Miksi ihmiset ottaa koiria, joita eivät kykene hallitsemaan?

Olis kyllä hyvä jos koiran hankkiminen olisi jotenkin luvan varaista, mutta eihän se tietenkään ole realistista. Ennen koiran ottamista jotain rodunvalintaneuvontaa voisi kuitenkin järjestää ja ehkä sellaista onkin. Varsinkin jos ei ole koirista tai harkitsemansalaisesta koirasta kokemusta.

Eivät kaikki, mutta valitettavan moni painottaa koiraa hankkiessaan sitä, mikä tukee parhaiten omaa egoa ("kovis"mies ottaa ison koiran koska ei voi oottaa pientä), jotain omaa sisustusta (kyllä Jasmiina vaan ottaa sen pitbulin kun ei lähde karvaa ja on nähnyt niin monella instaseurattavalla sopivan tyyliin) tai _vain_ rodun yleistä terveyttä (kyllä kuntoutuja-Pirkko vain pitää seurakoiria niin sairaina, ettei sellaisia ylijalostettuja koiria edes aio harkita. Hän tekee paremman valinnan ja ottaa alkukantaisen ja terveenä pidetyn huskyn kaverikseen kt-yksiöön ja sen hän hankkii osoitteesta nettimarkkinat, jotta rahat riittää).

Todella huonosti maltetaan tai edes osataan miettiä sitä kokonaiskuvaa millaista hoitoa koira sitten vaatii ja mihin itse pystyy.

Labbis on paha. Ei ole pahansuopa eikä tapa pikkukoiria mutta niitä on niin paljon jotta väkisinkin osuvat omistajille jotka antavat niiden jäädä ikuisiksi pennuiksi ja hihna riekkujiksi. Useampi korona-ajan labbispentu. meidän lähellä ja nyt ovat voimakkaita kaksi vuotiaita ketkä vetävät ainakin emäntänsä ja teinit/lapset hihnan päässä aina kumoon kun tulevat vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeastaan sillä ei ole merkitystä vaikka sinun koirasi haukkuisi ja räyhäisikin vastaantulevalle koiralle.

Se koira on vain hallittava ettei pääse toisen koiran iholle.

Egon jatkeita ovat monet koirat ja se näkyy.

Monet vetoavat siihen että heidän koira on kiltti. Eivät huomioi sitä että vastaantuleva ei välttämättä ole.

Jokainen on vastuussa omistaan.

On silläkin kyllä merkitystä. Jos mietitään pelkoräksyttäviä pikkukoiria, niin ison osan niistä pelkoräksytys on lähtenyt siitä, että joku isompi koiran on ollut uhkaava.

Koosta riippumatta näille räyhääville ja uhkaaville koirille tunnutaan vaan huutavan ja tiuskivan sekä revitään hihnasta rajusti toiseen suuntaan. Sitten taas hyvin käyttäytyvien koirien omistajilla tuntuu olevan paljon herkempi ja sensitiivisempi ote koiriinsa.

Meilläpäin olen huomannut että pikkukoirat opetetaan pelkäämään isoja syliin nostamalla, pennusta pitäen.

Mun pieni koira pelkää kaikkia haukkuvia koiria ihan kamalasti koosta riippumatta. Nostan kyllä syliin välillä, jos koiraa alkaa pelottaa niin paljon, että pyrkii syliin ja tärisee. Pitäisikö jättää maahan pärjäämään ja tärisemään yksin?

Itse asiassa vahvistat koirasi pelkoja toimimalla näin. Opetelkaa olemaan pelkäämättä. Esimerkiksi nameilla opetat pikkuhiljaa koiraa erilaisiin tilanteisiin.

Syliin nostamalla opetat koirallesi, että tätä on syytä pelätä ja tilanne on oikeasti todella vaarallinen. Hyvä koiranomistaja opettaa koiransa toimimaan erilaisissa tilanteissa rennosti.

Kun joku raivopäinen saksanpaimenkoira haukkuu puolen metrin päässä, niin onhan se tilanne vaarallinen ja siitä pitää poistua eikä alkaa tarjoilemaan omalle koiralle jotain nameja.

Väännetään ratakiskosta: koira opetetaan pennusta asti ja tottakai alussa ystävällisissä tilanteissa. Ei pitäisi olla noin vaikeaa.

