Mikä auto kääntää pääsi?

Vierailija kirjoitti:

KILTTIYS kirjoitti:

Fiat Multipla

Etenkin se 50-60 -luvun alkuperäinen Multipla kääntää pään, ja kyllä myös tämä uudempi - sitä en vaan voi olla katsomatta pitkään.

Mitä ihmettä Fiatin pomot mahtoivat poltella kun Multiplasta päättivät? Vai olisko Grappaa otettu kokouksessa?

Henkilöfiiattia näkee aika harvoin.

Volvo TP21 "Sugga" käänsi viimeksi pään. Tuli melkein epätodellinen olo.

Sellainen matta harmaanvihreä (tai vihertävän harmaa). Sitä oli korotettu ja alla oli tosi isot renkaat. En tiedä mikä moottori siinä oli, mutta äänet oli todella vaikuttavat ja näytti liikkuvan ärhäkästi.

Sellanen mistä on pakoputki poikki tai muuten vaan kaahaa järjettömästi.

autoihin pätee sama sanonta kuin vaatteisiinkin, eli rumat ne vaatteilla/autoilla koreilee. minulle riittää jos ilmastointi ja lämmitys toimii, eikä ole punainen. päätä kääntää vain autovanhukset, eli ajalta ennen vuotta 1980.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli joskus 89-luvulla vuoden 1975 Volvo 242:n ja kaipaan sitä vieläkin tasaisin väliajoin, siinä oli ajamisessa omanlaista varmaa jämäkkää ja laadukasta tunnelmaa,

Jämäkkää ja laadukasta? 200-sarjan Volvossa? Sinähän vitsin murjaisit. Viimeistely ja ajo-ominaisuudet olivat suunnilleen itäautojen luokkaa, paskempaa ajettavuutta saa hakea.

Ollut ehkä huonot renkaat tai viallinen auto sulla sitten

Kyllä ne kuule vaan oli ajettavuudeltaan melkoista paskaa jo tehtaan linjalta lähtiessään. Ehkä menetteli 1970-luvun mittapuulla mutta täyttä antiikkia jo 1980-luvulla. Noiden traktoreiden kehuminen hyviksi ajaa on kyllä sama kun kehuisi kottikärryä hyväksi ajaa.

makuasia varmaan sitten mitä tarkoitetaan hyvällä ajettavuudella. Kuten kirjoitinkin aiemmin oli tuolloinkin paremmalla ohjauksella varustettuja autoja, eikä Volvo 240 ollut mitenkään dynaaminen ajaa tosiaankaan nykymittapuilla ja vaati kuljettajalta ehkä sellaista sivistynyttä hienostunutta asennetta, mutta kokonaisuutena jämäkkärakenteisena turvallisena autona, joka kulki maantiellä erittäin vakaasti ja kaupungissakin maineettaan näppärämpi auto käsitellä etupyörien ison kääntökulmien ansiosta yleiskokemus autosta oli parempi minulla kuin monista uudemmistakan autoista. Laadussa en huomannut mitään vikaa, päinvastoin oli erittäin luotettava peli ja sisätilat olivat mielestäni toteteutettu kojelautoineen asiallisella tyylillä ja tavalla joka vetää vertoja monille myöhemmille epämääräisille ja sekaville kovamuovimöykky kojelaudoille. Toki esim. Bemareissa ja saabeissa oli ergonemisemmin muotoiltuja kojelautoja ja myöhemmin japanilaisissa oli paremmin toimivat hallintalaitteet jne.. mutta makuasioita nuokin paitsi Volvon massiivisen jämäkkä korirakeen, joka johti osasyyllisenä vanhentuneen moottoritekniikan kanssa turhan hurjiin bensakulutuksiin. Eli oli vanhentunut osittain tekniikaltaan myönnetään, mutta silti kestävämpi kuin monet ns. premium merkit tuolloin. Rsim. Ukissakin myöhemmin valmistettu "iso" Talbot (Simca) valittiin vuoden autoksi -75 vuonna muistaakseni ja sekin oli mainio auto ajella maantiellä mukavine jousituksineen ja tarkkoine ohjauksineen, mutta muuten oli aika heppoinen kippo ja järkyttävä käänneltävä kauppojen parkkipaikoilla, piti suosiolla jättää pihan perälle, sillä niin raskas ja hidas ohjaus oli vaikkapa Volvoon verrattuna. Moottori vei vähän bensaa pienen tilavuuutensa vuoksi, mutta ei se mikään nautinto ollut kiihdytellä sillä pikatiellä muiden tukkeena. Ajo sillä oli turruttavan tylsää Volvoon verrattuna vaikka oli teoriassa parempi. Silti tuo auto efusti ns. parhaimmistoa tuolloin perusautojen joukossa. ainoa auto, joka uhkasi mielestäni Volvoa kokonaisuutena tuolloin oli Saab ja varsinkin kun 900-malli tuli markkinoille. Se oli dynaamisempi ja ehkä vakaampi ajettava, mutta siitä puuttui takaveto, joka toi Volvon ajoon sekä hauskuutta, että jännitystä. Ja vaikka myöhemmin tehtiin paljon Volvo 240:stä eristyksellisimpiä autoja tahtoi niissä olla hyvän fiiliksen tuoma tunnelma, josta nautin ajaessani Volvolla tipotiessään. Makuasioita mielestäni tosiaan ainakin osittain.

