Mihin vedätte rajan miehen naispuolisten ystävien suhteen?
Haittaako jos mies puhuu tunnin mittaisia maratonipuheluita naiskaverin kanssa lohduttaen tätä puheillaan ja kehuen, että 'älä välitä siitä' 'sä olet ihana ihminen, aito ja sydän täyttä kultaa'. Tai häiritseekö jos mies lähtee ystävättären luokse viinilasille, näkee viikottain tenniksen peluun merkeissä, pitää ystäviä ja puolisoa samanarvoisina?
Kommentit (252)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n listauksesta muut ok, se että pitää ystäviä ja puolisoa samanarvoisina ei. Tosin en keksi tilannetta jossa samanarvoisuus mitattaisiin.
En voi tulla kanssasi lenkille, koska Jessica kaipaa juttuseuraa.
En voi tulla kanssasi ostoksille, koska Tissica kaipaa hierontaa kun sillä on paha mieli.
Minulla on miespuolisia kavereita, mutta miehelläni ei naispuolisia.
Hän on tosin aina tiennyt että naiset ovat olleet petollisia kavereinani joten en luota heihin, ja että siihen porukkaan mahtuu selkäänpuukottajia.
Miespuolisiin kavereihini olen aina pystynyt luottaa ja hän luottaa myös heihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohjenuorani on, että ketään ei kahlita. Miehelläni - kuten myös itselläni -saa olla ystäviä, sukupuoleen katsomatta. Emme olisi yhdessä, jos nämä ystävät kiinnostaisivat enemmän, kuin me toisiamme.
Eli jos luotto puolisoon on noin heikko, niin miksi jatkaa?Luotto on toki ihana asia, mutta todellisuudessa vain omien tunteiden turvaamista 99% tapauksista, joissa mies kaveeraa naisten kanssa. On se 1% jolla ei viisari värähdä ja ihmeen moni kuvittelee sen sattuneen juuri omaksi mieheksi.. Todellisuudessa luotto on yhtä kuin silmien sulkeminen todellisuudelta.
Samaa mieltä. En ole ystävystynyt ikävä kyllä yhteenkään mieheen joka ei olisi jossain kohtaa alkanut tuoda esiin toisenlaista kiinnostusta minua kohtaan. :/ Plus mitä on tullut nähtyä tuttavapiirissä sekä mitä itse sinkkuaikoina kokenut varattujen miesten taholta. :/
Vierailija kirjoitti:
Paljaalla ei saa vetää.
Mites sitten jos varattu mies tekee noin? Yksi ja sama nainen salasuhteessa hänen kanssaan puolet hänen avioliitostaan, jota ei taloudellisista syistä eikä lasten vuoksi ole valmis vielä lopettamaan. Huom vielä.
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee vain tietyt naispuoliset kaverit, eivät kaikki. Muutenkin mieheni on alusta saakka ollut sellainen, että tulee paremmin toimeen naisten kuin miesten kanssa. Yli 10 yhteisen vuoden jälkeen ne pahimmat naistuttavuudet ovat jääneet pois ja nykyisin homma menee tyyliin "Olen Emman (=lapsemme koulukaveri) äidin kanssa kahvilla". Toiset äidit ei haittaa mua samalla tavalla kuin joku nuoruuden naiskaveruus.
Hupsista stna vähän hassu ajatusmalli. :D Mut ei rajoittamalla voi estää, pettävät jos ovat niin tehdäkseen ja sille ei mitään voi. Enkä usko oman kokemuksen pohjalta sekuntiakaan etteikö miehillä olisi taka-ajatuksia. Omalla kohdalla aina niin on lopulta kaverimiehistä paljastunut.
Vierailija kirjoitti:
Ohjenuorani on, että ketään ei kahlita. Miehelläni - kuten myös itselläni -saa olla ystäviä, sukupuoleen katsomatta. Emme olisi yhdessä, jos nämä ystävät kiinnostaisivat enemmän, kuin me toisiamme.
Eli jos luotto puolisoon on noin heikko, niin miksi jatkaa?
