Voiko äänikirjojen kuuntelua sanoa lukemiseksi??

Ootte te kirjan lukijat sitten parempaa väkeä kuin pelkät kuuntelijat. Kumpainenkin saa elämyksensä.

Kaikesta sitä pitää skaba ottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monista kyllä voi. Perustelen tätä sillä että

Ensinnäkin äänikirjasta nauttiva käy läpi lähes kaikki kirja; lukemisen osat lukuunottamatta sitä mekaanista kirjainmerkkienperäkkäinpistämistä jota lukemaanopettelun alkuvaihessa korostetaan. Hän ymmärtää lauseet, niiden yhteyden toisiinsa, kirjan kokonaisuudn ja sen yhteydet ja viittauksen todelliseen tai kuviteltuun maailmaan. Hän luo mielessään kronologian kirjan takaumista ja ennustuksista, tajuaa juonen ja sitä kautta seen sisäiset kausaalisuhteet. Hän tuokitsee, mitä sillä halutaan viestiä ja kenelle. Ja niin edelleen. Hän siis tekee kaikki lukemisen osat lukuunottamatta sitä kaikkein helpointa ja mekaanisint ja merkityksettömintä.

Toisenakin lukemisella on ennenkin tarkoitettu paljon muutakin kuin kirjainten yhdistämistä sanoiksi. Lukeminen on historiassa satoja vuosia tarkoittanut ensisijaisesti ryhmätyötä, sitä että yhdessä kuunnellaan kun joku lukee ääneen esimerkiksi romaaneja tai kirjeitä (twitterissä nytkin päivittäin päiväkirjamerkintöjään vuodelta 1800 teiittwwva Jacobina Munsterhjelm on tästä hyvä esimerkki).. Lukemisella on tarkoitettu myös ulkolukemista, jossa ehkä ei mitään fyysistä kirjoitettua paperia tai pergamenttia edes ole ollut, vaan joku sanelee katkismuksen kappaletta edeltä ja toiset toistavat perässä kunnes muistavat itsekin. tämä on sitä lukemista jota suomalaisetkin heti reformaatiosta alkaen oppivat. Lukuisissa noitaoikeuden käynneissä puhutaan samalla lailla luetuista loitsuista. Sanan merkitys on siis ennenkin muuttunut yhteiskunnassa todellisuudessa mäytettyjen lukemisen tapojen mukaan ja se voi hyvin muuttua nytkin. Ei ole tarpeen keskittyä siihen mekaaniseen lukemiseen, voidaan puhua kokonaisuudestakin.

Lukemisen "mekaniikka" on aivoissa. Kone tykkää, kun sitä käytetään ja sama koskee aivoja. Jos konetta ei käytä, se lakkaa toimimasta. Se on ilmiö, mikä on lisääntymässä huolestuttavalla vauhdilla. Lukemisessa ei ole tarkoitus oppia ulkoa lukemaansa. Luettu kirja on seikkailu, jossa lukija elää. Sitä kokemusta ei koe kuuntelemalla.

Mä kyllä koen saman seikkailun mielikuvitusmaailmassani myös kuuntelemalla. Olen lukenut satoja kirjoja elämäni aikana, kuunnellut ehkä 150. Pidän kirjoja luettuna tai kuunneltuna kiinnostavampana kuin elokuvia. Oma kokemus on, että lukemisen ja kuuntelun erottaa vaan lukemisen mekaniikka. Aikuisena ihmisenä osaan lukea hyvin, eikä minulla ole tarvetta harjoittaa lukemisen mekaniikkaa enää samalla tavalla kuin lapsena. En tosin puhu äänikirjoista, että luin kirjan vaan että kuuntelin kirjan.

Vierailija kirjoitti:

Ootte te kirjan lukijat sitten parempaa väkeä kuin pelkät kuuntelijat. Kumpainenkin saa elämyksensä.

Kaikesta sitä pitää skaba ottaa.

Ei ole mielestäni mikään skaba. Ne vaan ovat eri asioita. Itse sekä luen että kuuntelen, enkä kyllä miellä lukeneeni kirjaa jos sen olen kuunnellut. Ei se ole sen huonompi tai parempi tapa kokea kirjaa, mutta kyllä ne ovat eri asioita.

Kirjan voi käydä läpi lukemalla tai kuuntelemalla. Siis lukea kirja/ kuunnella kirja. Jos joku ajattelee, että kirjan kuunteleminen on lukemista, niin ajatteleeko hän, että lukeminen on arvokkaampaa kuin kuunteleminen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ootte te kirjan lukijat sitten parempaa väkeä kuin pelkät kuuntelijat. Kumpainenkin saa elämyksensä.

Kaikesta sitä pitää skaba ottaa.

Ei ole mielestäni mikään skaba. Ne vaan ovat eri asioita. Itse sekä luen että kuuntelen, enkä kyllä miellä lukeneeni kirjaa jos sen olen kuunnellut. Ei se ole sen huonompi tai parempi tapa kokea kirjaa, mutta kyllä ne ovat eri asioita.

