Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?

Vierailija kirjoitti:

Itse tienaan nykyään 6 tonttua kuussa ja ajan yli 20 vuotiaalla, ruosteisella autolla ja pukeudun erittäin tavanomaisesti ja elän tavallista elämää. Oikeastaan mikään ei ole muuttunut siitä kun tienasin jotain reilut 2 tonnia kuussa. Raha on kuitenkin vain rahaa.

No jos vaikka sairastut, niin tuskin jonotat julkisella 7kk vaan painelet yksityiselle? Tai jos tarvitset jotain, niin et joudu säästämään vaan voit ostaa heti hintalappuun katsomatta.

Ei sosialismi ole mikään luokka.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen vaikea lokeroitava. Vanhempani ovat maanviljeliöitä, mutta isä kuunteli traktorissa lähinnä oopperaa. Piti monia asioita rahvaanomaisina. Inhosi Uuno Turhapuroa, Kummelia jne. Auto vanha rötiskö. Äiti harrastaa historiaa ja taidemaalausta. Vanhemmillani oli kausikortti läheisen kaupunginorkesterin konsertteihin ja kävimme myös perheenä teatterissa ja oopperassa usein. Meillä luettiin paljon, puhuttiin politiikkaa ja meininki oli aika erilaista kuin muissa seudun perheissä. Urheilua seurattiin vain vähän. Samaan aikaan kuitenkin perheeni on meluisa ja kirosanoja viljeltiin ja yhdessä vaiheessa kaikki tupakoi.

Sitten yliopistomaailmassa olin ihan pihalla. Toki kaiken voi opetella, mutta välillä oli vaikeaa. Ehkä maakuntayliopistossa olisi ollut erilaista. Tunsin olevani ihan pihalla akateemisissa juhlissa enkä oikein ymmärtänyt opiskelustakaan mitään. En uskaltanut lähestyä proffia ja tajusin jossain graduvaiheessa, että monet kävi kyselemässä tenteistä ja muista asioista vastaanotolla. Itse kävin vasta siinä kohtaa ekan kerran ja tunsin itseni täysin idiootiksi. En tajunnut sitä kulttuuria eikä mua osannut kukaan neuvoa. (tämä siis aikana ennen kuin netissä oli kaikki).

Toisaalta tosi monet opiskelukaverit oli mun mittapuulla aivan juntteja. Intoiltiin jostain golfvarusteista, kalliista autoista, jääkiekosta ja ulkoisista varojen merkeistä, mutta kukaan ei käynyt teatterissa tai oopperassa saati harrastanut taidetta.

Nykyään mulla on rahaa, paljon rahaa. Olen tienannut jo vuosia yli 150k/vuosi ja varallisuutta on sen verran, että ei olisi pakko tehdä näin paljon töitä. Ja harrastan kulttuuria. Pukeudun vaatimattomasti enkä pröystäile. On mulla se poreammekin, mutta en siitä koskaan puhu kenenkään kanssa. Silti sisällä on se maalainen joka välillä ihmettelee mitä monissakin paikoissa oikeasti teen ja inhoaa kaikenlaista pönötystä ja jolta usein lipsahtaa kirosana.

Luokkaerot ovat kulttuurieroja. Se kuvastaa niitä parhaiten, ja itselläni on ollut useita kertoja sama kokemus - eroa vain se, että olen saapunut toiseen kulttuuriin, kouluun tai muualle. Vähän aikaa ollaan aivan pihalla. 

Ihmiset tässä ketjussa käsittävät yhteiskuntaluokan arvottamisena mihin koko käsite ei ole tarkoitettu.

Sivistys, käytöstavat ja hienotunteisuus, hyvä itsetunto ja kunnioitus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tienaan nykyään 6 tonttua kuussa ja ajan yli 20 vuotiaalla, ruosteisella autolla ja pukeudun erittäin tavanomaisesti ja elän tavallista elämää. Oikeastaan mikään ei ole muuttunut siitä kun tienasin jotain reilut 2 tonnia kuussa. Raha on kuitenkin vain rahaa.

