Miesystävä haluaisi matkustaa kanssani kahden ja minä taas
haluaisin, että lapseni tulee mukaan. Useampiin matkoihin minulla ei ole varaa, ja haluaisin, että nuoreni pääsee näkemään uusia paikkoja ja kokemaan matkustelua myös.
Miehen lapsi matkustaa äitinsä kanssa paljon, ja myös mies reissaa lapsensa kanssa ja lapsi pääsee kaikkialle minne haluaa. Minun lapseni isä ei vie lasta koskaan mihinkään.
Ymmärrän toki miehen ja minun yhteisten matkojen merkituksen parisuhteen kannalta, mutta silti en voi käyttää rahojani vain itseeni. Nuori tuskin enää edes kauan haluaa äidin kanssa matkustaa ja muutaman vuoden päästä muuttaa jo poiskin.
Kommentit (57)
Matkusta hyvä ihminen lapsesi kanssa kahdestaan! Mikä estää?
Milloin mies ehtii matkustaa lapsen kanssa? Onko hän työtön?
Jos mies haluaa ehdottomasti matkustaa vain kahden ja sulla olisi rahaa vain jompaankumpaam, hän voi tarjota matkan.
Tosin kehottaisin tarkistamaan vielä budjetit. Itse olen pienituloinen, oma mies myös, ja silti pystytään matkustamaan sekä lasten kanssa että kumppanin kanssa kahden. Tietty nämä reissut ei ole luksusta tai pitkiä ulkomaanlomia, mutta ajatellaan molemmat että tärkeintä on se uusi kokemus, missä onkin. Säästän omalta osaltani joka kuukausi erilliselle lomatilille jotta voidaan tämä tehdä.
Miesystäväsi ilmeisesti pelkää, että joutuu kustantamaan, ainakin osittain, sinunkin lapsesi matkakuluja. Jos sinulla mahdollisuus, matkusta lastesi kanssa, ilman miesystävääsi.
Jos lapsi lähtee mukaan, mennään lapsen ehdoilla ja miehestä tulee kolmas pyörä. Voi olla että miestä ei sitten kiinnosta enää lähteäkään.
Lapsesi on tottakai sulle tärkein, niin etpä voi muuta kuin kieltäytyä miehen ehdottamista matkoista. Tai sopia niin, että pääset hänen kanssaan kahden reissuun vaikkapa kerran vuodessa. Muuten reissaat kahden oman lapsesi kanssa.
Ei tuo mitään avaruustiedettä ole, että olet äitinä vastuussa lapsesi hyvinvoinnista ja kasvatuksesta. Miestä et voi kuitenkaan vaatia maksamaan lapsesi matkoja, jos sitä olet miettinyt.
Olen toki sanonut miehelle, mutta hänen mielestään parisuhde vaatii yhteisiä matkoja. Nyt aionkin matkustaa lapsen kanssa, mies on toki tervetullut mukaan, mutta ei halua.
Kai tämä sitten on parisuhteen loppu.
Olen toki sanonut miehelle, että muutama vuosi, niin lapsi todennäköisesti ei edes halua mukaan.
Mies kokee lasten kanssa matkustelun rankaksi siksi, koska hänellä on tapana, että jos lapset ovat mukana, kaikki, siis ihan kaikki, tehdään lasten ehdoilla, kutsuu niitä "lasten reissuiksi". Muutama sellainen on tehty yhdessä ja olen itsekin niiden jälkeen uupunut.
Oma nuoreni ja minä taas olemme tottuneet, että yhdessä mietitään matkasuunnitelmat ja kaikkien toiveita kuunnellaan ja toteutetaan.
Ja siis siitä ei ole kysymys, että miehelleni tulisi lapsestani kustannuksia, aina maksan lapseni menot tietysti. Tuo kolmas pyörä-juttu voi pitää paikkaansa. Ja sitäkin olen miettinyt, että miehellä voi tulla omaa lastansa ikävä, jos minun lapseni on mukana.
