Mies pikkuvauvan kanssa kotiin, äiti töihin?

Esikoinen oli jotain puoli vuotta, kun lähdin töihin ja isä jäi kotiin. Olikin sitten pitemmän aikaa, vaikka minäkin olin välillä kotona.

Imetyksestä ei oikein muutenkaan tullut mitään ja siihen aikaan aloiteltiin kiinteitä jo 3 kuukauden ikäiselle.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi saa ikitrauman. Aistii jos äiti on aina poissa, lapsi on hylätty. Isompi lapsi pärjää hiukan paremmin.

Ajatella. Muualla maailmassa lapset traumatisoituneita ja kokevat hylkäämisen tunteita kun äidit kotona 2 vkoa syntymän jälkeen ja palaavat töihin?

Vierailija kirjoitti:

Lapsia tehdään AIDOSTA halusta olla vanhempi, ei esim toisen mieliksi. 

Jos mies haluaa lapsia enemmän ja on valmis kantamaan isomman osan hoivavastuusta alkuun, niin fine. Ei se ole välttämättä miellyttämistä, vaan sovittua vastuun jakoa.

Kyllä sä äiti sille lapsellesi olisit silti, joten jos et halua äitiyden roolia, et taa lasta. Kumpi menee töihin, on sit eri asia. Ei töihin menevältä vanhemman rooli mihinkään häivy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sulla jo on lapsia, niin sitten sä varmaan tiedät millaisia fiiliksiä vastasyntyneen kanssa tulee [johtuen hormoneista] ja miten haluat lasta ruokkia? Mä olin hätäinen ekan lapsen kohdalla ja sovittiin etukäteen, että mies jää kotiin, kun lapsi on 6,5 kk, mikä oli täysimetetylle korviketta hylkivälle vauvalle aivan liian aikaisin. Tein sitten vuoden ikään asti lyhyttä lähipäivää ja paljon etää, että saatiin lapsi ruokittua. Jos seuraava tulee, niin pidän suosiolla sen 9-10 kk itse äitiys/vanhempainvapaata ja mies sitten loput.

Mies kannattais imetystä, mutta meinasin et kyllä sen saa opetettua pullollekin ja ei se musta oo niin kriittista jos sais osittain/kokonaan korviketta. Vaikka jotkut vauvat vierastaa pulloja, niin uskon että tavalla tai toisella kyllä onnistuu se, että mies alusta asti ruokkii. 

Tää oli siis ap! Mä olin täs 1.5 vuotta just kotona enkä halua jäädä uudestaan kotiin. Ja toisaalta oishan se nyt hyvä jos mieskin saisi kokea sen pikkuvauva-ajan edes kerran. Mä luulen et se oikeasti lisäis meidän parisuhteen tasa-arvoisuutta, ja meidän tasa-arvoisuutta vanhempina. 

Eiks toi nyt vähän meinaa sitä, että se isä haluaa sinun olevan kotona? MIehestä on varmasti kivaa, kun pesit sen vauvan kanssa kotona imettämässä jne. Onko hän oikeasti valmis jäämään kotiin pulloruokkimaan lasta?

Vierailija kirjoitti:

Lapsi saa ikitrauman. Aistii jos äiti on aina poissa, lapsi on hylätty. Isompi lapsi pärjää hiukan paremmin.

Täysin perättömiä puhut! Ihan sontaa! Kukaan ei koskaan ole tehnyt tutkimusta, josta saisit perustelut tyhmälle kirjoituksellesi.

Vierailija kirjoitti:

Minä menin töihin kun vauva oli 2kk (ei asuta Suomessa) ja mies on vauvan kanssa kotona. Ei ongelmaa :)

Meillä taas vastaavassa tilanteessa päädyttiin sairaalaan tutkimuksiin, kun vauvan paino ei noussut riittävästi. 

