kun lapsi oli vähän yli 8 kk, hän meni päiväkotiin ja maksamme päivähoitokulut puoliksi. En olisi halunnut töihin, mutta mies ilmoitti, ettei maksa kulujani, koska voin mennä töihin enkä voi vedota lapsen hoitamiseen.
Ratkaisu oli hyvä, koska näin miehen ei tarvinnut maksaa minun valinnastani hoitaa lapsi itse.
En ole koskaan lukenut naisen näppikseltä tällaista tekstiä, kukaan nainen ei heitä noin tyhmää läppää.
Nainen ei olisi täysin tuloton, koska hän saisi äitiyspäivärahaa pitempään kuin 1, 5 kk. Jos nainen olisi niin pienipalkkainen, että hänellä olisi minimiäitiysraha, lastenhoitajan palkka olisi isompi kuin naisen palkka. Mies, joka vaatisi äitiä hylkäämään noin pienen vauvan, ei taatusti maksaisi hoitajaa. 8kk vanhaa lasta ei oteta päiväkotiin.
Luultavasti, ja toivottavasti jokainen nainen olisi tämän "aika mennä töihin" ilmoituksen kuultuaan laittanut kantapäät vastakkain.
Miten niin isä vaatisi äitiä hylkäämään vauvan? Tuossahan on kaksi vaihtoehtoa eli mene töihin ja maksa tai ole lapsen kanssa kotona ja maksa, valinta on äidin. Jos äiti katsoo, että rahat eivät riitä haluttuun elintasoon vauvaa hoitaessa, niin sitten hän menee töihin.
Varhaiskasvatuslain mukaan lapsella on oikeus hoitopaikkaan sen kuukauden alusta, jolloin täyttää 9 kk eli kyllä se 8 kk ikäinen päiväkotiin otetaan tai ohjataan perhepäivähoitajalle.
Ja pahimmillaan perhe joutuu lastensuojeluasiakkaaksi.
Miksi lapsen isä ei voi jäädä hoitamaan lasta kotiin, myös isä saa sen muutaman satasen kuukaudessa?
Miksi isä jäisi kotiin, kun kyse on naisen edellyttämän elintason säilyttämisestä? Eikä lastensuojelun asiakkaaksi päädy sen takia, että lasta hoitaa joku muu kuin isä tai äiti. Naisen pitäisi oppia kantamaan vastuuta omasta elämästään eikä olettaa, että joku toinen huolehtii taloudesta.
Eiköhän suurin osa miehistä, kuin naisista laita lapsen edun ja hyvinvoinnin oman edun edelle.
Ainakin meillä, miehelle oli maailman tärkein asia lapsen paras ja hyvinvointi, eikä raha.
Jos lapsi mitataan rahassa tai kuluerässä, eikä vanhemmilla ole vara hoitaa edes omaa lasta, eikö parempi ja fiksumpi tapa olla jättää lapsi sairaalaan ja antaa adoptoitavaksi, ei tarvitse silloin hoitaa edes sitä muutamaa kuukautta ja maksaa kuluja.
Miksi niitä lapsia pitää hankkia, kun ei haluta kantaa vastuuta, eikö helpompi olisi vaikka kissa tai koira, on ainakin lyhympi ikäinen, vanhemmuus kun kestää eliniän ja joutuu elättämään lasta jopa 30v jos opskelee.
Ja mistä oletus, naisten olevan varattomia, kun naisista 99% käy töissä, eikä palkkaerot ole kovin suuret tavis töissä, ja harvat miehet eivät kuitenkaan ole pörssiyhtiöiden johtajia.
Meillä oli yhteiset rahat. Ja mies maksoi 3v ajan ylimääräisen vapaaeht.eläkevakuutuksen, jonka voin nostaa 62v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteinen tili mutta käytännössä mies siis maksoi elämisen.
Tästä tosin oli keskusteltu jo etukäteen, ettei tarvitsisi riidellä. En olisi lähtenyt tekemään lapsia millään muulla järjestelyllä, koska se nyt tietysti minun tuloihini ja tulokehitykseen tekee loven, eikä minulla olisi ollut ainakaan esikoisen äitiysloman aikana varaa maksaa puolta meidän kaikista menoista. Onneksi olen löytänyt kumppanin, jolle tämä oli itsestäänselvyys ja ehdotti itse yhteistä tiliä ja taloutta, joka toteutettiin kun alettiin raskautta yrittää.
