Moni yritys arvioi vastavalmistuneiden osaamisen heikentyneen
Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen sanoo tiedotteessa, että yritysten kokemukset vastavalmistuneiden heikentyneistä taidoista on huolestuttava uutinen
Kauppakamarikyselyn tuloksien perusteella hälytyskellojen tulisi soida, sillä Suomella ei ole varaa siihen, ettei koulutusjärjestelmämme enää tuottaisi yhtä hyvää ammattiosaamista, kuin aiemmin, sanoo Valtonen tiedotteessa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ef9d153c-0286-412b-abda-20dc17dbee88
Kommentit (50)
Mä joskus 90-luvulla kävin halveksitun yo-merkonomilinjan kauppaoppilaitoksessa. Siellä istuttiin tunneilla 8h viitenä päivänä viikossa kahden vuoden ajan. Kyllä taatusti on tasoissa nykypäivän tradenomiopintojen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain naiset luottavat noin sokeasti ns koulutukseen. Kyllä se on oma aktiivisuus ja aloitteellisuus mikä ratkaisee. Ja sitä on aina miehillä enemmän.
Senkö takia ne on just ne miesvaltaiset raksa-alat jotka eniten valittaa?
Raksa-ala pilasi itse itsensä. Ei tästä ole montaa vuotta, kun raksa-amiksesta valmistui kortistoon ja vähät työpaikat meni eestinpojille. Nyt sitten ihmetellään, kun sinne ei hakeudu hyvät tyypit vaan ne pahnanpohjimmaiset. Sama pätee moneen muuhunkin alaan, mutta raksa korostuu.
Tuli vaan näitä lukiessani mieleeni se, että millainen touhu on menossa monella työpaikalla nykyisin. Uusien työntekijöiden perehdytykseen ei juurikaan ole aikaa. Muistelen aikoja, jolloin uutta henkilöä perehdytettiin todella hyvin ja perusteellisesti työn tekoon ja hänelle annetiin ns. työkummi, jolle sitten taas annettiin oikeasti aikaa uuden perehdyttämiseen. En siis syyttäisi täysin koulutusta, vaan myös työantajia tästä. Näkisin ongelmia molemmissa.
Kouluissa on liikaa etäopiskelua (ilman koronaakin), tietyn tason kouluissa pitää olla enemmän läsnäoloa ja koulumaista meininkiä. Yliopistoissa voisi olla enemmän omatoimista opiskelua, mutta sitäkin vasta parin vuoden opiskelun jälkeen, jolloin teoriapohjaa on hankittu paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Olen usein palstalla sanonut että googlatkaa ammattikoulureformi. Siinä mitä Sipilän hallitus tarkoituksellisesti teki ja ajoi ammattikoulutuksen alas ja opetuksen työpaikoille. Työpaikat eivät vaan ole oikein tajunneet nyt rooliaan tässä.
Tämä. Ja niiden harjoittelutyöpaikkojen hakeminen ja löytäminen on kokonaan sen teinin vastuulla. Koulu ei pysty osoittamaan yhtäkään paikkaa, mitään yhteistyökuvioita ei ole työelämän kanssa. Harjoittelupaikka pitää olla sellainen, että siellä on joku, joka vastaa siitä harjoittelusta ja tietenkin pitää olla resurssit ohjata sitä harjoittelijaa. Tuo työpaikkojen haku alkaa jo ensimmäisenä vuotena ja niitä harjoitteluja on sitten koko ajan opiskelujen ajan. Eli se teini kilpailee työmarkkinoilla kaikkien muiden työttömien kanssa, jotka jo osaa hommansa, eivätkä tarvitse ohjaajaa. Varmaan jollain lähioitajaopiskelijalla onkin ihan hyvät edellytykset saada harjoittelupaikka, mutta muiden alojen opiskelijoilla on todella isoja vaikeuksia. Ammattikoululaisen äitinä voin kertoa, että systeemi on ihan, sanonko mistä! Ja minun nuoreni on kuitenkin ollut töissä jo ennen ammattikoulua ja kesätöissä. Nämä paikat on hommannut itse, eli on ihan aikaansaapa ihminen. Silti on erittäin vaikea hommata oman alan työpaikka (täysin ilman apua), kun ei ole vielä mitään taitoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkähän takia niitä valmistumisvaatimuksia on laskettu?
Että "erityisryhmät" ei kokisi olevansa muita huonompia.
Ei vaan koska perusrahoituksen mittariksi on valittu valmistumisaika. Eli ei ole mitään väliä osaako jotain, vain saako paperit oikeaan aikaan. Sitä saa mitä tilaa.
