Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sonja kirjoitti:

Köyhät ei osaa käytöstapoja.

Käytöstavat osaa, jos niitä on opetettu lapsesta saakka, siihen taas vanhempien taloudellinen asema ei vaikuta, vaan halu/taito opettaa niitä.

Eikä käytöstavat ole mitenkään yhtenäinen käsite. Vanhat ihmiset maaseudulla saattavat vieläkin röyhtäistä ja lujaa syötyään vieraisilla ikään kuin kiitoksen emännälle. Kaupunkilainen kavahtaa moista moukkamaisuutta. Samoin vanha suomalainen kursailukulttuuri on kaukana keskiluokasta saati ylemmästä keskiluokasta. Kuitenkin ne ovat omassa kontekstissaan olleet tärkeitä käytöstapoja, ihan yhtä tärkeitä kuin se juodaanko valkoviini eri lasista kuin punaviini tai jälkiruokaviini ja osaako tunnistaa nämä.

Keväällä täällä oli juhlavaatekeskustelu nuorten pukeutumisesta. Keskustelussa puhuttiin 9-luokkalaisten juhlaillallisesta, minkä perusajatuksena oli opettaa käyttäytymistä juhla-aterialla. Muutamat vanhemmat vastustivat ajatusta: opetelkoot lukioon menijät tai yliopisto-opiskelijat illallistavat. 

Niin, sitten kun elämä vie tämän nuoren, joka ei mennyt lukioon ja oppinut niitä illallistapoja avioon vaikkapa ylemmän keskiluokan vesan kanssa niin miettikääpä tilannetta. Nuorikko menee appivanhemmilleen kylään, tarjotaan illallista. Pöydässä on katettuna valmiiksi erilaisia laseja ja veitsiä ja haarukoita. Entä kun nuoren vaimon pitäisi emännöidä sukuillalliset.

Eikä tarvitse edes 'avioitua', jos ei ole koskaan istunut illallispöydässä, jo kutsu häihin voi tuoda tuskanhien otsalle. Kuka sitä nyt haluaa pönöttää.

Sitten sinne ylemmän keskiluokan puolison siskon häihin valikoidaan kaapista ne omaa itseä omasta mielestä parhaimmin kuvaavat vaatteet, nirunarutopit, jotka paljastavat kalliilla otetut tatskat niin selästä, käsivarsilta kuin kaulastakin ja kokoa liian pienen minihameen. Vähän hermostuttaa, mutta häissähän otetaan viinaa, joten pari rohkaisuryyppyä ei haittaa. Jaksaa paremmin leikkiä hääleikkejä.

Edelinen skenaario on erittäin epätodennäköinen. Harvoin se puolison sisko on ylempää keskiluokkaa...

Vierailija kirjoitti:

Asenteessa. Katso missä joukossa ja paikassa ihminen vaikuttaa olevan kuin kotonaan niin tiedät samalla mihin sosiaaliluokkaan hän kuuluu.

Itsevarmuus, tietoisuus siitä, että henkilö tietää kuuluvansa tiettyyn ryhmään.

Vierailija kirjoitti:

Olin töissä kuljetusliikkeen toimistossa vuosi ehkä 2004 tms.

Mantereelta oli tulossa suurempi pompsi tavaraa varastoomme ja pomo kutsui sitten rahtivarustamon edustajan tutustumaan toimintaamme Haminassa.

No sitten tilaisuuteen varattu päivä koitti ja boss saatteli tuon johtajan toimistoomme. Oli herännyt varhain Kulosaaren asunnoltaan ja ajanut kahdeksaksi Haminan satamaan.

Nimestä ja varatoimitusjohtajan tittelistä päättelimme että "ei mikään turha kaveri" ja ikää 25 +-.

Lounaalle sitten tietty ja meiän junttijohtaja ehdotti että sataman ruokalaan. Silloin vielä siellä ratakiskojen vieressä ennen vitoskuuria.

No mentiin.

Noutopöydän jälkeen sijoituttiin vapaaseen pöytään ja alkoi ateriointi.

Tämä varustamon edustaja kiinnitti servietin kaulukseensa. Moista ei kunaan oltu nähty ruokalassa. Hän teki sen niin sulavasti että ei me muut sitä älytty edes tuijottaa. Saati muut haalariporukat.