Tietenkin on skaba. Köyhät, kellä ei oo varaa bookbeattiin haluaa ajatella, että heidän kärsimyksensä mekaanisesta lukemisesta palkitaan. Eli että se olisi joten älyllisempää ja kehittävämpää, sillä onhan siinä vaiva. Ja niin se kateus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ootte te kirjan lukijat sitten parempaa väkeä kuin pelkät kuuntelijat. Kumpainenkin saa elämyksensä.

Kaikesta sitä pitää skaba ottaa.

Ei ole mielestäni mikään skaba. Ne vaan ovat eri asioita. Itse sekä luen että kuuntelen, enkä kyllä miellä lukeneeni kirjaa jos sen olen kuunnellut. Ei se ole sen huonompi tai parempi tapa kokea kirjaa, mutta kyllä ne ovat eri asioita.

Yksi kommenetista: "Lukevat ovat älykkäämpiä. Tutkittu juttu."  Muitakin joista voi aistia saman ajatuksen.

Tosin mielipide ilman perusteluja on sama kuin väite ilman lähdettä. Yhtä tyhjän kanssa.

Tottakai voi. Käydäänhän viulukonserttiakin katsomassa, vaikka ei siellä minusta paljon nähtävää ole. Minä ainakin kuuntelen konsertin.

Huvipuistohullu kirjoitti:

Ei, kuunnellessa menee usein asioita ohi, kun ajattelee jotain ihan muuta. Lukiessa keskittyy vain siihen kirjaan.

HÖPÖHÖPÖ! EI MENE! Kun on hyvät tarinat niin ei mene mitään ohi! Nyt suosittelen samalla  Christina Larssonin Ingrid Bergman-sarjaa. Tosi hyvä! Kaikki kuunneltu, siis niin ...jänniä, mutta ei veri tirsu joka paikassa eikä mällätä autoja, suosittelen. Joo ja saa helmet kirjastosta myös.

Ei tietenkään voi sanoa lukemiseksi. Äänikirjoja voi kuunnella myös täysin lukutaidoton ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Monista kyllä voi. Perustelen tätä sillä että

Ensinnäkin äänikirjasta nauttiva käy läpi lähes kaikki kirja; lukemisen osat lukuunottamatta sitä mekaanista kirjainmerkkienperäkkäinpistämistä jota lukemaanopettelun alkuvaihessa korostetaan. Hän ymmärtää lauseet, niiden yhteyden toisiinsa, kirjan kokonaisuudn ja sen yhteydet ja viittauksen todelliseen tai kuviteltuun maailmaan. Hän luo mielessään kronologian kirjan takaumista ja ennustuksista, tajuaa juonen ja sitä kautta seen sisäiset kausaalisuhteet. Hän tuokitsee, mitä sillä halutaan viestiä ja kenelle. Ja niin edelleen. Hän siis tekee kaikki lukemisen osat lukuunottamatta sitä kaikkein helpointa ja mekaanisint ja merkityksettömintä.

Toisenakin lukemisella on ennenkin tarkoitettu paljon muutakin kuin kirjainten yhdistämistä sanoiksi. Lukeminen on historiassa satoja vuosia tarkoittanut ensisijaisesti ryhmätyötä, sitä että yhdessä kuunnellaan kun joku lukee ääneen esimerkiksi romaaneja tai kirjeitä (twitterissä nytkin päivittäin päiväkirjamerkintöjään vuodelta 1800 teiittwwva Jacobina Munsterhjelm on tästä hyvä esimerkki).. Lukemisella on tarkoitettu myös ulkolukemista, jossa ehkä ei mitään fyysistä kirjoitettua paperia tai pergamenttia edes ole ollut, vaan joku sanelee katkismuksen kappaletta edeltä ja toiset toistavat perässä kunnes muistavat itsekin. tämä on sitä lukemista jota suomalaisetkin heti reformaatiosta alkaen oppivat. Lukuisissa noitaoikeuden käynneissä puhutaan samalla lailla luetuista loitsuista. Sanan merkitys on siis ennenkin muuttunut yhteiskunnassa todellisuudessa mäytettyjen lukemisen tapojen mukaan ja se voi hyvin muuttua nytkin. Ei ole tarpeen keskittyä siihen mekaaniseen lukemiseen, voidaan puhua kokonaisuudestakin.

Kirjoitappa uudelleen, oli niin sekavaa ja huonosti kirjoitettua. Kukaan ei voi twiitata 1800-luvun päiväkirjamerkintöjään!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ootte te kirjan lukijat sitten parempaa väkeä kuin pelkät kuuntelijat. Kumpainenkin saa elämyksensä.

Kaikesta sitä pitää skaba ottaa.

Ei ole mielestäni mikään skaba. Ne vaan ovat eri asioita. Itse sekä luen että kuuntelen, enkä kyllä miellä lukeneeni kirjaa jos sen olen kuunnellut. Ei se ole sen huonompi tai parempi tapa kokea kirjaa, mutta kyllä ne ovat eri asioita.