Meillä on yhteinen käyttötili, jonne tulee kaikki tulot. Siitä siirretään sama summa kummankin säästötilille edelleen sijoitettavaksi, lopuilla eletään. Välillä on vain toinen ollut ansiotyössä, välillä taas tulotasot olleet toisin päin. Ei ole tarvinnut riidellä rahasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis A-P ei kykene maksamaan asumiskuluja, mutta kykenee hankkimaan oman vuokra-asunnon?? Tämä on kuulkaas sitä naisen logiikkaa parhaimmillaan.[/quote]
Tässä kiteytyy loistavasti, miksi feminismi (nainen ja mies ovat tasa-arvoisia, molemmilla on sama ihmisarvo ja pitää olla tasapuoliset mahdollisuudet elämässä) syntyi.
Asian logiikka rautalangasta väännettynä: Naisen vaihtoehdot ennen: nyrkin ja hellan välissä tai kadulla prostituoituna. Paitsi jos kävi tuuri ja sai hyvän miehen.
Naisen vaihtoehdot nyt: Hyvä, itse valittu tasaveroinen parisuhde tai itsellisyys.
On edelleen mahdollista, että nainen päätyy perustamaan perheen sellaisen miehen kanssa, joka ei jostain syystä kykene terveeseen parisuhteeseen, eikä pysty tai halua opetella.
Tässä tilanteessa sivistynyt yhteiskunta tukee naista lapsineen (tai yh-miestä). Minä ja suurin osa naisista ja käsittääkseni suuri osa miehistä maksaa mielellään siihen tarkoitukseen varattuja veroja.
Parempi mielestäni olisi ennalta ehkäistä yksinhuoltajaperheiden syntymistä ja tarjota tietoa, tukea ja toimivia mielenterveyspalveluja lapsesta aikuiseen. Sekä naiset että miehet hyötyisivät tästä. Hyvän parisuhteen rakentaminen ei ole helppoa huonoilla sosiaalisilla taidoilla.
On kokonaan eri asia, toimiiko systeemi aina aukottomasti, koska aina on myös naisia, jotka eivät kykene normaaliin, vastavuoroiseen parisuhteeseen ja perhe-elämään. Tämä menee (sekä ongelmaisen miehen että naisen tapauksessa) mielenterveyspuolen tontille. Me kaikki tiedämme, että mt-asiat hoidetaan nykyisinkin huonosti. Tämä keskustelunaihe ei nyt kuitenkaan koske niitä "miksi kaikki naiset ja kullankaivajat" juttuja, joten niille voi avata oman ketjun.
Ekan miehen kanssa maksoin 100% kaikki kulut, toisen mieheni kanssa päinvastoin hän maksaa 100% kaikki kulut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies on maksanut lastenhoitajan kotiin siitä asti, kun vauva oli 6 vko ikäinen ja ilmoitti, että minun on aika mennä töihin. Muuten perheen kulut jaetaan puoliksi ja kun lapsi oli vähän yli 8 kk, hän meni päiväkotiin ja maksamme päivähoitokulut puoliksi. En olisi halunnut töihin, mutta mies ilmoitti, ettei maksa kulujani, koska voin mennä töihin enkä voi vedota lapsen hoitamiseen.
Ratkaisu oli hyvä, koska näin miehen ei tarvinnut maksaa minun valinnastani hoitaa lapsi itse.
En ole koskaan lukenut naisen näppikseltä tällaista tekstiä, kukaan nainen ei heitä noin tyhmää läppää.
Nainen ei olisi täysin tuloton, koska hän saisi äitiyspäivärahaa pitempään kuin 1, 5 kk. Jos nainen olisi niin pienipalkkainen, että hänellä olisi minimiäitiysraha, lastenhoitajan palkka olisi isompi kuin naisen palkka. Mies, joka vaatisi äitiä hylkäämään noin pienen vauvan, ei taatusti maksaisi hoitajaa. 8kk vanhaa lasta ei oteta päiväkotiin.
Luultavasti, ja toivottavasti jokainen nainen olisi tämän "aika mennä töihin" ilmoituksen kuultuaan laittanut kantapäät vastakkain.
Miten niin isä vaatisi äitiä hylkäämään vauvan? Tuossahan on kaksi vaihtoehtoa eli mene töihin ja maksa tai ole lapsen kanssa kotona ja maksa, valinta on äidin. Jos äiti katsoo, että rahat eivät riitä haluttuun elintasoon vauvaa hoitaessa, niin sitten hän menee töihin.
Varhaiskasvatuslain mukaan lapsella on oikeus hoitopaikkaan sen kuukauden alusta, jolloin täyttää 9 kk eli kyllä se 8 kk ikäinen päiväkotiin otetaan tai ohjataan perhepäivähoitajalle.