1200 PS kirjoitti:

Kunnon persuna ajan Ladalla!

Jaa, mäkin pidän itseäni kunnon persuna, mutta ajan -20 E- Mersulla.

Ihan tavallinen duunari olen, omalla työllä autokin ostettu.

Ja velaton se on nyt, jos se jotakuta niin kiinnostaa.

paloauto, ainakin jos on pillit päällä. Henkilöautot ei vois vähempää kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

1200 PS kirjoitti:

Kunnon persuna ajan Ladalla!

Jaa, mäkin pidän itseäni kunnon persuna, mutta ajan -20 E- Mersulla.

Ihan tavallinen duunari olen, omalla työllä autokin ostettu.

Ja velaton se on nyt, jos se jotakuta niin kiinnostaa.

Joo, mutta ei tommonen taksimersu kyllä kenenkään päätä käännä, jos sitä kuvittelet. Ja miksi kukaan olisi kateellinen, että olet tuhlannut ansaitsemasi rahat peltikasaan?

Näillä keleillä, hyvin pestyt ja kiiltelevät!

Museoautot.

Ja huonojen tai holtittomien kuskien ajamat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki vanhat jenkkiraudat jossa v8 pörisee matalasti.

veekasin tyypillinen käyntiääni johtuu muuten siitä ettei v8:a voida tehdä käymään tasaisesti kuten esimerkiksi suoran kutosen. v8:ja alettiinkin valmistaa koska ne ovat lyhyempiä kuin suorat kutoset. Moottoriharrastajlle (erona autoharrastajaan) v8 on itse asiassa vähän nolo.

Suora kutonen tai sitten v12, kuten vaikka Deutzin ilmajäähdytteinen panssarivaunumoottori on jo hiukan miehekkäämpään ajoon. Tytöt tietty tykkää veekaseista :)

Tai käsittääkseni, kun ameriikoissa ei osattu tehdä tehokkaampia moottoreita muutoin kuin tilavuutta ja sylintereitä lisäämällä ja kun kuusi sylinteriset kävivät liian pieniksi, niin, V-8 oli lyhyempi kuin vastaava suora kasi  olisi ollut. Pitkäänhän noita R6- ja V8-sylinterisiä moottoreita sai valita optioina useimpiin automalleihin. Myöhemmin lyhyempikeulaisiin autoihin sovitettiin sitten R4, V6 tai V8 moottoreita ja pitkät R6:t jäivät paljolti pois. Korjatkaa, jos olen väärässä.

Samaa mieltä tuosta V-8 moottorin "vajaavaisesta" käyntiäänestä, mutta antaa heidän nauttia siitä ketkä nauttivat. Onhan siinä jotain "seksikästä" siinä kurnutuksessa, mutta en itse jaksaisi sitä pidemmän päälle kuunnella. Sama juttu parisevien Harrikoiden kanssa eli kuulostaa ehkä kivalta kaukaa kuultuna, mutta en itse ajaisi moisella prätkyttimellä.

Autojen äänistä tuli mieleeni, että kun pääsin istumaan poikani ostaman Saab 95:n kyytiin, hujahdin hetkessä muistoissa kymmeniä vuosia taaksepäin lapsuuteeni, kun meillä oli Saab 96. Se ihana pörinä :) Melkein meinasi itku tulla, kun yhtäkkiä olin taas se muutaman vuoden ikäinen lapsi... Miten voi ääni jäädä noin mieleen?