No jos vaikka sairastut, niin tuskin jonotat julkisella 7kk vaan painelet yksityiselle? Tai jos tarvitset jotain, niin et joudu säästämään vaan voit ostaa heti hintalappuun katsomatta.

Jep, köyhä joutuu olemaan sairaslomalla niin kauan, että saa lääkäriajan, ei voi mennä töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa pukeutuu laadukkaasti (ei tarkoita Marimekkoa) ja kyllä siitä voi jotakin päätellä. Jos on siistit hoidetut hiukset, nätit kynnet, nätti meikki ja laadukkaat vaatteet, kengät ja laukku niin kyllä ihmisellä on jotakin varallisuutta jota laittaa itseensä koska tuo kaikki ei ole ilmaista.

Pelkkä pintaan tuijottaminen on harhaanjohtavaa. Tiedän muutamankin amisduunarin joita ei kiinnosta mikään muu kuin itsensä pynttääminen, muoti ja statussymbolit. Näyttävät kyllä ulkoisesti miljoonan dollarin arvoisilta, mutta taloudellinen tilanne ei tosiaankaan vastaa sitä mitä esittävät maailmalle.

Eivät siis tosiaankaan näytä miltään stereotyyppisiltä "työväenluokkaisiltaWT-bimboilta" vaan oikeasti tyylikkäiltä ja huolitelluilta. Sosioekonominen luokka paljastuu kun heidän kanssaan viettää aikaa. Koulutusta, sivistystä eikä itsensä syvällistä kehittämistä arvosteta. Jutut liikkuvat salin, ihmissuhteiden, muodin ja kiiltokuvaelämän larppaamisen parissa.

Se todettiin jo keskustelun alussa, että omaa yhteiskuntaluokkaa on mahdoton peittää. Se näkyy puheenaiheissa, puhetavassa, kiinnostuksen kohteissa, arvostuksissa, kulutustottumuksissa ja vähän kaikessa. Ei se kuitenkaan tee kenestäkään huonompaa tai parempaa ihmistä. 

Olisi kuitenkin ainakin itselleni mahdotonta seurustella eri yhteiskuntaluokkaan kuuluvan kanssa. Kaikki olisi niin erilaista, ettei vain olisi mitään puhuttavaa. 

Teet itsestäsi vaan tyhmän jos tartut tuohon kaikkeen. Itse olen vasta lukion käynyt ja duunariperheestä. Silti minulla on hyvät tavat ja puhun fiksusti eri asioista. Olen kiinnostunut sivistämään itseäni ja tykännyt aina opiskella. Tykkään lukea paljon. Olen myös harrastanut harvinaisten soitinten soittamista sekä olen hyvä piirtämään. Tiedän paljon maantieteestä sekä historiasta. Näin jos puhuisit minun kanssani niin miten voisit tavallaan heti "osoittaa minulle paikkani" vaan sen vuoksi, että olisin vain lukion käynyt kouluttamaton. En usko, että esim yliopisto tekisi minusta yhtään sen erilaisen ihmisen kuin nytkään. Toki tietäisin enemmän jostakin aiheesta, mutta pysyisin samana muuten. Itse en käytä alkoholia tai tupakkaa. Pukeutuminen on sellaista hyvin tavallista. Ulkoilen paljon joten takit yms ostan sen mukaan. Jollekin vaatteet ovat tärkeitä. Itsellä eivät niinkään. Tosin jos haluan olla siistimpi niin panostan enemmän. Silti vaatteita en usein osta. Ehkä tämä tekee minusta sitten sinusta epäsiistin jos ei ole sitä 150 euron takkia tai kenkiä. Olen muuten kasvisyöjä myös ja näin esim duunareiden suosima lihapainotteinen ruoka (anteeksi yleistys) ei minulle maistu. Toisaalta en edes tahtoisi tutustua ihmiseen joka tuijottaa jotain toisen "luokkaa" niin paljon.