Näin mielestäni näkyy luokka.

Itse olen ravintoketjun alalaatikosta.

Heh heh, mahtoi siinä haminalaisia ahtaajapersuja ihmetyttää... Siellä ei kyllä ylempää sosiaaliluokkaa näy. Kaikki lähteneet muualle. Muutama rikas yrittäjä saattaa löytyä, mutta täysin uunoturhapuromaisia juoppoja ovat vaikka rahaa olisi. Naiset, paetkaa!

Hummustypy kirjoitti:

Sanoisin että sosiaaliluokan muodostaa ensisijaisesti koulutustaso. Et voi olla ylempää keskiluokkaa jos on alhainen koulutus ja tulot. Kulutuskäyttäytyminen, pukeutuminen ja valinnat voivat antaa myös vinkkiä siitä mikä ihmisen koulutustausta on. Persoonallisuuksia toki löytyy sitten erilaisia, mutta ei se vaikuta yhteiskuntaluokkaan - esim. lääkäri on ylempää keskiluokkaa vaikka kiroilisi, joisi paljon ja fanittaisi ralliautoilua ja olisi kasa avioeroja takana.

Onko asunnoton ylempää keskiluokkaa, jos on korkeakoulututkinto?

On olemassa korkeasti koulutettuja pitkäaikaistyöttömiä toimeentulotuella. Ovatko he ylempää keskiluokkaa?

Vierailija kirjoitti:

Korkeampi sosioekonominen asema näkyy usein niin miehillä kuin naisilla huolitellusta ulkoisesta olemuksesta, puhetyylistä ja käytöstavoista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että kaikki olisivat mukavia ja ihania sympaattisia, varakkaissa ja koulutetuissa on myös todella kus....päisiä ja toksisia persoonia. Mutta he osaavat yleensä halutessaan käyttäytyä sivistyneesti.

Alempi sosiaaliluokka näkyy halpoina vaatteina, ehkä useammin huolittelemattomampana ulkoasuna ja ei niin kovin sivistyneenä käytöksenä tai puhetyylinä.

Halvat vaatteet ja huolittelematon ulkonäkö kertovat vain henkilön nykyisestä rahatilanteesta. Hän voi silti kuulua ylempään sosiaaliluokkaan lapsuudenkodin, koulutuksen ym perusteella. Jos hänelle pantaisiin siistimmät (kalliimmat) vaatteet päälle, hän voisi hetkessä sulautua parempiosaisten joukkoon  vaivattomasti.

Itse olen korkeastikoulutettu kolmekymppinen akateemisesta taiteilijaperheestä, eli vahvasti "keskiluokkaista sivistyneistöä" taustaltani. Mutta, olen itse ollut koko aikuiselämäni pienituloinen opiskelija, duunari tai työtön, sekä ulkonäöstäni tai habituksesta ei nää mitään keskiluokkaista. Kulutuskäyttäytymistäni ohjaa vahvasti eettiset arvot, mutta fakta on se että kierrätetty on taloudellisesti ainoa mahdollisuus, autoon ei olisi koskaan nykyisellään varaa ja kasvissyönti tulee halvaksi... Ihmiset yllättyivät keskustellessa kanssani että omaan hyvät käytöstavat, keskustelutaidot ja yleissivistyksen. Tuttavapiirissäni on väkeä kaikista taustoista ja ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa ja ammateissa. Lääkäristä ja asunnottomaan sekakäyttäjiin.

Itse koen olevani vahvasti työväenluokkaa, mutta mikäpä näitä tosiaan määrittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa pukeutuu laadukkaasti (ei tarkoita Marimekkoa) ja kyllä siitä voi jotakin päätellä. Jos on siistit hoidetut hiukset, nätit kynnet, nätti meikki ja laadukkaat vaatteet, kengät ja laukku niin kyllä ihmisellä on jotakin varallisuutta jota laittaa itseensä koska tuo kaikki ei ole ilmaista.

No ei välttämättä. Ne tosi rikkaat ovat kyllä ihan taviksen näköisiä.