Saab 96:ssa oli V4 -moottori, missä on tosiaan persoonallinen ääni, vähän kuin V8 hörötys kuitenkin puolella sylinteistä. Mitä lie sitten Saab 95:lle oli tehty että sen tavanomainen rivimoottori kuulosti tuolta vanhalta erikoisuudelta

Olen luullut, että Saab 95:ssa oli myös V4.

70-luvun jenkit.

Vierailija kirjoitti:

1200 PS kirjoitti:

Kunnon persuna ajan Ladalla!

Jaa, mäkin pidän itseäni kunnon persuna, mutta ajan -20 E- Mersulla.

Ihan tavallinen duunari olen, omalla työllä autokin ostettu.

Ja velaton se on nyt, jos se jotakuta niin kiinnostaa.

Noita keskisarjan mersuja onkin aina pidetty taksikäytön lisäksi joko heimolaisten tai keikkahitsarien autoina, joten ei yllätä valintasi eikä todellakaan olla kateellisia. Kyllä vanhat laatikkoLadat kääntää päitä toisin kuin mesesi. Ja siinä kuljettajaakin jopa saatetaan arvostaa rohkeana ja rehvailemattomana.

Se vaan on niin hieno.

Pään kääntää auto, joka löhestyy sivulta. Sori, ei autoilla ole niin hirveästi väliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Volvo 740 tai 760 sedan.

Nuo järk.. eikun ihanat legopalikoilla suunnitellut autot, joiden laatikkomaisuus vetää vertoja jopa laatikkoladoille. Ladoissa sentään on paremmat mittasuhteet. Joku 80-luvun Toyota Corona malli oli melkein yhtä rum.. eikun huomiota herättävä epäsuhtainen laatikko varsinkin viisiovisena.

Eniten ihmetyttää miten noiden Volvojen keulasta saatiin tehtyä niin hirv.. eikun persoonallisia. Jossain vaiheessa tosin tuli ne matalammat lamput, jotka näyttävät paljon paremmilta varsinkin, jos niiden alla oleva härpäke on auton korin värinen. Sekään ei pelastanut silti takapilarin alaosan outoa muotoilua.

Volvon 900-sarjan mallien muotoilu sitten oli mielestäni jo nappisuoritus ja ovat top 10:ssä mieliautojeni joukossa. Katsojan silmissähän nämä vaan kait...

Minusta juuri tuo 700-sarjan rujo muotoilu on se juttu. Auto on niin omatekoisen näköinen, että se on rumuudessaan kaunis, varsinkin keula ja takakontti. 900-sarjahan oli tekniikaltaan jokseenkin sama auto, mutta siitä oli jo kulmia hiottu ja tehty autosta tylsän näköinen. Minulla on käyttöautona 940 farmari, täytti kesällä 30 vuotta ja sen kunniaksi sitä katsatusmiehen mieliksi jo vähän hitsattiinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki vanhat jenkkiraudat jossa v8 pörisee matalasti.

veekasin tyypillinen käyntiääni johtuu muuten siitä ettei v8:a voida tehdä käymään tasaisesti kuten esimerkiksi suoran kutosen. v8:ja alettiinkin valmistaa koska ne ovat lyhyempiä kuin suorat kutoset. Moottoriharrastajlle (erona autoharrastajaan) v8 on itse asiassa vähän nolo.

Suora kutonen tai sitten v12, kuten vaikka Deutzin ilmajäähdytteinen panssarivaunumoottori on jo hiukan miehekkäämpään ajoon. Tytöt tietty tykkää veekaseista :)

Tai käsittääkseni, kun ameriikoissa ei osattu tehdä tehokkaampia moottoreita muutoin kuin tilavuutta ja sylintereitä lisäämällä ja kun kuusi sylinteriset kävivät liian pieniksi, niin, V-8 oli lyhyempi kuin vastaava suora kasi  olisi ollut. Pitkäänhän noita R6- ja V8-sylinterisiä moottoreita sai valita optioina useimpiin automalleihin. Myöhemmin lyhyempikeulaisiin autoihin sovitettiin sitten R4, V6 tai V8 moottoreita ja pitkät R6:t jäivät paljolti pois. Korjatkaa, jos olen väärässä.