Tuosta tuleekin mieleen, kuinka oppilaitoksella oli kiire saada lapseni valmistuneeksi. Hän olisi halunnut vielä suorittaa muutaman erikoiskurssin omalta alaltaan, käytännön tekemistä, mikä olisi kiinnostanut. Mutta se ei käynyt, kun kaikki pakollinen valmistumiseen oli kasassa, hänet ilmoitettiin valmistuneeksi, useamman kuukauden etuajassa.
Hoitoalalla amkissa meininki oli se, että opettaja istui nurkassa ja opiskelijat opettivat toisiaan. Olisin toivonut opettajan edes kommentoivat jotain opiskelijoiden esityksiin, mutta näytti siltä, että he ovat aivan pihalla kaikesta.
Opiskelin amkin jälkeen amistutkinnon. Meininki oli aika sama, mutta opettajat oikeasti osallistuivat tunneilla ja heistä näki, että alan jutut on hallussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain naiset luottavat noin sokeasti ns koulutukseen. Kyllä se on oma aktiivisuus ja aloitteellisuus mikä ratkaisee. Ja sitä on aina miehillä enemmän.
Senkö takia ne on just ne miesvaltaiset raksa-alat jotka eniten valittaa?
Raksa-ala pilasi itse itsensä. Ei tästä ole montaa vuotta, kun raksa-amiksesta valmistui kortistoon ja vähät työpaikat meni eestinpojille. Nyt sitten ihmetellään, kun sinne ei hakeudu hyvät tyypit vaan ne pahnanpohjimmaiset. Sama pätee moneen muuhunkin alaan, mutta raksa korostuu.
No mutta kyllä sielläkin on opetuksessa paljon parannettavaa, kun koulusta valmistuu ammattiin sellaisia tapauksia, jotka ei edes tunne perustyökaluja.
Viidentoista vuoden aikana töissäni opetin tai perehdytin yhteensä viisi CNC koneistajaa suoraan koulusta tulleita poikia. Viimeistä edellisellä ei ollut hajuakaan aiheesta, luovutin. Neljästä tuli suht nopeasti kelpo työmiehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkähän takia niitä valmistumisvaatimuksia on laskettu?
Että "erityisryhmät" ei kokisi olevansa muita huonompia.
Ei vaan koska perusrahoituksen mittariksi on valittu valmistumisaika. Eli ei ole mitään väliä osaako jotain, vain saako paperit oikeaan aikaan. Sitä saa mitä tilaa.
Tuosta tuleekin mieleen, kuinka oppilaitoksella oli kiire saada lapseni valmistuneeksi. Hän olisi halunnut vielä suorittaa muutaman erikoiskurssin omalta alaltaan, käytännön tekemistä, mikä olisi kiinnostanut. Mutta se ei käynyt, kun kaikki pakollinen valmistumiseen oli kasassa, hänet ilmoitettiin valmistuneeksi, useamman kuukauden etuajassa.
Tämä. Ja ongelma korostuu myös yliopistoissa. Tärkein kriteeri on ajoissa valmistuminen. Ei se, että kuinka paljon osaa asioita.
Lehdissä oli jo monta vuotta sitten juttua, miten ammattikoulujen reformin jälkeen opiskelijoilla ei harjoitteluun tullessaan ollut mitään perustaitoja. Jäi mieleen kuinka johonkin ompelimoon oli tullut harjoitusjaksolle opiskelija, jolle joutui opettamaan ihan ompelun alkeetkin, mitkä sentään ennen reformia olleilla opiskelijoilla oli sentään hallussa. Totesi, ettei heillä ole varaa ottaa harjoittelijoita jatkossa, koska ei heillä ole aikaa opettaa noin alkeellisia juttuja ja tehdä sen lisäksi vielä sovitut työt. Sähköpuoleltakin oli samanmoisia juttuja. Samoin yleisönosaistoissa opiskelijoiden vanhemmat ihmettelivät, kun ei ollut juuri mitään opetusta, omatoimista oli viikkokaupalla, eikä käytännön hommia ollut lainkaan, ihmeteltiin, että miten sitä oppii hitsaamaan, kun sitä ei tehdä käytännössä. Itsekin hieman ihmettelin silloin ammattikoulussa olleen lapsini lukujärjestystä, miten siellä oli tyhjää, vaikka heillä sentään oli paljon käytännön opetusta parin pitkäaikaisen kokeneen opettajan johdolla, jotka hekin valittelivat niitä tuntimäärien laskuja. Kaksoistutkinnon lukiotunnit sentään pyörivät.