Pianhan ne vuodet koittavat, että te matkustatte kahdestaan miesystäväsi kanssa, kun nuori ei enää tule mukaan.
Toivoisi, että hänelle nyt sopisi ottaa nuori mukaan, kyse ei ole monesta matkasta. Teette sitten jotain pienempää matkaa ihan kahdestaankin. Eli ymmärrän, että hän kaipaa myös kahdenkeskistä aikaa,
Varmaan on mahdollista kustantaa pienempi kahdenkeskinen matka jomman kumman miehen tai lapsen kanssa, vaikkapa risteily.
Säästä rahaa niin, että voit tehdä joka toisen matkan lapsen kanssa ja joka toisen matkan miehen kanssa. Lapsen kanssa kannattaa matkustaa nyt, kun hän asuu vielä luonasi. Ymmärtää senkin, että mies haluaa reissata myös sinun kanssasi eikä vain lastensa. Kolmestaan en lähtisi. Ei noilla uusperhematkoilla kukaan viihdy.
Jos ottaisitte myös miehen lapset mukaan. Teette vaikka pienemmän mittakaavan matkan, mutta kaikki yhdessä.
Sotten menette miehen kanssa kahdestaan lyhyemmälle matkalle vaikka risteilylle tai kotimaan tunnelmallinen mökkiviikonloppu.
Vierailija kirjoitti:
Olen toki sanonut miehelle, mutta hänen mielestään parisuhde vaatii yhteisiä matkoja. Nyt aionkin matkustaa lapsen kanssa, mies on toki tervetullut mukaan, mutta ei halua.
Kai tämä sitten on parisuhteen loppu.
Olen toki sanonut miehelle, että muutama vuosi, niin lapsi todennäköisesti ei edes halua mukaan.Mies kokee lasten kanssa matkustelun rankaksi siksi, koska hänellä on tapana, että jos lapset ovat mukana, kaikki, siis ihan kaikki, tehdään lasten ehdoilla, kutsuu niitä "lasten reissuiksi". Muutama sellainen on tehty yhdessä ja olen itsekin niiden jälkeen uupunut.
Oma nuoreni ja minä taas olemme tottuneet, että yhdessä mietitään matkasuunnitelmat ja kaikkien toiveita kuunnellaan ja toteutetaan.
Miten määrittelette tuon lasten ehdoilla? Itsekin matkustan lasten ehdoilla ja esim. migreenipotilaan ehdoilla. Silti joka päivä käymme museoissa/nähtävyyksissä/luontokohteissa. No mahdolliseen huvipuistopäivään ei muuta mahdu.
Eiköhän sinun tapauksessakin kaiken takana ole vain raha! Kuka maksaa mitäkin jne.
Vierailija kirjoitti:
Olen toki sanonut miehelle, mutta hänen mielestään parisuhde vaatii yhteisiä matkoja. Nyt aionkin matkustaa lapsen kanssa, mies on toki tervetullut mukaan, mutta ei halua.
Kai tämä sitten on parisuhteen loppu.
Olen toki sanonut miehelle, että muutama vuosi, niin lapsi todennäköisesti ei edes halua mukaan.Mies kokee lasten kanssa matkustelun rankaksi siksi, koska hänellä on tapana, että jos lapset ovat mukana, kaikki, siis ihan kaikki, tehdään lasten ehdoilla, kutsuu niitä "lasten reissuiksi". Muutama sellainen on tehty yhdessä ja olen itsekin niiden jälkeen uupunut.
Oma nuoreni ja minä taas olemme tottuneet, että yhdessä mietitään matkasuunnitelmat ja kaikkien toiveita kuunnellaan ja toteutetaan.