Totta, näkyvää pröystäilyä pidetään Suomessa moukkamaisena. Tyyliin "Katsokaa ihmiset kuinka paljon meillä on rahaa!"

Vierailija kirjoitti:

Tähän pätee sanonta itken mielummin mersussa kuin ladassa. Köyhällä ei ole varaa mersun osamaksuihin mutta rikkaalla on? Suuriosa nykyrikkaista elää velaksi. On hienoa vaatetta ja laukkua ja matkoja ja autoja. Kaikki ostettu osamaksulla. Oletko silloin muka rikas?

Tarkoitat varmaankin uusrikkaita, et niitä, joilla on on varallisuutta sukupolvien takaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeampi sosioekonominen asema näkyy usein niin miehillä kuin naisilla huolitellusta ulkoisesta olemuksesta, puhetyylistä ja käytöstavoista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että kaikki olisivat mukavia ja ihania sympaattisia, varakkaissa ja koulutetuissa on myös todella kus....päisiä ja toksisia persoonia. Mutta he osaavat yleensä halutessaan käyttäytyä sivistyneesti.

Alempi sosiaaliluokka näkyy halpoina vaatteina, ehkä useammin huolittelemattomampana ulkoasuna ja ei niin kovin sivistyneenä käytöksenä tai puhetyylinä.

Halvat vaatteet ja huolittelematon ulkonäkö kertovat vain henkilön nykyisestä rahatilanteesta. Hän voi silti kuulua ylempään sosiaaliluokkaan lapsuudenkodin, koulutuksen ym perusteella. Jos hänelle pantaisiin siistimmät (kalliimmat) vaatteet päälle, hän voisi hetkessä sulautua parempiosaisten joukkoon  vaivattomasti.

Eli katsot, että asunnoton moniongelmainen ihminen on erilaisissa vaatteissa ylempää keskiluokkaa, kunhan vain on korkeakoulututkinto?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutuista sen huomaa jopa täällä. Ei se paljon auta, vaikka vaatteet olisivat laadukkaat, kun jutuista tunnistaa heti alaluokkaisuuden. Yhtä hyvin tunnistaa yläluokkaisenkin tai keskiluokan, vaikka pukeutuisi ryysyihin. Ihan vain siitä miten ja mistä puhuu.

Jotenkin tuntuu, että alaluokkaiset ihmiset ovat jääneet sinne teiniaikoihin. Jutut ovat samanlaisia ainakin miehillä.

Niin onhan ne harrastuksetkin hyvin erilaisia. Ei koulutettu keskiluokka harrasta esim. autonropaamista olutpullot mukana tai jätkäporukan mökkireissuja. Jopa liikuntaharrastukset ovat erilaisia, puhumattakaan lasten harrastuksista. Jossain jäähallissa ei paljoa työväenluokan lapsia vanhempineen näy. 

Sitä juuri tarkoitin teinijutuilla eli miehet juhlivat isolla porukalla keskenään vielä aikuisiälläkin. En tunne tuollaisia ihmisiä. 

Nykyajan autoja ei oikein itse voi kukaan korjata, mutta kyllä isäni aikoinaan korjasi autoja (oli aika iso pomo aikoinaan). Mutta kukaan aikuinen ei lapsuudessani eikä nykyäänkään harrasta mitään mökkireissuja poikaporukalla, vaan eletään hyvin perhekeskeisesti, tavataan pariskunnittain jne. Olen pitänyt tuollaista aivan teini-ikään kuuluvana, vasta palstalla opin, että se kuuluu alaluokkaisuuteen.

Vai että tavataan pariskunnittain, höpö höpö! Katso ympärillesi menestyneitä ihmisiä. Oliko Jörn Donner perhekeskeinen? Entä Tove Jansson? Kuuluisuus ja rikkaudet pikemminkin korreloivat päihteiden käytön, luovuuden ja nimenomaa perhestereotypioiden rikkomisella. Parisuhdeillat on keskiluokkaisin asia mitä tiedän eivätkä liity mitenkään rahaan tai sivistykseen.