Ja pahimmillaan perhe joutuu lastensuojeluasiakkaaksi.
Miksi lapsen isä ei voi jäädä hoitamaan lasta kotiin, myös isä saa sen muutaman satasen kuukaudessa?
Miksi isä jäisi kotiin, kun kyse on naisen edellyttämän elintason säilyttämisestä? Eikä lastensuojelun asiakkaaksi päädy sen takia, että lasta hoitaa joku muu kuin isä tai äiti. Naisen pitäisi oppia kantamaan vastuuta omasta elämästään eikä olettaa, että joku toinen huolehtii taloudesta.
No mutta, nainenhan oppii kantamaan vastuun. Miksi muuten luulet, että Suomessa on niin paljon yh-naisia? Siksi, että niin moni mies ulkoistaa vastuun omista vastuistaan yhteiskunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan lähestytty tulojen jakamista siitä näkökulmasta, että mitä jää kummallekin säästöön/omaan käyttöön. Eli ollaan laitettu yhteiselle tilille rahaa ja kun olin ollut vuoden pois töistä, laskettiin, mitä kummallekin oli jäänyt rahaa yhteisten kulujen kattamiseen jälkeen. Jos olisi ollut merkittävä epäsuhta niin oltaisiin tasoitettu. Oltiin kuitenkin vuoden aikana jo katsottu aika hyvin, että kummallekin jäisi suunnilleen sama summa omaa rahaa tilille ja tasoitteluja ei tarvinnut tehdä. Meistä tämä oli reilua, että oli mahdollista kummallakin kerryttää säästöjä saman verran tai vaihtoehtoisesti kuluttaa se johonkin omiin juttuihin. Eli ei niin että mies tienaa ja karruttaa omaisuutta kun äiti on kotona. Työelämässä meillä on lähes eurolleen samat tulot, niin siinäkin mielessä tämä oli reilua, että jatkossakin kummallakin oli ikäänkuin sama tulotaso. Ei ole koskaan tarvinnut riidellä rahasta tässä 14 vuoden aikana mitä yhdessä ollaan oltu. Tämäkin asia keskusteltiin jo ennen kuin tiedettiin, halutaanko lapsia.
Teillä varmaan yhteinen omistusasunto jota maksatte puoliksi. Meillä kummallakin edellisestä liitosta lapsia ja asunto on miehen omistuksessa yksin. Maksan asumiskuluja ollessani töissä, tällä hetkellä en pysty maksamaan.
Kiitos mielenkiintoisista näkökulmista ja analyyseistä perheemme mielenterveyden tilasta ja sosiaalista taidoista kommunikoida päärynän kanssa saadakseen toimivan parisuhteen perunan kanssa..
Lisään vielä että sain monesta vastauksesta oikeasti hyviä näkökulmia asiaan, kiitos niistä.
Uusioperheen yhdistyminen on aina haastavaa, siinä kolme taloutta yrittää saada homman toimimaan yhdessä, joku sarana aina on vinossa. Ilmaisin asian varmaan huonosti, olen siis laskenut oman elintasoni alas selvitäkseni äitiys/vanhempainpäivärahalla. Mieheni ei maksa minulle mitään palkastaan, mutta hoitaa kaikki asumiskulut tällä hetkellä ja on nyt kulujen noustessa kismaantunut siitä että en osallistu asumiskuluihin. Laskin tarkkaan etukäteen millaisen äitiyspäivärahan tulisin saamaan, mutta sairastin melkein koko raskauden ja pitkät sairaspoissaolot vaikuttivat negatiivisesti äitiyspäivärahaan.
Kuten joku jo mainitsi että "ap:n rahat menevät eläimiin, lainoihin ja edellisen suhteen lapseen" ja tämä aika pitkälle totta, kun tulot tippuivat 1/3 osan niin siitä ei isoja siivuja jää jaettavaksi. Siksipä koen että velvollisuuteni on selvitä omista laskuista kuormittamatta mieheni taloutta enempää, tämä on ollut kyllä tiedossa alusta asti. Raha-asiamme ovat avoimia. Kyse oli nyt äitiysloman aikana osallistumisesta asumiskuluihin, talon omistaa mies yksin.
Työssä käydessäni emme laske senttejä kuka maksaa mitä, se käy kaupassa kenellä on rahaa ja aikaa, joskus toinen laittaa toiselle rahaa. Mieheni on ostanut minun lapsilleni asioita ja minä hänen lapsilleen.