Samaa mieltä tuosta V-8 moottorin "vajaavaisesta" käyntiäänestä, mutta antaa heidän nauttia siitä ketkä nauttivat. Onhan siinä jotain "seksikästä" siinä kurnutuksessa, mutta en itse jaksaisi sitä pidemmän päälle kuunnella. Sama juttu parisevien Harrikoiden kanssa eli kuulostaa ehkä kivalta kaukaa kuultuna, mutta en itse ajaisi moisella prätkyttimellä.

Autojen äänistä tuli mieleeni, että kun pääsin istumaan poikani ostaman Saab 95:n kyytiin, hujahdin hetkessä muistoissa kymmeniä vuosia taaksepäin lapsuuteeni, kun meillä oli Saab 96. Se ihana pörinä :) Melkein meinasi itku tulla, kun yhtäkkiä olin taas se muutaman vuoden ikäinen lapsi... Miten voi ääni jäädä noin mieleen?

Saab 96:ssa oli V4 -moottori, missä on tosiaan persoonallinen ääni, vähän kuin V8 hörötys kuitenkin puolella sylinteistä. Mitä lie sitten Saab 95:lle oli tehty että sen tavanomainen rivimoottori kuulosti tuolta vanhalta erikoisuudelta

Saab 95 oli ysikutosen farmarimalli V4-moottorilla, joka muuten oli fordin valmistama, samaa moottoria käytettiin mmm. possunokka Transitissa, joka myös saa minun pääni kääntymään, ajoin sellaista töikseni 70-luvulla 16-vuotiaana.

Volkkarin New Beatle uusinta mallia on pakko kääntyä katsomaan aina kun sellaisen näkee.

Pahus, kun Millenium Falcon ei ole auto.

Mutta kyllä pää kääntyisi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli joskus 89-luvulla vuoden 1975 Volvo 242:n ja kaipaan sitä vieläkin tasaisin väliajoin, siinä oli ajamisessa omanlaista varmaa jämäkkää ja laadukasta tunnelmaa,

Jämäkkää ja laadukasta? 200-sarjan Volvossa? Sinähän vitsin murjaisit. Viimeistely ja ajo-ominaisuudet olivat suunnilleen itäautojen luokkaa, paskempaa ajettavuutta saa hakea.

Ollut ehkä huonot renkaat tai viallinen auto sulla sitten

Kyllä ne kuule vaan oli ajettavuudeltaan melkoista paskaa jo tehtaan linjalta lähtiessään. Ehkä menetteli 1970-luvun mittapuulla mutta täyttä antiikkia jo 1980-luvulla. Noiden traktoreiden kehuminen hyviksi ajaa on kyllä sama kun kehuisi kottikärryä hyväksi ajaa.

makuasia varmaan sitten mitä tarkoitetaan hyvällä ajettavuudella. Kuten kirjoitinkin aiemmin oli tuolloinkin paremmalla ohjauksella varustettuja autoja, eikä Volvo 240 ollut mitenkään dynaaminen ajaa tosiaankaan nykymittapuilla ja vaati kuljettajalta ehkä sellaista sivistynyttä hienostunutta asennetta, mutta kokonaisuutena jämäkkärakenteisena turvallisena autona, joka kulki maantiellä erittäin vakaasti ja kaupungissakin maineettaan näppärämpi auto käsitellä etupyörien ison kääntökulmien ansiosta yleiskokemus autosta oli parempi minulla kuin monista uudemmistakan autoista. Laadussa en huomannut mitään vikaa, päinvastoin oli erittäin luotettava peli ja sisätilat olivat mielestäni toteteutettu kojelautoineen asiallisella tyylillä ja tavalla joka vetää vertoja monille myöhemmille epämääräisille ja sekaville kovamuovimöykky kojelaudoille. Toki esim. Bemareissa ja saabeissa oli ergonemisemmin muotoiltuja kojelautoja ja myöhemmin japanilaisissa oli paremmin toimivat hallintalaitteet jne.. mutta makuasioita nuokin paitsi Volvon massiivisen jämäkkä korirakeen, joka johti osasyyllisenä vanhentuneen moottoritekniikan kanssa turhan hurjiin bensakulutuksiin. Eli oli vanhentunut osittain tekniikaltaan myönnetään, mutta silti kestävämpi kuin monet ns. premium merkit tuolloin. Rsim. Ukissakin myöhemmin valmistettu "iso" Talbot (Simca) valittiin vuoden autoksi -75 vuonna muistaakseni ja sekin oli mainio auto ajella maantiellä mukavine jousituksineen ja tarkkoine ohjauksineen, mutta muuten oli aika heppoinen kippo ja järkyttävä käänneltävä kauppojen parkkipaikoilla, piti suosiolla jättää pihan perälle, sillä niin raskas ja hidas ohjaus oli vaikkapa Volvoon verrattuna. Moottori vei vähän bensaa pienen tilavuuutensa vuoksi, mutta ei se mikään nautinto ollut kiihdytellä sillä pikatiellä muiden tukkeena. Ajo sillä oli turruttavan tylsää Volvoon verrattuna vaikka oli teoriassa parempi. Silti tuo auto efusti ns. parhaimmistoa tuolloin perusautojen joukossa. ainoa auto, joka uhkasi mielestäni Volvoa kokonaisuutena tuolloin oli Saab ja varsinkin kun 900-malli tuli markkinoille. Se oli dynaamisempi ja ehkä vakaampi ajettava, mutta siitä puuttui takaveto, joka toi Volvon ajoon sekä hauskuutta, että jännitystä. Ja vaikka myöhemmin tehtiin paljon Volvo 240:stä eristyksellisimpiä autoja tahtoi niissä olla hyvän fiiliksen tuoma tunnelma, josta nautin ajaessani Volvolla tipotiessään. Makuasioita mielestäni tosiaan ainakin osittain.