Onhan se reissu erilainen, jos se tehdään kolmistaan kuin kahdestaan. Olisiko sinulle ok, jos anoppi tulee mukaan, kunhan "kaikkien toiveita kuunnellaan"
Ymmärrän tuonkin, että haluat matkustaa vielä lapsesi kanssa, kun se on mahdollista. Kyllä tuossa on ainoa mahdollisuus kaksi erillistä reissua. Jos parisuhde on siitä kiinni, että pääsette matkustamaan liian harvakseltaan, niin ehkä mies joutaa mennäkin. Tai jos asia on miehelle niin tärkeä, hän voi osallistua enemmän kustannuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän sinun tapauksessakin kaiken takana ole vain raha! Kuka maksaa mitäkin jne.
Nimen omaan kaiken ydin raha. Olla myös huonossa suhteessa, jossa selkeästi salit oman lapsesi syrjinnän. Raha menen kaiken edelle.
Miksi just tälle matkalle pitää lapsi saada mukaan? Sä voit suunitella lapsen kanssa kaksin tehtävää reissua myöhemmin, ilman että uhraat parisuhteen mitättömän ongelman takia.
Ehkä et oikeasti ole viihtynytkään suhteessasi niin haluat välttää kaksin olemista miehesi kanssa.
Onko nuoren isästä apua maksuissa, esim. maksaisi nuoren matkasta puolet. Entä isoäidit, isoisät, kummi, täti jne. He joita kiinnostaa nuoren tukeminen. Uusi mies haluaa kai lapsilomaa matkoilla ja sinä taas haluat matkustaa nuoren kanssa enemmän. Oma sukusi olisi helpompi seura matkoille, johon tulee nuori. Ellei uusi mies ymmärrä asiaa.
Ymmärrän molempia näkökulmia. Te molemmat olette oikeassa. Olen itsekin uusperheellinen, jossa molemmilla on lapsia. Toisen lapset pääsevät reissuun toisen vanhemman kanssa, toisen lapset ei.
Me olemme ratkaisseet asian niin, että yhden kerran vuodessa olemme ottaneet molempien lapset mukaan, ja sitten kaikki loput reissut teemme kahden kesken.
Onneksi meillä on samalainen arvomaailma, miten matkustetaan.
En minä kylläkään näe, että tuo olisi eron paikka. Uusperhe on vain tällainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen toki sanonut miehelle, mutta hänen mielestään parisuhde vaatii yhteisiä matkoja. Nyt aionkin matkustaa lapsen kanssa, mies on toki tervetullut mukaan, mutta ei halua.
Kai tämä sitten on parisuhteen loppu.
Olen toki sanonut miehelle, että muutama vuosi, niin lapsi todennäköisesti ei edes halua mukaan.Mies kokee lasten kanssa matkustelun rankaksi siksi, koska hänellä on tapana, että jos lapset ovat mukana, kaikki, siis ihan kaikki, tehdään lasten ehdoilla, kutsuu niitä "lasten reissuiksi". Muutama sellainen on tehty yhdessä ja olen itsekin niiden jälkeen uupunut.
Oma nuoreni ja minä taas olemme tottuneet, että yhdessä mietitään matkasuunnitelmat ja kaikkien toiveita kuunnellaan ja toteutetaan.
Miten määrittelette tuon lasten ehdoilla? Itsekin matkustan lasten ehdoilla ja esim. migreenipotilaan ehdoilla. Silti joka päivä käymme museoissa/nähtävyyksissä/luontokohteissa. No mahdolliseen huvipuistopäivään ei muuta mahdu.
Minäkään en ymmärrä, mitä tarkoittaa lasten ehdoilla matkustaminen, jos kyseessä on nuori.
Nuori saa toki sanoa jonkin asian, mitä haluaa tehdä, mutta niin kauan kuin nuori ei omaa matkaa maksa, niin hän ei päätä, mitä tehdään. Hän voi aina jäädä pois, jos suunnitelmat ei kelpaa.
Jos menet nuoren kanssa vaikka Roomaan, niin veikkaan, että ihan samalla tavalla hän haluaa colosseumit nähdä kuin muutkin.
Sano sille miehelle. Onhan teillä aikaa matkustella lapsen lentäessä pesästä.