Olen pakotettuna lopettanut alkoholinkäytön ja olen koko ajan kireä ja onneton
Vaimoni vaati juomisen lopettamista, harrastin tätä kerran viikossa. Nyt on koko ajan hermot kireällä, kun ei ole enää mitään iloa elämässä. Tupakanpolton olen lopettanut jo vuosia sitten, samoin olen laihduttanut ja korjannut ruokavaliotani. Ainoa pahe on ollut se ihana perjantainen hetki, kun olen saanut killittää kaljaa työpäivän jälkeen, saunoa, ja killittää taas kaljaa. Lauantaina pitkät unet ja sillä selvä. Olen elänyt noita perjantaita varten.
Vaimoni kuitenkin alkoi valittaa tästä ja riisti sen mahdollisuuden. Lopetin, koska haluan panostaa suhteeseen. Nyt tehdään niitä asioita mitä vaimo haluaa. Sitten se ihmettelee, että miksi olen koko ajan niin kireä. Joo, ei huvita perjantaina töiden jälkeen lähteä anoppilaan kahvittelemaan. Joo ei huvita juosta marjametsässä. Haluan nauttia kerran viikossa oluesta ja vaan olla. Mutta eipä käy enää. Nyt on sitten hermot kireällä ja vaimo miettii että mistä johtuu.
Kommentit (107)
Oikeastaan kannabis auttaisi moni ja etenkin juuri niitä ihmisiä ketkä ei voi käyttää alkoholia.
Onneksi minä pystyn ja voin ryypätä vielä, elämähän olisi aivan onnetonta jos ei voisi välillä pitää hauskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää miten moni suhtautuu alkoholiin niin negatiivisesti.
No kun se aiheuttaa moneen perheeseen paljon ikäviä asioita. Tosi moni vähättelee omaa alkoholin käyttöään ja sen vaikutusta perheen ja läheisten elämään.
Juu, olen nähnyt. Joillekin se vaikuttaa negatiivisesti, sitä ei käy kieltäminen. Joistain tulee aggressiivisia tai riidanhaastajia kännissä. Väittäisin kuitenkin että valtaosalle näin ei käy.
Jos niin ei käy, niin se ei oikeasti juuri vaikuta perheen ja läheisten elämään. Esimerkiksi ketjussa mainittiin että erään mies "Juo ja kuuntelee youtubesta rokkia ja sitten seuraavana päivänä makaa krapulassa". Jos se on sitä perheen ja läheisten elämään negatiivisesti vaikuttamista, niin toivottavasti joka ainut suomalainen vaikuttaisi enemmän negatiivisesti perheen ja läheisten elämään.
Kuulostaa synkältä, tylsältä ja ankealta. Ei elämältä, kytemistä. Saman kiven pyrittämistä vuoren huipulle. Eitaida tsemppi riittää.
"Olen ihminen ja kaipaan joskus synkkien pilvien keskellä iloa, valoa ja hauskuutta". -SM
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan kannabis auttaisi moni ja etenkin juuri niitä ihmisiä ketkä ei voi käyttää alkoholia.
Entisenä kannabiksen suurkuluttajana ymmärrän hyvin tämän lauseen pointin tavallaan, mutta toisaalta päästään sitten taas siihen kysymykseen, että mikä ihmisen elämässä oikein on alunperin pielessä tai parannettavissa, kun on sitä tarvetta päihtyä? Ja mitä siitä kannabiksenkäytöstä(kään) todella saa/hyötyy lopulta. Monimutkainen juttu ja yksilö- plus tilannekohtaista, mutta vuosikausien yrtin ylistämisen jälkeen (poltin melkein 10 vuotta) sitä on alkanut todella kyseenalaistamaan tuotakin ainetta. Tietysti poikkeukseksi lasken sairaat, ne joilla siis esim. MS-tauti tai vaikkapa parantumaton syöpä, jolloin tilanne on aivan eri kuin meillä, joilla on ns. 'vain' pääkopassa ongelmaa.
Kaikki nuo vuodet kun itse polttelin, oli päällimmäinen oikeutukseni sille se, että se auttaa masennukseeni. Nyt riippuvuudesta ylipäässeenä voisin sanoa, että ei se minua ainakaan lopputekijöissä auttanut, toimi vain laastarina sellaisen tulehtuneen haavan päällä, joka olisi kaivannut aivan toisenlaista hoitokeinoa. Suomessa vaan kun on se homma, että kun käyttö on täysin laitonta ja pääosin tuomittavaa ja terveydenhoitohenkilökunnan taholla, niin se pössyttely esti minua itseäni tehokkaasti sitoutumasta mielenterveyden hoitoon, kun terkkarissa tavastani tiedetään ja sai jatkuvasti olla pelko p*rseessä siitä, että tuon harrastuksen vuoksi en saa asianmukaista hoitoa, kun kaikki mahdollinen johtuu siitä.
Ja ei, en tuomitse pössyttelyä, edelleen monimutkainen + tilannekohtainen asia, eikä verrattavissa suoraan itsessään alkoholiin, mutta verrattavissa kuitenkin yleisesti siihen päihtymiseen ja päihtymistarpeeseen kuitenkin. En ole katkaissut todellakaan välejäni poltteleviin ihmisiin, kunnioitan heidän omaa päätöstään toteuttaa tuota ja kun eivät edes tee sitä läsnäollessani niin mikäpä siinä. Eikä suoranaisia haittapuolia näillä ole, jotka minuun vaikuttaisivat, jos nyt jotain niin sellainen pieni kuilu kasvanut välillemme, mutta ihan pieni vain joka on vielä helposti ylitettävissä.
Tapaan juoda pari (2) olutta tai vastaavaa joka ilta, mutta harvoin sen enempää. Vaimon kyseenalaistaessa onko se aivan välttämätöntä, vastasin että olen yksinkertainen olento, joka tarvitsee iloa ja saa sitä seksistä ja alkoholista. Mieluusti voitaisiin kääntää rytmi niin päin, että seksiä joka päivä ja alkoholia kerran viikossa. Olisi terveellisempääkin.
Tämän jälkeen asiaan ei ole palattu ja saan nauttia nautintoni!
Tuollainen on tosi syvältä. Samaa syrjäytymistä se on mullakin. Ei selvinpäin huvita lähteä mihinkään. Harkitsen miedompia päihteitä.