Minä luotin 100%. Ja se särki kyllä maailmani. Rakastamani mies oli empaattinen ja puhekykyinen. Hänellä oli paljon naispuolisia ystäviä. Olin varma, että he olivat todellakin tärkeitä ystäviä. Mies kertoi heidän olevan, eikä hän salaillut yhteydenpitoa heihin. Jutteli puhelinessa ja poikkesi kahvilla tai näki lyhyesti kaupungilla. Sain kuulla, kun jo oltiin sitouduttu ja saatu lapsia, että p a n o j a olivat.
Särki mun luottamuksen. En halua parisuhdetta. Tästä jo 20 v aikaa.
En vedä rajoja miehelleni, hän vetää ne itse itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljaalla ei saa vetää.
Mites sitten jos varattu mies tekee noin? Yksi ja sama nainen salasuhteessa hänen kanssaan puolet hänen avioliitostaan, jota ei taloudellisista syistä eikä lasten vuoksi ole valmis vielä lopettamaan. Huom vielä.
Älä pidätä henkeä eroa odotellessa, tukehdut vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljaalla ei saa vetää.
Mites sitten jos varattu mies tekee noin? Yksi ja sama nainen salasuhteessa hänen kanssaan puolet hänen avioliitostaan, jota ei taloudellisista syistä eikä lasten vuoksi ole valmis vielä lopettamaan. Huom vielä.
Älä pidätä henkeä eroa odotellessa, tukehdut vielä.
Onko joku väittänyt että pidättelen. :) Voi sua raasua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljaalla ei saa vetää.
Mites sitten jos varattu mies tekee noin? Yksi ja sama nainen salasuhteessa hänen kanssaan puolet hänen avioliitostaan, jota ei taloudellisista syistä eikä lasten vuoksi ole valmis vielä lopettamaan. Huom vielä.
Älä pidätä henkeä eroa odotellessa, tukehdut vielä.
Onko joku väittänyt että pidättelen. :) Voi sua raasua.
Sinä sinä, samaa asiaa toistava. Eikö tapahtukaan mitään? :)
Olemme mieheni kanssa tässä asiassa vanhanaikaisia. Minulla ei ole miehiä kavereina eikä miehelläni ole naisia kavereina. Koskaan emme ole asiasta puhuneet, ei ole ollut tarvetta. Tämä on meille molemmille ihan luonnollinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni ei ole naispuolisia ystäviä.
Meillä tää sama.
Vierailija kirjoitti:
Ihan rehellisesti sanon, että vaikka rakastan miestäni niin jättäisin hänet jos hän vaatisi minua luopumaan ystävistäni. Minulla on muutama miespuolinen ystävä jotka ovat olleet elämässäni jo 20 vuotta, ilman että mitään ihastumista olisi ollut ilmassa miltään puolelta. Jos en saisi noita ihmisiä tavata, niin ennemmin pitäisin kiinni hyvistä ystävistä kuin sellaisesta miehestä joka ei luota eikä ymmärrä ystävyyden arvoa.
Ystävyys säilyy usein koko elämän. Parisuhteista ei valitettavasti voi sanoa samaa.
Olen samaa mieltä vanhoista ystävistä. Sen sijaan jos nyt näiden kaikkien vuosien jälkeen tulisi joku uus bffnainen miehelleni niin kenkää tulisi. En itsekään ala kaveeraamaan enää miesten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Jos on valmis olemaan parisuhteessa ,siihen pitää molempien panostaa eikä huudella oikeuksiensa perään...
Kunnioita ja huomioi puolisoasi jolloin kummankaan ei tarvitse miettiä onko suhde kunnossa.
Tilaisuus tunnetusti tekee varkaan...joten rajoja pitää olla
sivu
Tilaisuus tekee varkaan? Ei rajat poista sitä tilaisuutta, kannattaa poistaa se syy miksi kukaan katsoisi ketään muuta "sillä silmällä"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee vain tietyt naispuoliset kaverit, eivät kaikki. Muutenkin mieheni on alusta saakka ollut sellainen, että tulee paremmin toimeen naisten kuin miesten kanssa. Yli 10 yhteisen vuoden jälkeen ne pahimmat naistuttavuudet ovat jääneet pois ja nykyisin homma menee tyyliin "Olen Emman (=lapsemme koulukaveri) äidin kanssa kahvilla". Toiset äidit ei haittaa mua samalla tavalla kuin joku nuoruuden naiskaveruus.