Minä kaipaisin vähän neuvoja pentukoiran kanssa. Pentu haukkuu ihmisille/koirille, kun niitä näkee. On sitten hyvin iloinen, jos joku kuulee sen haukunnan ja tulee tervehtimään. Tuosta haukkumisesta ollaan nyt opettelemassa pois ja herkkupalkintojen kanssa olen koettanut kiinnittää sen huomion, mutta ei auta. Uikuttaa ja haukkuu ihan kuin viimeistä päivää. Olen myös antanut samalla käskysanan, mutta ei ole ollut kovinkaan menestys nuo keinot. Tuntuu, että pentu menee johonkin tilaan ja ei enää kuule mitään.

Eli kaipailee huomiota ja kontaktia...hmmm..onko hällä joku lempilelu tai teillä joku leikki mihin voi ohjata koiran huomion?

On lempileluja. Pitääkin ottaa lenkille lempilelu mukaan ja yrittää kiinnittää huomio sillä muualle. Ja sitten palkita, jos tehoaa ja tilanne menee ohi. Kiitos. Olisiko muita hyviä vinkkejä?

Meillä oli labbis, vaikka olin silloin nuori mies, labbiksella oli semmoiset voimat että joutui ihan tosissaan käyttämään voimaa ettei koira vedä miestä mukanaan. Kerran pääsi yllättämään ja tempaisi nurin minutkin, koira vetäisi yllättäen taaksepäin ja kierähdin ensin 180 astetta pystyakselini ympäri ennenkuin lensin maahan. Yksi kovimpia tempaisuja mitä eläissäni on sattunut.

Säälittävää kuinka paljon näitä molossi rotujen sekoituksia tehdään. Tori täynnä niitä ja ne myydään sille kuka rahat vain tarjoaa käteen nopeiten.

Ongelmat alkavat siitä kun liian vaativat koirat päätyvät väärille ihmisille.

Kunnon kasvattaja perehtyy ostajiin ja vetää rajat siihen kenelle myy pentunsa.

Laumanvartija ei lähde kerrostaloon ja malinoissit ei ensikertalaisen käsiin.

Labradorinnoutaja on leppoisa mutta itsepäinen.

Eihän kilttiä koiraa tarvitse niin opettaa varsinkin kun on hieman jääräpää ja haluaa tehdä kuten itselleen sattuu sopimaan.

Kiltti kuin mikä joten voi laittaa 40kiloisen koiran 30kiloisen lapsen ulkoilutettavaksi.

Chihut on ongelmakoiria usein koska omaavat valtavan egon.

Mukava kantaa pikkuista käsilaukussa kaikkialla ja katsoa kuinka söpöltä se näyttää kun irvistelee aviomiehelle tai kavereille. Chihun pelastaa se pieni koko.

Jos massaa olisi se 50kg niin ei sitä kannettaisi pitkin kyliä ja irvistelykään ei olisi niin söpöä.

Vierailija kirjoitti:

Monen koiran käytöshäiriöihin ja vetämishalukkuuteen tepsii liikunta. Koirat on aika fyysisiä otuksia ja useat rodut tarvitsevat paaaaljon paljon enemmän liikuntaa kuin mitä omistajat tajuavat/jaksavat niitä liikuttaa. Jos et ole valmis juoksulenkille ja koira ei pääse koskaan juoksemaan irti niin älä ota aktiivista rotua! Koira ei lähtökohtaisesti ole sohvaperunan lemmikki. Pahaa tekee katsoa tilanteita kun omistaja "roikkuu" koiran hihnan perässä ja koira parka vetää minkä jaksaa. Ei tee hyvää koiran kaulalle, niskalle ja selälle! Hankkikaa edes valjaat. Ei ole koiran vika jos sillä on liikaa energiaa. Ja jos energiaa on liikaa niin silloin on aika turha pyytää koiraa kulkemaan etanan vauhtia lenkillä.

Meillä on naapurissa tällainen pikkukoira(joku bichon), jota edelleen pissatetaan parinsadan metrin säteellä ja sitten ihmetellään miksi se kärsii eroahdistuksesta, hyppii kotona seinille ja rähjää kaikille vastaan tuleville koirille(kuulemma syy miksi sitä ei vieläkään kovin pitkälle). Kunnon liikunta ja aktivointi voisi auttaa näihin kaikkiin ongelmiin.