Mainitsemasi tunnetut henkilöt edustivat eri aikakautta kuin myöhemmät sukupolvet. Päihteiden käyttö taas ei liity mitenkään yläluokkaan tai alaluokkaan. E.m. vain ostavat paljon kalliimpia juomia ja mahdolliset riippuvuuden haitat on helpompi piilottaa kulissien taakse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutuista sen huomaa jopa täällä. Ei se paljon auta, vaikka vaatteet olisivat laadukkaat, kun jutuista tunnistaa heti alaluokkaisuuden. Yhtä hyvin tunnistaa yläluokkaisenkin tai keskiluokan, vaikka pukeutuisi ryysyihin. Ihan vain siitä miten ja mistä puhuu.

Jotenkin tuntuu, että alaluokkaiset ihmiset ovat jääneet sinne teiniaikoihin. Jutut ovat samanlaisia ainakin miehillä.

Niin onhan ne harrastuksetkin hyvin erilaisia. Ei koulutettu keskiluokka harrasta esim. autonropaamista olutpullot mukana tai jätkäporukan mökkireissuja. Jopa liikuntaharrastukset ovat erilaisia, puhumattakaan lasten harrastuksista. Jossain jäähallissa ei paljoa työväenluokan lapsia vanhempineen näy. 

Sitä juuri tarkoitin teinijutuilla eli miehet juhlivat isolla porukalla keskenään vielä aikuisiälläkin. En tunne tuollaisia ihmisiä. 

Nykyajan autoja ei oikein itse voi kukaan korjata, mutta kyllä isäni aikoinaan korjasi autoja (oli aika iso pomo aikoinaan). Mutta kukaan aikuinen ei lapsuudessani eikä nykyäänkään harrasta mitään mökkireissuja poikaporukalla, vaan eletään hyvin perhekeskeisesti, tavataan pariskunnittain jne. Olen pitänyt tuollaista aivan teini-ikään kuuluvana, vasta palstalla opin, että se kuuluu alaluokkaisuuteen.

Vai että tavataan pariskunnittain, höpö höpö! Katso ympärillesi menestyneitä ihmisiä. Oliko Jörn Donner perhekeskeinen? Entä Tove Jansson? Kuuluisuus ja rikkaudet pikemminkin korreloivat päihteiden käytön, luovuuden ja nimenomaa perhestereotypioiden rikkomisella. Parisuhdeillat on keskiluokkaisin asia mitä tiedän eivätkä liity mitenkään rahaan tai sivistykseen.

Mainitsemasi tunnetut henkilöt edustivat eri aikakautta kuin myöhemmät sukupolvet. Päihteiden käyttö taas ei liity mitenkään yläluokkaan tai alaluokkaan. E.m. vain ostavat paljon kalliimpia juomia ja mahdolliset riippuvuuden haitat on helpompi piilottaa kulissien taakse.

Eli mielestäsi nykyisin yläluokassa ei tapahdu eroja, perheväkivaltaa, vieraiden naimista, aviottomiem lasten syntymisiå tai vastaavaa? Pitäisikö itkeä vai nauraa?

Tämä ketju ei kiinnosta ja harva ketju kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän ohis, mutta mikä on teidän mielestänne ero alemman keskiluokan ja ylemmän keskiluokan välillä? 

Alemmassa keskiluokassa saatetaan olla esimerkiksi sukunsa ensimmäinen ylioppilas tai maisteri. Ylemmässä keskiluokassa ollaan maistereita/tohtoreita jo useammassa, esimerkiksi +3 sukupolvessa. Alemmassa keskiluokassa vanhemmat oli opettajia tai opiston käyneitä, ylemmässä keskiluokassa virka- tai liikemiehiä, rehtoreita ja lääkäreitä. Näin siis esimerkiksi. Molemmissa tapakulttuuri voi olla samanlaista: luetaan kirjoja, puetaan lapset nätisti juhliin ja katsotaan lauantai-iltana Bumbtsibumia. Varsinaisessa asumisessa tai elintavoissa ei välttämättä ole merkittäviä eroja.

Miksi opettajat ovat mielestäsi alempaa keskiluokkaa opistotason koulutuksen kanssa? Opettajilla on maisterin tutkinto, eli samaa kuin mainitsemillasi virkamiehillä, rehtoreilla, lakimiehillä jne. Omalla alallani usealla on myös tohtorin tutkinto, vaikka maisterin tutkinto riittää kyllä opettajan virkaan.

