Opiskellako mieluummin nopeasti vai hitaasti?

Vierailija kirjoitti:

Tukikuukausia saisi leikata rankalla kädellä, että joskus valmistuttaisiin.

Tukikuukausia on saman verran kaikille, valmistui sitten nopeasti tai hitaasti.

Kultainen keskitie!

Kannattaa opiskella hyvään tahtiin, mutta huomioida myös oma jaksamisensa. Valmistua kannattaa, koska se näkyy myöhemmin palkassa. Muista, että oppiminen jatkuu läpi eliniän myös työpaikalla.

Hanki opiskeluaikana kavereita ja luo verkostoja. Käy opiskelijabileissä, ettei tarvitse vanhana katua. Mutta älä käytä huumeita.

Valmistumisen jälkeen ei ole enää muuta kuin työtä ja kuolema. Se on ansa.

Riippu varmaan ihmisestä ovatko molemmat edes vaihtoehtoja. Jos on vaikka duunarisuvusta ja käy töissä ja bilettää niin riittääkö se jäljelle jäävä aika ydinvoimaloiden opiskeluun?

Rahan kannalta nopeasti, elämän kannalta hitaasti. Kumpi kenellekin on tärkeämpää.

Hitaasti.

T. Maija Vilkkumaa

Opinnot tai opiskelijat eivät ole keskenään samanlaisia. Joillakin aloilla opintopisteitä irtoaa helpommin kuin toisilla, vaikka kaikilla on samat rajat tukien saamiseksi. Kaikilla ei ole samanlainen taloudellinen tilanne eivätkä kaikki käy kokopäiväisesti töissä opintojen ohella. Kaikki eivät biletä vaan käyttävät enemmän aikaa opintoihin. Nykyisin myös opinto-oikeus on rajattu.

Omalta kohdaltani vastaan että kannatti valmistua hitaasti vielä kun sekä opinnot että työelämä olivat leppoisampaa eivätkä niin tiukalle aikataulutettua. Oli hyötyä siitä että pääsi opintojen aikana jo työelämään ja toisaalta ehti myös opinnoissa oppia jotain eikä vain mennä siitä mistä aita on matalin tavoiteaikaan pääsemiseksi.

Ei tietysti kuulu tähän, mutta kun opiskelin harrastuksen vuoksi niin oli aikaa aina perehtyä aiheeseen ja tykkäsin ihan oikeasti siitä, että opin jotain. Nyt vaan vedetään opintoviikot läpi kuin jossain tehtaan hihnalla ja tuntuu oudolta. No tutkinto tietysti motivoi, mutta näistä opiskeluista jotka nyt on jo loppusuoralla jäi vähän tyhjä olo. Odotin vähän enemmän.

Se riippuu missä vaiheessa ollaan elämässä. Nuorena kannattaa mennä siinä tahdissa kun koulutus on suunniteltu ja nauttia nuoruudesta. Vanhempana taas kannattaa vaan hoitaa pois alta niin pian kuin suinkin, jotta pääsee taas leivän syrjään kiinni. Vanhempana on yleensä myös jo vakiintunut elintaso, josta voi olla hankala säästää jotain, kun taas nuorilla menee melkein mikä hyvänsä.