Tietenkin on skaba. Köyhät, kellä ei oo varaa bookbeattiin haluaa ajatella, että heidän kärsimyksensä mekaanisesta lukemisesta palkitaan. Eli että se olisi joten älyllisempää ja kehittävämpää, sillä onhan siinä vaiva. Ja niin se kateus.

Mitä horiset-"ei ole varaa bookbeattiin"-Helmet palvelusta saa äänikirjoja ilmaiseksi! Siinä sinulle kateutta-tyhmä maksaa-viisas saa ilmaiseksi!

Myönnän että yksi tuttu ärsyttää koska hän antaa ymmärtää lukeneensa vaikka kuinka paljon kirjoja kuussa. Hänellä on työhomma kustantamon alaisuudessa jossa lukee ja arvostelee kirjoja somessa. Todellisuudessa hän tekee samalla vaikka mitä muutakin, juoksee, kokkaa, tekee toisia töitä, hoitaa lapsia - pääasia että sovellus sanoo että kirja on kuunneltu loppuun ja sitten voi arvostella sen. En usko että edes kunnolla tietää mitä niissä on tapahtunut mutta identiteetti aktiivisena lukijana on vahva eikä suostu ollenkaan tunnistamaan että kirjaan ei varmasti uppoudu kunnolla jos samalla keskustelee kaverin kanssa ruokapöydässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ootte te kirjan lukijat sitten parempaa väkeä kuin pelkät kuuntelijat. Kumpainenkin saa elämyksensä.

Kaikesta sitä pitää skaba ottaa.

Ei ole mielestäni mikään skaba. Ne vaan ovat eri asioita. Itse sekä luen että kuuntelen, enkä kyllä miellä lukeneeni kirjaa jos sen olen kuunnellut. Ei se ole sen huonompi tai parempi tapa kokea kirjaa, mutta kyllä ne ovat eri asioita.

Tietenkin on skaba. Köyhät, kellä ei oo varaa bookbeattiin haluaa ajatella, että heidän kärsimyksensä mekaanisesta lukemisesta palkitaan. Eli että se olisi joten älyllisempää ja kehittävämpää, sillä onhan siinä vaiva. Ja niin se kateus.

Köyhät ja muutkin voivat lainata äänikirjoja kirjastosta. Olen siirtynyt lainaamaan e-kirjoja ja äänikirjoja ihan kotisohvalta sen sijaan, että pitäisi lähteä kirjastoon. Luen myös kirjaston e-aikakauslehtiä kotisohvalla.

Suomessa se on kai ihan sama miten kirjansa kuuntelee, koska sanat äännetään miten kirjoitetaan. Sanasto ja idiomit karttuu ja niitä voi käyttää sekä puheessa että kirjoitettuna samalla tavalla. Muissa kielissä ääntämys on erilaista, joten kirjoitustaito jää helposti vajaaksi jos kaiken kuuntelee.

Ei se ole lukemista, se on kirjan kuuntelua. Eikö tämä ole ihan päivänselvä asia? Sama tarina, tieto ja sisältö kuitenkin.

Miltä kuulostaisi? Luen radiota?

Ei tietenkään voi! Lukeminen tehdään silmillä, kuuntelu korvilla.

Kerrankin asia, jossa ei yksinkertaisesti voi olla mitään epäselvää.

Jos kuuntelet, kun joku muu lukee kirjaa ääneen, kuuntelet.

Jos luet itse omilla silmilläsi, luet.

Onko sillä väliä meneekö taksti aivoihin korvien vai silmien kautta? Ei. Jotkut keskittymiskyvyttömät aikuiset ei pysty muuten kuuntelemaan äänikirjoja. Hyvä testi siihen ken on levoton ihminen, pystyykö kuuntelemaan äänikirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Onko sillä väliä meneekö taksti aivoihin korvien vai silmien kautta? Ei. Jotkut keskittymiskyvyttömät aikuiset ei pysty muuten kuuntelemaan äänikirjoja. Hyvä testi siihen ken on levoton ihminen, pystyykö kuuntelemaan äänikirjoja.

Ei varmasti kovin paljon väliä lopputuloksen kannalta, mutta yhtä kaikki jos on vain kuunnellut kirjan, ei voi sanoa lukeneensa sitä. Se fakta ei muutu millään miksikään.

Vierailija kirjoitti:

Onko sillä väliä meneekö taksti aivoihin korvien vai silmien kautta? Ei. Jotkut keskittymiskyvyttömät aikuiset ei pysty muuten kuuntelemaan äänikirjoja. Hyvä testi siihen ken on levoton ihminen, pystyykö kuuntelemaan äänikirjoja.

Ei mielestäni ole ollenkaan sama asia. Kun luen kirjaa, niin luon mielessäni persoonan ja äänen kirjan henkilöille ja ihan kamalaa, jos kuuntelen ja lukija onkin luonut lukiessaan oman ajatuksensa henkilöistä.

Ei ole mun juttu ollenkaan. Sitäpaitsi en pysty pitämään mitään kuulokkeita korvillani ja mulle äänikrja pitää oll cd, jota kuuntelen kunnon äänentoistolaitteilla ilman kuulokkeita.