Maisterin tutkinto ei ole aina ollut kovin kauaa vaatimuksena opettajan pätevyydelle. Opettajat myös tienaavat yleensä melko maltillisesti, eli ovat keskiluokkaa.

Vielä kasarilla oli luokanopettajana entisiä kansakoulunopettajia joille riitti pätevyyteen keskikoulun eli nykyisen peruskoulun käynti.

Toisaalta aika moni opettaja oli lähtöisin sivistyneestä perheestä.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen pari naista jotka ovat ns. duunariperheestä. Molemmat ovat kuitenkin käyneet yliopiston ja ovat koulutuksensa mukaisissa työpaikoissa. Kuitenkin tuo duunariluokka ei tunnu poistuvan heistä millään. Yrittivät seurustella samantasoisen koulutuksen saaneiden kanssa, mutta homma on tuntunut menevän kiville erilaisen arvomaailman vuoksi. Nyt ovat molemmat onnellisia, toinen putkimiehen ja toinen hitsaajan kanssa.

Mulla sama, vähän huijarisyndrooma ja huono itsetunto. Kun oli poikaystävä sivistyssuvusta, hänellä monta tutkintoa, hieno asunto ja suvulla rahaa, tunsin häpeää, kun en ollut lukenut niistä filosofeista ym, mistä hän puhui itsestään selvinä. Oli jotenkin vaikea olla suhteessa, kun koko ajan oli vähän pihalla milloin mistäkin asiasta. Joten nykyään mulla on mies vähän samanlaisesta hyvin vaatimattomasta taustasta, vaikka molemmat ollaan kovapalkkaisia asiantuntijoita ja päälliköitä. Tuntuu kotoisalta syödä makaronilaatikkoa, tehdä mökillä halkoja, ja kun hän veljen kanssa vaihtaa renkaita ja ottaa yhdet oluet. Ollaan jotenkin yhdessä siellä maailmojen välissä.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen korkeastikoulutettu kolmekymppinen akateemisesta taiteilijaperheestä, eli vahvasti "keskiluokkaista sivistyneistöä" taustaltani. Mutta, olen itse ollut koko aikuiselämäni pienituloinen opiskelija, duunari tai työtön, sekä ulkonäöstäni tai habituksesta ei nää mitään keskiluokkaista. Kulutuskäyttäytymistäni ohjaa vahvasti eettiset arvot, mutta fakta on se että kierrätetty on taloudellisesti ainoa mahdollisuus, autoon ei olisi koskaan nykyisellään varaa ja kasvissyönti tulee halvaksi... Ihmiset yllättyivät keskustellessa kanssani että omaan hyvät käytöstavat, keskustelutaidot ja yleissivistyksen. Tuttavapiirissäni on väkeä kaikista taustoista ja ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa ja ammateissa. Lääkäristä ja asunnottomaan sekakäyttäjiin.

Itse koen olevani vahvasti työväenluokkaa, mutta mikäpä näitä tosiaan määrittää.

Duunariluokassa "eettiset arvot" ja "kierrätys" on suomeksi "viherpiipertäjä". He kierrättävät myymällä tavaraa kauhealla vaivalla, koska raha on tärkeää, koska sitä tehdään kovalla työllä. Ja on tyhmää maksaa liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No minulla sosioekonominen asema näkyy siitä (köyhyys) ettei ole varaa asioida kampaajalla, ei varaa juuri kuin hm rytkyihin jotka on kuluneita. En ole millään mittapuulla muodin mukainen.

Sosioekonominen asema voi näkyä myös esim hoitamattomat hampaat ja jos joku poistetaan tilalle ei tule mitään. Rikas voi ottaa hammasimplantin. Itselläni poistettiin yksi joka ei edes näy kunnolla murta silti hävettää hymyillä.

Rikkaammalla on varaa mätsätä vaatteitaan esim värien mukaan. Minulla on yksi käsilaukku, eikä kenkiäkään ole monet. Talvikenkiä en tiedä raaskinko edes ostaa kun vanhat rikki. Minulla ne on käyttöön (lämpimät kengät) missä rikkaammalla on useampia pareja eri lookkeihin.