Ai vauvan paino ei noussut kun oli isän kans kotona? Oliko isä idari joka ei ruokkinut vauvaa? Meillä on molemmat lapset pulloruokittu alusta asti. Toinen oli hoikka ja toinen pulska. Nukkuivat hyvin ja söivät hyvin ja kehittyivät kaikessa etuajassa. Rauhallisia ja tyytyväisiä lapsia.

Tein näin.

1. Työpaikalla suhtauduttiin oudosti ja nenänvartta katsoen, sain osakseni syrjintää, huutoa ja eristämistä. Lopulta niin pitkälle, että otin itse loparit.

2. Vauva traumatisoitui pilalle, sillä miehellä ei ole äidinvaistoa tai hoivavaistoa. Hän hoiti vauvaa omista psykooseistaan käsin ja mutiloi vauvaa, ihmeellisiä jatkuvia onnettomuuksia, jne. Oli jatkuvassa puheyhteydessä omaan äitiinsä ja sisariinsa.

Jos et välitä lasten hyvinvoinnista niin siitä vaan. Muussa tapauksessa en suosittele.

Pyhä äitimyytti. Isä on täysin kykenevä hoitamaan vauvaa. Onhan vauvoja joiden äiti sairastuu vakavasti tai jopa kuolee niin isä hoitaa. Ja on vauvoja joilla on 2 isää. Niinpä.

Herra varjele mitä miehiä onkaan isien joukossa! Kuka nyt psykomiehelle lapsia tekee tai antaa edes vauvaa hoidettavaksi? Suurin osa isistä on normaalilla järjellä varustettuja ja hoitaa vauvaa yhtä hyvin kuin äiti. Tai jopa paremmin kun maailmassa on paskoja äitejäkin! Jotain tolkkua näihin juttuihin.

Jos olisin mies ja isä niin kyllä ottaisi päähän tällainen aliarviointi, dissaaminen ja vähättely. Onneksi oma mies on erittäin hyvä, osallistuva ja rakastava isä ja niin on muutkin isät tuttavapiirissä.  

Vierailija kirjoitti:

Käsittääkseni äidin on pakko pitää muutama ensimmäinen kuukausi. Se on ihan terveydellisistä syistä.

No ei kyllä ole. Kysytty kelasta aikoinaan.

En minä ainakaan ollut alusta asti mikään superäiti. Ihan yhdessä minä ja mies opeteltiin hoitamaan vauvaa. Kasvettiin ihmisinä ja vanhempina. Molemmat olisi pärjännyt yksinkin mutta onneksi ei tarvinnut.  

Kyllä kunnon mieheltä onnistuu kotiin jääminen vauvan kanssa, oppii olemaan lapsen kanssa ja äiti pääsee töihin välillä aikuisten seuraan, on muuten TÄRKEÄ ASIA!

Millä perustelet tuon muka "ikitrauman", ei lapsen pitäisi saada mitään traumoja jos on kunnollinen perhe ja asiat kunnossa!

Et halua äidin roolia, ehkä olisi sitten parempi olla tekemättä lapsia ollenkaan. 

Broidi jäi vauvan kanssa kotiin, kun käly lähti muutaman kuukauden päästä töihin. Olihan tuo töissä koko ajan etänä. Synnäriltäkin hoiti työasioita siinä lähes ponnistusten lomassa. Kaksi lasta ovat tehneet ja nainen tekee uraa ja mies on koti-isänä ollut kokoajan. Kyllä käly on äiti lapsilleen, vaikkei nyt niin perinteisesti hoivannut ja imettänyt.

Menin töihin kun vauva oli 3 viikon ikäinen ja isä halusi jäädä kotiin  

Ei ole äidin todellakaan pakko olla kotona. Ihan täyttä paskaa. Millä vuosituhannella elät???

Vierailija kirjoitti:

Käsittääkseni äidin on pakko pitää muutama ensimmäinen kuukausi. Se on ihan terveydellisistä syistä.

Eikä ole. Parin viikon päästä saa mennä jo. Älyhoi älä jätä