Onko se teistä hieno näkymä ikkunoista jos näkee peltoa?

Parempi peltonäkymä kuin vaikka naapuritalon seinä, pyörätie, valtatie, teollisuusrakennus tai parkkipaikka.

Parempi se on kuin naapurin seinä.

No on! Pääsääntöisesti kaikki uudet asuinalueet rakennetaan niin, että joka ikkunasta näkyy vaan naapurin ikkuna. Meiltä meni ohi suun asunto, jossa olisi ollut ihana peltonäkymä ja nyt kaikki muut mitä käyty katsomassa ei vedä vertoja:(

Sama vaikutus itseeni kuin jos merelle katsoisi. Rauhallinen ja tulee hyvä olo kun ei silmä tökkää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkkää ääretöntä peltoa? Ei hevletti, tykkään puista. Kun viimeksi olin muuttamassa ja etsin asuntoa, mietin, mitä haluan ikkunoistani nähdä. Päädyin tähän minimiin: puita ja taivasta.

Ostin asunnon, jonka ikkunoista näkyy puita ja taivasta, toki vähän muutakin. Mutta mun elinehto on nämä. Puut eri vuodenaikoina, lumikuormassa, lehtevinä, myrskyssä, leppoisassa kesätuulessa, lintuja täynnä. Oravia. Ja taivas, ah.

Muutin yhteen Suomen tiheimmin asuttuun paikkaan 150-vuotiaiden honkien keskelle korkealle kalliolle. Olen tässä lähiössä onnistunut bongaamaan jäniksiä, kauriin, ketun, joutsenia, hanhia.

Pelto on ihmisen luoma luonnoton monokulttuuri, jossa pörisee kymmeniä tunteja vuodessa pahanhajuisia koneita, johon levitetään lietelantaa, jota myrkytetään ja nyljetään toistuvasti. Se on yhtä elävä ja idyllinen kuin täytetty poro.

Maatilalla kasvaneena en voi enempää ihmetellä näkökulmaasi.

Pellolla nimenomaan on valtavasti elämää, vuodesta toiseen erilaisia viljelyskasveja, silloin tällöin kesantoa ja niittykukkia, valtava määrä hyönteisiä jotka löytävät sieltä ravintonsa ja kotinsa..

Talvisin pellon hankipeite on TÄYNNÄ eläinten jälkiä.. kettuja, hirviä, kauriita, jäniksiä.. kesäisin nuo eläimet saattavat viihtyä pelloilla pidempäänkin ja niiden rauhaisaa käyskentelyä on niin kovin levollista seurata sivusta.

Luonnon kiertokulkuun seuraaminen on kiehtovaa eikä siihen kyllästy koskaan.. vuodenajat ja niiden monimuotoisuus, säävaihtelut, myrskyt, kuivuus, kosteus, lumi, vesisade.. kaikki muokkaavat ympäristöä eri tavalla.

Auringonvalo eri vuorokauden aikoina saa kasvavan viljan näyttämään aina erilaiselta, kevään kylvökset hohtavat kirkkaan vihreinä aurinkoa vasten ja syksyn kypsä vilja hehkuu kullanruskeana ja antaa huumaavan viljan tuoksun leijailla ympäristöön. Ah.

Mutta tosiaan, tylsää, myrkytettyä ja nyljettyähän tämä kaikki toki on.

Älä huijaa itseäsi. Polttomoottoritraktori, karhii, kylvää, myrkyttää, lannoittaa lehmänpaskalitkulla, leikkuupuimuri ulisee monta vuorokautta syksyisin ja sitten taas kynnetään tai kylvetään.

Ei siellä ole kuin muutama hyönteislaji ja nekin te tapatte myrkyllä. Leivoset ovat kadonneet kauan sitten ja maahan pesivät linnut tuhotaan ajamalla traktorilla tai leikkuupuimurilla yli. Jopa kauriinvasoja silpoutuu puimurin teriin.

Onko sulla koskaan tapana syödä mitään? 

syön vain soijaa

Vierailija kirjoitti:

Parempi se on kuin naapurin seinä.

Mutta ei sentään niin hyvä kuin suora näkymä naapurin olohuoneeseen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on kiva asua pellon naapurissa kun pelloille levitetään lantaa ja ties mitä muuta. Haisee aika pitkälle. Ja kivat pölinät kun maata käännetään.

Noita kyseisiä toimenpiteitä tehdään sille naapuripellollesi max viitenä päivänä vuodessa.

valittaa voi 366pv/v

Kyllähän se hieno on mutta ihmiselle joka kaipaa virikkeitä se ei ehkä riitä. Kun vietin kerran kauan aikaa maaseudulla olin onnessani päästessäni lopulta mihin tahansa urbaaniin ympäristöön tai vaikka käynnille surrealistiseen museoon.

Mikä vaan kelpaa kunhan siinä ei näy muita rakennuksia eikä isompia teitä.

Vierailija kirjoitti:

Maalaistalon tyttönä tykkään kyllä peltomaisemasta. Ja maalaistalon tyttönä tiedän, että ilman peltoja kenelläkään meistä ei olisi pöydässään ruokaa. No, ehkä joku Linkola eli pelkällä kalalla ja metsämarjoilla.

Eivät kaikki syö viljaa.

Katselen välimerta ja palmuja paljon mielummin