Miksi joillekin on iso palkka niin tärkeä?

Köyhyyttä kokeneena arvostan rahaa ja sen tuomia mahdollisuuksia. Tässä yhteiskunnassa voi lopulta tehdä varsin vähän asioita ilman rahaa.

Raha määrittää nykyäänkin yhteiskunnallisen aseman ja sen, mitä voi elämässään tehdä. Miehellä varakkuus lisää valtavasti hänestä kiinnostuneiden naisten määrää ja valinnanvaraa. Voi siis saada laadukkaamman äidin jälkeläisilleen.

Suomi on niin saatanan kallis maa, että on kiva olla palkka, jolla pärjää.

Vierailija kirjoitti:

AP:n voisi sanoa olevan valmis "et omista mitään ja olet onnellinen" -elämään, joka meitä kaikkia odottaa vuoteen 2030 mennessä.

Eihnä tuo sitä tarkoittanut. Kyse oli siitä, miksi halutaan aina vain lisää, ja miksi palkka on monelle niin tärkeä asia. Itse tienaan bruttona 4000e ja se riittää ihan hyvin, en tähtää yhtään korkeammalle. Kamaa on niin maan perkeleesti jo nyt. En usko, että 6000e tekisi minusta onnellisempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänä syksynä olen miettinyt ostaisinko uudet talvikengät vai talvitakin. Olisihan se mukavaa, jos olisi varaa molempiin. 

Ymmärrän jos rahat ovat todella vähissä, mutta juuri prismassa kenkäosaston läpi kävelleenä kenkiä sais 20€ lähtien

Ja muutaman kuukauden kuluttua joutuu jälleen ostamaan kengät. Ne halpiskengät ovat ihan roskaa. Eikä kyllä kaikki kalliitkaan enää nykyisin kestä. En itse ole vielä löytänyt sellaista kenkämerkkiä, jolla menisi useamman vuoden ilman että liimaukset hajoavat tai pohjat kuluvat puhki. Jos joku tietää, niin saa vinkata. Maiharityyppisiä talvikenkiä haen.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP:n voisi sanoa olevan valmis "et omista mitään ja olet onnellinen" -elämään, joka meitä kaikkia odottaa vuoteen 2030 mennessä.

Eihnä tuo sitä tarkoittanut. Kyse oli siitä, miksi halutaan aina vain lisää, ja miksi palkka on monelle niin tärkeä asia. Itse tienaan bruttona 4000e ja se riittää ihan hyvin, en tähtää yhtään korkeammalle. Kamaa on niin maan perkeleesti jo nyt. En usko, että 6000e tekisi minusta onnellisempaa.

4000 riittää varmasti hyvin, varsinkin jos ei ole yh-vanhempi usealle lapselle. Meillä miehen kanssa molemmilla vähän päälle 3000 palkka ja pystytään ihan ok elättää kaksi lasta. Mutta aiemmin oli palkka 2000 ja silloin oli paljon tiukempaa ja ymmärrän että haluaa lisää palkkaa. Kyllä mulle nytkin enempi rahaa kelpaisi, en tykkää roinasta ja shoppailusta, vaan haluaisin matkustella enemmän. Nyt pitää elää säästeliäästi että pääsee kerran vuodessa matkalle. Pidän myös ulkona syömisestä ja kulttuuri tapahtumista, ja ne maksaa.

Mikä on aloittajan mielestä iso palkka?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänä syksynä olen miettinyt ostaisinko uudet talvikengät vai talvitakin. Olisihan se mukavaa, jos olisi varaa molempiin. 

Ymmärrän jos rahat ovat todella vähissä, mutta juuri prismassa kenkäosaston läpi kävelleenä kenkiä sais 20€ lähtien

Kai tajuat etteivät sellaiset välttämättä ole kovin kestäviä eivätkä mukavia jalassa?

En tiedä olenko suuripalkkainen, mutta tienaan enemmän kuin keskiverto palkansaaja. Olen tehnyt samantapaista työtä aiemmin pienemmällä palkalla.

Käytännössä työ oli silloin yhtä stressaavaa, mutta siitä jäi huonommin rahaa käteen. Nykyinen tilanne on paljon palkitsevampi. Ei ole enää tarvetta katsella toistuvasti uusia työpaikkoja.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä olenko suuripalkkainen, mutta tienaan enemmän kuin keskiverto palkansaaja. Olen tehnyt samantapaista työtä aiemmin pienemmällä palkalla.

Käytännössä työ oli silloin yhtä stressaavaa, mutta siitä jäi huonommin rahaa käteen. Nykyinen tilanne on paljon palkitsevampi. Ei ole enää tarvetta katsella toistuvasti uusia työpaikkoja.

Eli siis mieluummin itkisin Mersussa kuin Ladassa. Tuskin olen ainoa, joka näin ajattelee.

Olisi hyvä, jos palkka riittäisi koko kuukauden menoihin ilman kohtuutonta kituuttamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänä syksynä olen miettinyt ostaisinko uudet talvikengät vai talvitakin. Olisihan se mukavaa, jos olisi varaa molempiin. 

Ymmärrän jos rahat ovat todella vähissä, mutta juuri prismassa kenkäosaston läpi kävelleenä kenkiä sais 20€ lähtien

Itse pienituloisena en koskaan osta parinkympin kenkiä, ellei kyse ole jostain alennus-sandaaleista. Parilla kympillä ei todellakaan saa hyviä talvikenkiä, kohta saat taas olla ostamassa uusia ja rahaa palaa.

