Hesarin kriitikko murskasi Hanna Brotheruksen kirjan kritiikissään

Jää varmasti multa lukematta.

Jo kirjan nimi on klisee: Henkeni edestä. Olisiko kirja julkaistu, jos sen olisi kirjoittanut ei-julkisuuden henkilö, Hesarin kriitikkokin kyseenalaistaa kustantajan motivaation. Olisi mielenkiintoista tietää, millaisia keskustelut kustannustoimittajan ja HB:n välillä ovat olleet. Kuinka paljon kustannustoimittaja pystyy muokkaamaan tai saa muokata julkkiksen tekstiä? Kustannustoimittajalla on kuitenkin asiantuntemusta ja koulutusta kirjojen kirjoittamiseen.

Ensimmäinen kirja kiinnosti, koska omalla sisarellanikin on syömishäiriö 😯. Mutta muuten ... jestas. Ihan hirveää ylidramatisointia, omassa itsessä pyöriskelyä. Ja se teksti. Jotkut lauseet olivat sellaisia, että irroitettuna kirjasta ne menisivät cämp-huumorista.

Vierailija kirjoitti:

Jo kirjan nimi on klisee: Henkeni edestä. Olisiko kirja julkaistu, jos sen olisi kirjoittanut ei-julkisuuden henkilö, Hesarin kriitikkokin kyseenalaistaa kustantajan motivaation. Olisi mielenkiintoista tietää, millaisia keskustelut kustannustoimittajan ja HB:n välillä ovat olleet. Kuinka paljon kustannustoimittaja pystyy muokkaamaan tai saa muokata julkkiksen tekstiä? Kustannustoimittajalla on kuitenkin asiantuntemusta ja koulutusta kirjojen kirjoittamiseen.

Kategoriassa julkkis"kirjailija". Saa kai jokainen aikansa kulukseen näpytellä vaikka kirjan. Eri asia on, julkaistaanko se. Ehkä julkaisukynnystä madaltaa, jos puoliso sattuu olemaan vaikka kuuluisa muusikko...

Olisiko tämä Brotherus ylittänyt julkaisukynnystä jos ei seurustelisi Mikko Kuustosen kanssa?

Tuskin.

Mikkokin on julkaissut kirjan. Varmaan joku rokkarinomaelämänkerta. Olen lukenut muutamankin sellaisen ja kyllä jo toistavat itseään. Eikö rokkareille tapahdu mitään muuta musan lisäksi kuin viinaa huumeita naisia viinaa huumeita naisia viinaa huumeita naisia..?

Erikoista, jos feministiporni ei maistukaan nyt Hesarille. Mistäs nyt tuulee?

Lisää mielipiteitä?

Terapiakirjallisuutta. En tuomitse, kirjassa voi monelle olla samastumuspintaa, mutta kirjailjaksi isolla kirjaimella en kyllä Brotherusta kutsuisi.

Tässä näkyy julkimostatuksen varjopuoli. Hesari tuskin olisi vaivautunut arvostelemaan huonoa romaania, jos tekijä olisi ollut joku nobody. Tuskin se juuri mitään olisi myynytkään. Brotherus voi lohduttautua sillä, että julkimon kirjaa myydään, vaikka se olisi kirjalliselta tasoltaan kuinka vaatimaton.

Nautin arvostelua lukiessani suuresti. Pitkästä aikaa oikea vanhan ajan kirjallisuuskritiikki, jollaisia oli ehkä joskus 80-90-luvuilla, eikä mitään kädenlämpöistä somehymistelyä.

Löytyy varmasti monesta pukinkontista.

No jollakin koittaa saada rahaa?Turha julkkis.

Sen mitä erilaisissa ohjelmissa nähnyt, niin jäänyt kuva hyvin epävarmasta ihmisestä. Sellainen joka ei tiedä mikä/kuka on, ja muokkautuu muiden (toiveiden) mukaan. Samalla ollaan (muka) syvällisiä, ja analysoidaan kaikkea.