Olen remontoinut omatoimisesti ja yhdessä hänen taloaan ja pihapiiriään, en ole laskenut paljonko rahaa siihen on laitettu tai paljonko minulla on mennyt aikaa remontoidessa.
Koen ja minusta tuntuu että jatkuva riitely asiasta jolle en tässä tilanteessa voi mitään kuormittaa suhdetta ja on vaikuttanut luottamukseen ja toisen arvostukseen lisäksi minulle tulee tunne että hän kokee minun "loisivan" hänen nurkissaan ilmaiseksi. Olemme keskustelleet asioista, mutta tällä hetkellä tuntuu ettei kumpikaan jaksa keskustella enää mistään.
Tajusin lukiessani näitä vastauksia että hän koki edellisissä suhteissa joutuneensa taloudellisesti hyväksikäytetyksi (en tiedä mikä totuus on ollut, mutta hän on kokenut asian näin) ja se näkyy varmaan tässä tilanteessa. Itselläni on takana vaikea ero ja parisuhde josta yritin päästä vuosikausia pois joten varmasti ylireagoin joissain asioissa ja siksi halusin kysyä kuinka muissa talouksissa äitiysloman aikana kulut on jaettu. Kyse ei ole siitä että en haluaisi maksaa asumiskuluja, vaan siitä yksinkertaisesta tosiasiasta että en pysty koska joudun maksamaan omillaan asuvan teinin asumiskuluja, ruokaa, vaatteita ym omien lainojen päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin kaikkeen nykynaiset suostuvat?
Eikö neuvolassa nykyään anneta mitään valistusta?Jos perheen rahat eivät ole yhteiset, niin silloin kulujen lisäksi tasaatte tulot eli jos olet äitiyslomalla, Kela maksaa ansionmenetyksestä osan ja loppuosa jää vanhempien maksettavaksi eli lapsen isän maksettavaksi jää sinulle puolet ansionmenetyksestä, lomarahat ja eläketurva, onhan lapsi yhteinen projekti, eikä lapsen isä voi elää kuin lasta ei olisikaan. Samoin lapsesta aiheutuneet muut kulut ja hoitovastuu.
Ai neuvolassa pitäisi kertoa, että naisella ei ole vastuuta omista päätöksistään? Nythän naiselle maksaa lapsen saamisesta ensin työnantaja 3 kk ajan ja sen jälkeen yhteiskunta noin 6 kk ajan, mutta naisten logiikalla pitäisi lisäksi miehen korvata ansionmenetys. Tuolla ajatusmallilla olisi parempi, että nainen palaa töihin heti, kun lapsi on 3 kk ikäinen, silloin ei synny ansionmenetyksiä jne.
Lapsi on yhteinen projekti, jossa kuluista vastaa vain ja ainoastaan isä?
Lapsen alkutaipale on kuule työlästä aikaa. Ja se hoidetaan kotona, ei päiväkodeissa. Äiti tekee työtä hoitamalla uutta ihmiselämää, jotta alkutaipale lähtee tasapainoisesti käyntiin ja pitää kotia yllä siinä sivussa. Sen kaiken arvoa ei voi oikeasti rahassa määrittää. Miehen työ on käydä töissä ja pitää se koti alla, huolehtia perheestä. Niin se perhe-elämä kuuluukin toimia, kun on tullut vauvoja. Toki nykyään voinee olla toisinkinpäin.
Ihmeellisiä ajatusmalleja täällä ihmisillä. Että sitten kun on aikeissa perustaa perhe, niin ei voi olla sellaista asiaa kuin työnjako. Kaiken pitäisi jotenkin maagisesti mennä kuin ennenkin lasta, naisella pitäisi olla leipätyö siinä sivussa tai jumalaiset säästöt. Muuten on miehen kyykyttämistä tai miehen menetys. Ei ihme, ettei tässä maassa lisäännytä, kun sosiaalinen paine on tämä ja jotkut vielä sitä myötäilee.
Eipä tuo sinunkaam logiikka kestä päivänvaloa.
Nykyään on edullisia vuokra-asuntoja pilvin pimein ja sijoittajan tuotto velattomasta asunnosta on 1-2%. Ja vuokrataan kunhan saa juoksevat katettua.
Näin ei ole omistusasunnossa, jos iso ja pakolliset kulut maksettavana.
Tiedän tämän omasta kokemuksesta, kun asun omistusasunnossa ja on sijoitusasuntoa.
Nyt asutaan edullisemmin vuokralla, kun vuokralaisten markkinat ja vapaita asuntoja paljon, eikä kallistuneita kuluja voi laittaa vuokrankorotuksiin.