Vierailija kirjoitti:

Köyhyyttä kokeneena arvostan rahaa ja sen tuomia mahdollisuuksia. Tässä yhteiskunnassa voi lopulta tehdä varsin vähän asioita ilman rahaa.

Tämä. Raha antaa vapautta.

Jos sulle riittää keskituloisen palkka niin hieno juttu. Kaikille ei riitä eikä siinä ole mitään väärää.

Itse ainakin koen että kun kerran töissä täytyy käydä niin siitä täytyy myös saada mahdollisimman paljon rahaa. Raha sitten mahdollistaa mukavia asioita.

Vierailija kirjoitti:

Nykymaailmassa palkat ovat täysin vääristyneitä, että ihan hyvää pohdintaa. Mikään järkisyy ei selitä miksi joku devaaja saa parempaa palkkaa kuin sairaanhoitaja. 💁

Tähän riittää yksi sana.

Tuottavuus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänä syksynä olen miettinyt ostaisinko uudet talvikengät vai talvitakin. Olisihan se mukavaa, jos olisi varaa molempiin. 

Ymmärrän jos rahat ovat todella vähissä, mutta juuri prismassa kenkäosaston läpi kävelleenä kenkiä sais 20€ lähtien

Ja muutaman kuukauden kuluttua joutuu jälleen ostamaan kengät. Ne halpiskengät ovat ihan roskaa. Eikä kyllä kaikki kalliitkaan enää nykyisin kestä. En itse ole vielä löytänyt sellaista kenkämerkkiä, jolla menisi useamman vuoden ilman että liimaukset hajoavat tai pohjat kuluvat puhki. Jos joku tietää, niin saa vinkata. Maiharityyppisiä talvikenkiä haen.

eri

Ten Points.

On todella outoa. Myös tulee mieleen, miksi joku haluaa välttämättä asua Suomessa, kun Intiassa tai Laosissa pärjäisi huomattavasti vähemmällä rahamäärällä?

Vierailija kirjoitti:

Köyhyyttä kokeneena arvostan rahaa ja sen tuomia mahdollisuuksia. Tässä yhteiskunnassa voi lopulta tehdä varsin vähän asioita ilman rahaa.

Samoin.

Olen pienituloisesta kodista lähtöisin eikä se minua mihinkään jalostanut. Päinvastoin, en yhtään kaipaa sitä että rahaa ei ollut kunnolla mihinkään, vaatteet ja kengät aina huonoja, harrastusvälineet toisten vanhoja ja kulutettuja, asuttiin ahtaasti eikä ollut omaa tilaa eikä koskaan käyty missään.

Köyhänä en saanut huomiota naisilta. Nyt hyvätuloisena saan huomiota aika kivasti.

Rahanhimo on yhtä paha sairaus kuin muutkin himot. Tuo noin moralismina heti alkuun. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisen onnellisuus kasvaa suurempien tulojen/käytettävissä olevan rahan perusteella tiettyyn pisteeseen asti - mutta vain tiettyyn pisteeseen. Tämän lienee ap:kin todennut ja siksi tiedustelee asiaa. Oma yksiulotteinen elämänkokemukseni on osoittanut, että kyse on ihmisen turvallisuudentunteesta (myös resilienssin puutteesta) ja statuksen pönkityksestä enimmäkseen. Nimenomaan keskiluokalla näin. Ikään kuin pelätään koko ajan putoamista, elintason putoamista siis. Ilmeisesti se elintaso on niin ihmisen identiteettiin sidottu asia, että ajatus oman talouden romahtamisesta on yhtä kuin oman minuuden ja koko ihmisarvon romahtaminen. On ollut jännää seurata, miten jotkut (=monet) nuorempana muita arvoja kuten sivistys ym. meuhkanneet ovat, aivan välittömästi rahan makuun päästyään, olleet sitä mieltä että he kyllä ovat palkkansa ansainneet ja ansaitsisivat paljon enemmänkin. Sitten on vielä oma ihmislajinsa, excel-ihmiset, joita toki pitääkin olla mutta joilla osalla se taloudenpito on tullut itsetarkoitukseksi. Mitä ei voi excelissä mitata, sillä ei ole arvoa. Esimerkiksi sairaanhoitajilla ei ole juurikaan arvoa, kun he eivät tuota mitään sellaista, jota excelissä voitaisiin ja osattaisiin mitata. Joku tuolla edellä vastasikin kysymykseen sanomalla "tuottavuus". Vaikka jokainen idioottikin tajuaa, millä tavalla hoitajat, opettajat ym. pitävät tämän yhteiskuntamme rattaita pyörimässä, ei näille haluta osoittaa korvausta tehdystä työstä rahassa, koska sitä työn arvoa ei voida laskea euroissa.

Sitä on taloussokeus. Ja median myötä todella monet sellaisetkin ihmiset, joiden ei tarvitsisi miettiä kansantalouden kiemuroita, päätyvät ajattelemaan kaiken excelin kautta. Ja excel kun ei näe kaikkea.

"Ihminen saattaa tietää kaiken hinnan mutta ei minkään arvoa" (“knows the price of everything and the value of nothing”), Oscar Wildeä lainatakseni. Sitä en minäkään osaa exceliin laskea, mikä arvo olisi ollut sillä, että olisin osannut kääntää tuon sitaatin kunnon suomen kielelle.