Minulla oli Saabeja, taisin sitten olla saabisti, sitten sain päähäni ostaa Volvon. Jo kotiin ajaessani tuumailin, että taidankin nyt ajaa Autoa. Tässä merkissä olenkin sitten pysytellet pari vuosikymmentä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Volvo 740 tai 760 sedan.

Nuo järk.. eikun ihanat legopalikoilla suunnitellut autot, joiden laatikkomaisuus vetää vertoja jopa laatikkoladoille. Ladoissa sentään on paremmat mittasuhteet. Joku 80-luvun Toyota Corona malli oli melkein yhtä rum.. eikun huomiota herättävä epäsuhtainen laatikko varsinkin viisiovisena.

Eniten ihmetyttää miten noiden Volvojen keulasta saatiin tehtyä niin hirv.. eikun persoonallisia. Jossain vaiheessa tosin tuli ne matalammat lamput, jotka näyttävät paljon paremmilta varsinkin, jos niiden alla oleva härpäke on auton korin värinen. Sekään ei pelastanut silti takapilarin alaosan outoa muotoilua.

Volvon 900-sarjan mallien muotoilu sitten oli mielestäni jo nappisuoritus ja ovat top 10:ssä mieliautojeni joukossa. Katsojan silmissähän nämä vaan kait...

Minusta juuri tuo 700-sarjan rujo muotoilu on se juttu. Auto on niin omatekoisen näköinen, että se on rumuudessaan kaunis, varsinkin keula ja takakontti. 900-sarjahan oli tekniikaltaan jokseenkin sama auto, mutta siitä oli jo kulmia hiottu ja tehty autosta tylsän näköinen. Minulla on käyttöautona 940 farmari, täytti kesällä 30 vuotta ja sen kunniaksi sitä katsatusmiehen mieliksi jo vähän hitsattiinkin.

Nimenomaan. Siksi tuon haukkuma/ylistyskirjoitukseni kirjoitinkin. Tylsäksihän tuota muotoilua tuskin kukaan kutsuu saatika kauniiksi. Itsekin pidän vanhoista autoista paljolti juuri malleista, jotka poikkeavat valtavirran muotoiluista tai jotka ovat "liian huonoja" yleisesti arvostettaviksi. Saabit varsinkin kiinnostavat eka katekoriasta ja mm. itäautot toisesta. Ja miestäni parempi, että auto on edes ruma tai umpisurkea, kuin keskinkertainen. Siksi joku perus Ooppeli/Toyota ei kiinnosta samalla tavalla tai herätä minkäänlaisia tunteita, ainakaan positiivisia.

Nuo vanhat Volvothan ovat tekniikaltaan vahvoja ja paksupeltisiä, joten kyllä niitä kannattaa vielä hyvinkin hitsailla kuntoon. Kivaa terapiaa mielestäni vanhojen "oikeiden" autojen hitsaaminen. Kaukoidän sardiinipurkkien hitsaaminen vaatiikin sitten jo enemmän kärsivällisyyttä ja taitoja. Pidetään vain ainakin me lippu korkealla keskinkertainen on tylsyyttä-vakaumuksen ja vanhojen persoonallisten autojen puolesta.