Masennukseni näkyy siitä kun en jaksa edes välittää. Monesti menen tuulitakki päällä lenkkarit jalassa. Toki köyhäkin voisi itselleen kirppareita kiertämällä tyylin löytää. Itse keksin elämälleni muutakin tarkoitusta ja tekemiatä. Hankala löytää kokoja kun mikään vaate ei istu monesti kirpparilla. Siellä hm on sentään vaatteita eri kokoisena josta valita oikea.

Johonkin olen köyjänäkin satsannut. Kiitos yhden tilapäisem rikastumisen ostin esim kunnon ulkoilukengät liikkumiseen, kunnon sade/kuorivaatteet ja kalliin toppatakin joka on kestänyt vuosia. Satsaan köyhänä johonkin. Esim kunnon sänky ja kunnon kengät ulkoiluun koiran kanssa.

Ihmettelen aina tätä vaatejuttua. Nykyisin alessa on tarjolla oikeasti aivan käsittämättömän halvalla vaatteita. Varsinkin näissä ketjuliikeissa ja Lidlissä, mutta loppualessa jopa ihan Stockmannilla. Kun ostaa yksivärisiä vaatteita, lähes aina ne sopii keskenään väreiltään.

Ymmärrän jos ei kiinnosta tai on sairas, mutta tyyli ja pukeutuminen ei ole rahakysymys enää. Kannattaa ostaa niitä kenkiä kun on ale. Useampia pareja. Silloin ne kaikki kestävät paremmin, kun jokaisessa tilanteessa on oikeat jalkineet. Kun koko vuoden kävelee samat kengät jalassa, niin tietenkin ne kuluvat nopeasti. Kesällä saa tennareita alesta alle 10€, lenkkareita 12€ Lidlistä lähes koko vuoden tasaisin välein. Jopa talvikenkiä saa 35€. Housuja alle 10€ ja teepaitoja jopa eurolla. Ihan uusina.

Olen sitä mieltä, että kannattaa satsata alennusmyynteihin ja varsinkin loppurysäykseen ja määrään kun on tilaisuus. Enemmän on enemmän ja ei tarvitse aina sitten olla etsimässä tilaisuuksia.

Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa, se euron T-paita on huomenna nuhjaantunut rätti.

Monilla köyhillä ei ole rahaa ostaa sillä hetkellä, kun oikein edullisia kenkiä on myynnissä. Siinä vaiheessa, kun henkilö saa rahaa, oma koko on saattanut jo loppua. Tätä tapahtuu niille, joilla ei ole minkäänlaista puskuria ja tulot (avustukset) menevät heti elämiseen. Joillakin raha on niin tiukalla, etteivät he voi hyödyntää näitä halpoja hintoja. Aiheen ohi, mutta ostin yhtenä vuonna Lidlistä talvikengät, tekoainetta toki, mutta kyseisen mallin pohjat pitivät hyvin, kun kävelin liukkaalla kadulla.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutuista sen huomaa jopa täällä. Ei se paljon auta, vaikka vaatteet olisivat laadukkaat, kun jutuista tunnistaa heti alaluokkaisuuden. Yhtä hyvin tunnistaa yläluokkaisenkin tai keskiluokan, vaikka pukeutuisi ryysyihin. Ihan vain siitä miten ja mistä puhuu.

Jotenkin tuntuu, että alaluokkaiset ihmiset ovat jääneet sinne teiniaikoihin. Jutut ovat samanlaisia ainakin miehillä.

Niin onhan ne harrastuksetkin hyvin erilaisia. Ei koulutettu keskiluokka harrasta esim. autonropaamista olutpullot mukana tai jätkäporukan mökkireissuja. Jopa liikuntaharrastukset ovat erilaisia, puhumattakaan lasten harrastuksista. Jossain jäähallissa ei paljoa työväenluokan lapsia vanhempineen näy. 

Sitä juuri tarkoitin teinijutuilla eli miehet juhlivat isolla porukalla keskenään vielä aikuisiälläkin. En tunne tuollaisia ihmisiä. 