Elämä on helppoa, kun on terve itsetunto ja -kunnioitus, ja antaa vaan mennä ja elää.

Mulla on jotenkin sellainen käsitys, että ajatukset pyörii hyvin paljon minän ja millainen tahdon olla, mitä muut minusta ajattelevat, en tahdo katua... ympärillä. Tuntuu surulliselta jos vielä keski-ikäisenä ajatukset pyörivät minän rakentamisen ympärillä NOIN PALJON. En minä ainakaan aio keski-ikäisenä olla tuossa pisteessä.

Vierailija kirjoitti:

Erikoista, jos feministiporni ei maistukaan nyt Hesarille. Mistäs nyt tuulee?

Olisko kuitenkin joku väärä mielipide sujahtanut kirjaan, ihan arvaus, jos vaikka kirjassa kaikki ei olekaan patriarkan vika?

Vierailija kirjoitti:

Mikkokin on julkaissut kirjan. Varmaan joku rokkarinomaelämänkerta. Olen lukenut muutamankin sellaisen ja kyllä jo toistavat itseään. Eikö rokkareille tapahdu mitään muuta musan lisäksi kuin viinaa huumeita naisia viinaa huumeita naisia viinaa huumeita naisia..?

Ei, ja se on tylsin elämä mitä voin kuvitella. Ohiksena vaan.

Vierailija kirjoitti:

”Riittää, että olen ja levitän oman elämäni muistipelin kortit pöytään”

”Naisellinen nautinto kumpuaa pistojen tuottaman kivun ja

kauneuden ristiriidasta”

-Lensi kahvit suusta näppikselle.

huhuuuhuu, mitä mukataiteellista soopaa. Voisi kuvitella, että nämä lauseet ovat parodiaa, tarkoituksellista huonosti kirjoittamista, mutta eivätpä taida olla. XD. Oikeasti taiteellinen teksti, etenkin syvällinen teksti, on sitten jotain ihan muuta.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on jotenkin sellainen käsitys, että ajatukset pyörii hyvin paljon minän ja millainen tahdon olla, mitä muut minusta ajattelevat, en tahdo katua... ympärillä. Tuntuu surulliselta jos vielä keski-ikäisenä ajatukset pyörivät minän rakentamisen ympärillä NOIN PALJON. En minä ainakaan aio keski-ikäisenä olla tuossa pisteessä.

Kirjoitit paremmkn sanoiksi sen mitä ajattelin, mutta ilmaisin huonommin.

Nro.34

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikkokin on julkaissut kirjan. Varmaan joku rokkarinomaelämänkerta. Olen lukenut muutamankin sellaisen ja kyllä jo toistavat itseään. Eikö rokkareille tapahdu mitään muuta musan lisäksi kuin viinaa huumeita naisia viinaa huumeita naisia viinaa huumeita naisia..?

Ei, ja se on tylsin elämä mitä voin kuvitella. Ohiksena vaan.

Bassossa tätä luettiin ääneen. Hyvä ihme, mitä setäkirjallisuutta. Tikusta asiaa, kun Mikko-rukalle ei oikeastaan ole tapahtunut mitään, mistä voisi tehdä draamaa. Ja monessä käänteessä aasinsiltamaisesti ja osin käsittämättömästi hän korostaa sitä, miten hän on aina ollut monikulttuurinen ja moniarvoinen ja arvostanut kaikkia kaikessa. Vähän sellainen hysteerinen olan yli -katselu meininki noissa omituisissa vakuutteluissa tyyliin älkää nyt vaan hermostuko mulle mistään mitä mä sanon, älkää edes siitä, etten sano yhtään mitään... Mä nyt vaan haluun fyrkat taskuun tästä pakkopullasta,  kun kustantaja ehdotti, että voitais seuraavaksi tehdä susta elämäkerta, kun olet sentään yli kaksi hittiä elämäsi aikana poikinut tähän maailmaan ja noin. Kuka tosiaan ostaa nää kaikki elämäkerrat. Musiikkitoimittajat, jotta saa jotain sisältöä omiin ohjelmiinsa? En tajua.