Hupsista stna vähän hassu ajatusmalli. :D Mut ei rajoittamalla voi estää, pettävät jos ovat niin tehdäkseen ja sille ei mitään voi. Enkä usko oman kokemuksen pohjalta sekuntiakaan etteikö miehillä olisi taka-ajatuksia. Omalla kohdalla aina niin on lopulta kaverimiehistä paljastunut.
Omassa suhteessani ei ole kyse siitä että pyrittäisiin estämään "väistämätön", eli pettäminen, vaan siitä että ei hankkiuduta turhan päiten tilanteisiin josita saattaa aiheutua tavalla tai toisella skismaa meidän kahden välille. Kummallekaan ei joku random tuttu ole niin tärkeä että hänen kanssaan pitää alkaa tapailemaan kahdestaan kaljalla tai tyynnytellä maratonpuheluissa. Jos tuollaista alkaa esiintymään, niin ohjeistamme nämä ihmiset ammattiavun piiriin, tai ehdotamme että kysyvät kaljalle sellaisia kavereita jotka kaljalla tykkäävät käydä, sillä kumpikaan meistä ei välitä ravintoloista.
Tässä pitkän yhteiselon varrella on ollut jos jonkinlaista yritääjää pyrkimässä väliimme, mutta koska olemme olleet samoilla linjoilla (esim. sen suhteen että vaikka olisi ollut kaveri 20 vuotta, niin silti se kaveri pitää poistaa elämästä mikäli se alkaa lähentelemään) niin mitään riitaa ei ole tullut. On täysin turhaa ja tarpeetonta miehen antaa naispuoliselle työkaverilleen olkapäätä jota vasten nojailla, koska siitä tulee kuitenkin sitten vain soittoja yömyöhään itkun kera, tai jotain muuta joka häiritsee meidän yhteistä elämää. Emme heiluta suhdettamme turhaan, elämässä on tarpeeksi vastoinkäymisiä ja vaikeita paikkoja ilman että niitä tahallaan oikein kerää. Vaikeissa tilanteissa kaikista tärkeintä on se oman rakkaan tuki, ja suhde pitää olla koko ajan se kaikista tärkein ihmissuhde.
Vierailija kirjoitti:
En vedä rajoja miehelleni, hän vetää ne itse itselleen.
Meiläl ei rajoja vetele kumpikaan kellekkään, sillä on täysin päivänselvää että rakastamme toisiamme emmekä halua muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljaalla ei saa vetää.
Mites sitten jos varattu mies tekee noin? Yksi ja sama nainen salasuhteessa hänen kanssaan puolet hänen avioliitostaan, jota ei taloudellisista syistä eikä lasten vuoksi ole valmis vielä lopettamaan. Huom vielä.
Älä pidätä henkeä eroa odotellessa, tukehdut vielä.
Onko joku väittänyt että pidättelen. :) Voi sua raasua.
Sinä sinä, samaa asiaa toistava. Eikö tapahtukaan mitään? :)
Tapahtuu paljonkin. Sinäkö siellä kotona odotat uskollisesti. :) Odota vaan. Mun ei onneksi tarvi.
Tosimiehellä ei ole naispuolisia ystäviä. Tuttavia korkeintaan.
Vierailija kirjoitti:
Olettepa luottavaisia ja sinisilmäisiä, ilmankos suurin osa miehistä kertoo pettäneensä kiinni jäämättä...
Olen mieluummin sinisilmäinen kuin niin surkeassa suhteessa että pitää kytätä ja rajoittaa. Kertakaikkiaan käytän energiani mieluummin ihan muuhun.
Jos ei mieheensä voi edes luottaa niin mitä iloa siitä on?
Mielestäni kyllä tuon naisen viestistä tulee myös selvästi ilmi, että naisessa itsessänsä on myös vikaa. Sitä vikaa, että olisi toivonut miehen "auttavan" muutossa, ja ainoa pyyntö oli, että olisi lampun irrottanut katosta. Meillähän tuo meni niin, että mies teki muuton pyytämättä yksin ollessani raskaana, se oli itsestäänselvyys, josta ei edes keskusteltu.