Nykyajan autoja ei oikein itse voi kukaan korjata, mutta kyllä isäni aikoinaan korjasi autoja (oli aika iso pomo aikoinaan). Mutta kukaan aikuinen ei lapsuudessani eikä nykyäänkään harrasta mitään mökkireissuja poikaporukalla, vaan eletään hyvin perhekeskeisesti, tavataan pariskunnittain jne. Olen pitänyt tuollaista aivan teini-ikään kuuluvana, vasta palstalla opin, että se kuuluu alaluokkaisuuteen.

Vai että tavataan pariskunnittain, höpö höpö! Katso ympärillesi menestyneitä ihmisiä. Oliko Jörn Donner perhekeskeinen? Entä Tove Jansson? Kuuluisuus ja rikkaudet pikemminkin korreloivat päihteiden käytön, luovuuden ja nimenomaa perhestereotypioiden rikkomisella. Parisuhdeillat on keskiluokkaisin asia mitä tiedän eivätkä liity mitenkään rahaan tai sivistykseen.

Mainitsemasi tunnetut henkilöt edustivat eri aikakautta kuin myöhemmät sukupolvet. Päihteiden käyttö taas ei liity mitenkään yläluokkaan tai alaluokkaan. E.m. vain ostavat paljon kalliimpia juomia ja mahdolliset riippuvuuden haitat on helpompi piilottaa kulissien taakse.

Ei liity, eikä myöskään kenenkään persoonallisuudenpiirteet. Yhteiskuntaluokka kuvastaa pääasiassa taustaa ja kulttuuria, arvoja, asenteita jne. 

Paljon on ehtinyt tulla keskustelua väliin siitä kun viimeksi tässä keskustelussa kävin, mutta nuo mainitut henkilöt ovat poikkeusyksilöitä, taiteilijoita. Ja aivan kuten mainitset, he ovat mennyttä maailmaan kuten ovat nuo herraseuratkin, mitä joku aiemmin yritti mainita yläluokkaisuuden tunnusmerkeiksi. Vapaamuurarit ovat hyvin iäkkäiden herrasmiesten seura, keski-ikä varmasti lähempänä 80v. kuin 70v.

Ja hyväntekeväisyysporukat kuten lionsit ja rotaryt ovat ehkä enemmän naisten seuroja nykyään ja eläkeikäisten juttu muutenkin. Sen vuoksi, että työelämä on nykyisin sen verran vaativaa, ettei kukaan jaksa istua kokouksissa joka kuukausi. Rotaryihin on minuakin pyydetty useammakin kerran, mutta lionseista viisastuneena olen kieltäytynyt. Toiminta on aivan liian säännöllistä ja sitovaa nykyaikaan, vaikka hyväntekeväisyystyö on kiinnostavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Röökin vetäminen viimassa kerrostalon nurkalla on varma merkki siitä, että nyt on jäänyt koulunkäynti vähemmälle. Ja tupakointi ylipäätään.

Tämäkin on vain luulo. Yhtälailla akateemiset lähtevät ulos tupakalle, kun yhdessä kaljoittelemme. Eikä minultakaan koulutusta ole jäänyt puuttumaan, vaikka enemmänkin voisi olla.

Usein ihminen tietää itse, mikä on epäterveellistä ja huonotapaistakin, mutta jatkaa silti piittaamatta näistä seikoista. Kouluttautuneet eivät ole tällaiselle käyttäytymiselle immuuneja.

Erona on tilastojen ja laajan kokemukseni mukaan se, että akateemiset hyvin harvoin tupakoivat arkena. Saattavat tupakoida esimerkiksi vain ravintolassa tai juhlissa, joissa nautiaan alkoholia. Osaavat ehkäpä pysyä paremmin kohtuudessa. Niin kutsuttua feströkningiä.

Akateemiset pitävät parempaa huolta terveydestään, ihan tutkimustenkin mukaan. Muistelisin jotain sellaista, että mikäli kaikkien suomalaisten terveyskäyttäytyminen olisi sellaista, kuin se keskimäärin on korkeimmin koulutetuilla, pienetyisivät terveydenhuollon kustannukset jopa 60 prosenttia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän ohis, mutta mikä on teidän mielestänne ero alemman keskiluokan ja ylemmän keskiluokan välillä? 

Alemmassa keskiluokassa saatetaan olla esimerkiksi sukunsa ensimmäinen ylioppilas tai maisteri. Ylemmässä keskiluokassa ollaan maistereita/tohtoreita jo useammassa, esimerkiksi +3 sukupolvessa. Alemmassa keskiluokassa vanhemmat oli opettajia tai opiston käyneitä, ylemmässä keskiluokassa virka- tai liikemiehiä, rehtoreita ja lääkäreitä. Näin siis esimerkiksi. Molemmissa tapakulttuuri voi olla samanlaista: luetaan kirjoja, puetaan lapset nätisti juhliin ja katsotaan lauantai-iltana Bumbtsibumia. Varsinaisessa asumisessa tai elintavoissa ei välttämättä ole merkittäviä eroja.

Miksi opettajat ovat mielestäsi alempaa keskiluokkaa opistotason koulutuksen kanssa? Opettajilla on maisterin tutkinto, eli samaa kuin mainitsemillasi virkamiehillä, rehtoreilla, lakimiehillä jne. Omalla alallani usealla on myös tohtorin tutkinto, vaikka maisterin tutkinto riittää kyllä opettajan virkaan.

Maisterin tutkinto ei ole aina ollut kovin kauaa vaatimuksena opettajan pätevyydelle. Opettajat myös tienaavat yleensä melko maltillisesti, eli ovat keskiluokkaa.

Vielä kasarilla oli luokanopettajana entisiä kansakoulunopettajia joille riitti pätevyyteen keskikoulun eli nykyisen peruskoulun käynti.

Toisaalta aika moni opettaja oli lähtöisin sivistyneestä perheestä.

Ylempänä mainittu keskikoulun käyminen ei ollut sama asia kuin nykyinen peruskoulu. Siis keskikouluun pääsi vain, jos läpäisi pääsykokeet. Opetuksen taso oli korkeaa, koska oppilaiden oletettiin siirtyvän keskikoulusta lukioon ja pyrkivän jonnekin opiskelemaan. Sujuva lukutaito, äidinkielen oikeinkirjoitus ja suomen kielen monipuolinen sanavarasto olivat siihen aikaan itsestäänselvyyksiä. Lisäksi monet lukivat vapaa-aikana paljon kirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Röökin vetäminen viimassa kerrostalon nurkalla on varma merkki siitä, että nyt on jäänyt koulunkäynti vähemmälle. Ja tupakointi ylipäätään.

Tämäkin on vain luulo. Yhtälailla akateemiset lähtevät ulos tupakalle, kun yhdessä kaljoittelemme. Eikä minultakaan koulutusta ole jäänyt puuttumaan, vaikka enemmänkin voisi olla.

Usein ihminen tietää itse, mikä on epäterveellistä ja huonotapaistakin, mutta jatkaa silti piittaamatta näistä seikoista. Kouluttautuneet eivät ole tällaiselle käyttäytymiselle immuuneja.

Erona on tilastojen ja laajan kokemukseni mukaan se, että akateemiset hyvin harvoin tupakoivat arkena. Saattavat tupakoida esimerkiksi vain ravintolassa tai juhlissa, joissa nautiaan alkoholia. Osaavat ehkäpä pysyä paremmin kohtuudessa. Niin kutsuttua feströkningiä.

Akateemiset pitävät parempaa huolta terveydestään, ihan tutkimustenkin mukaan. Muistelisin jotain sellaista, että mikäli kaikkien suomalaisten terveyskäyttäytyminen olisi sellaista, kuin se keskimäärin on korkeimmin koulutetuilla, pienetyisivät terveydenhuollon kustannukset jopa 60 prosenttia.

Tupakointi on todella harvinaista nykyisin. En tunne ketään joka polttaisi, ei edes juhlissa. Vielä 80-90-luvulla polttaminen oli yleisempää, mutta tuolloin polttaneet ovat lopettaneet aikoja sitten. Itse en ole koskaan polttanut, eivätkä vanhempanikaan tai mieheni perheineen. Ihan hyvä näin vanhemmiten, ettei tullut aloitettua.