En koskaan arvota ihmistä luokkataustan mukaan kuten sanoin viestissänikin. Myös kouluja käymätön voi olla sivistynyt ja poikkeuksia on aina, mutta veikkaanpa, että taustojen erilaisuus kuitenkin näkyy monessa asiassa. Itse asiassa nuorempana seurustelin miehen kanssa, jonka kanssa näin jälkikäteen ajateltuna luokkatausta muodosti tosiasiallisen eroperusteen. Silti hän oli ja on varmaan vieläkin mukava, sivistynyt ihminen. 

Viestissäsi ajattelet, että vain minä olisin se, joka ei hyväksy "luokkaa", mutta eiköhän se toimi myös toisin päin eli myös sinua alkaisi rasittaa asiat, joita minä pidän itsestäänselvänä. Erilaisuus ei useinkaan toimi parisuhteessa kuin alkuun, eksoottisuuslisänä. On kyse kulttuurieroista, aivan kuten siinäkin kun pariudutaan toiselta puolelta maapallloa tulevan ihmisen kanssa.

Sitten voit kertoa itse mikä meidät erottaa. Luettele tähän jos et edes ymmärtänyt viestiäni. Yritin siinä kertoa kuinka en eroa sinusta juuri missään, vaikka niin luuletkin.

Vähän hassusti sanottu, kun et tunne minua lainkaan.

Tässä koko jutussa ei ole kyse niinkään persoonallisuudesta, vaan taustasta, tavoista, arvostuksista - monista sellaisista asioista, jotka vaikuttavat ja näkyvät arjessa ja hankaavat ikävästi, jos ne eivät ole samansuuntaiset.

Kirjoitin tuosta jo viestin, joka käsitteli vapaa-ajan viettämistä eli minä olen tottunut viettämään aikaa paljon kaksin, tuttavaperheiden kanssa ja perheen kanssa (kuten omassa perheessänikin tehtiin) enkä pitäisi hyvänä suhdetta, missä lomailtaisiin erikseen. Toinen osapuoli voisi pitää sitä rajoittavana. Samalla tavalla esimerkiksi erilaiset ruokailutottumukset hankaavat arjessa niin kuin musiikkimaku tai se mihin rahaa käytetään. Ei parisuhde toimi, jos noissa on aivan erilaiset mieltymykset, joista hyvin paljon (ei kaikki) kiinnittyy yhteiskuntaluokkaan. 

 

Monissa mainitsemissasi asioissa ikä voi olla merkittävämpi yhdistävä tekijä kuin yhteiskunta- tai sosiaaliluokka. 

Ainakin omalla kohdalla ikä on supistanut sitä piiriä, jonka kanssa jaksan olla tekemisissä. Vielä nuorempana kävin juhlissa ja erilaisissa paikoissa ennakkoluulottomasti, mutta nyt ei enää jaksa. Keskityn niihin asioihin ja ihmisiin, joiden kanssa oikeasti viihdyn. 

Sosiaalinen liikkuvuus on tutkimustenkin mukaan suurempaa nuorena kuin vanhempana. Olen siis jo keski-ikäinen, lapset aikuisia. Lapsiin liittyen kontaktia tuli monenlaisiin ihmisiin, mutta ne ovat pudonneet pois, kun se seurustelu ei sitten kuitenkaan enää ole luontevaa, kun kiinnostuksenkohteet ovat niin erilaiset.

Ketjun pikakelauksella näytät vastailleen innokkaasti - ja todennäköisesti ihan eri "luokkien" edustajille. Ja aivan luontevasti tunnut kiistelevän... Joko yksinäinen tai sitten et kuitenkaan niin sosiaali(luokka)rajoittunut kuin oletat olevasi?

Aihe kiinnostaa minua, koska olen "kiihkeä käännynnäinen" eli nuorempana olin sitä mieltä, ettei yhteiskuntaluokilla ole eikä pitäisi olla mitään merkitystä. Nyt vanhemmiten olen tullut lähes päinvastaiseen kantaan ja katson monia menneitä tapahtumia sen valossa jälkiviisaana.

Sekä Ruotsin että vanhan Venäjän ajat oli säätykeskeisiä ja hierarkisia.  Modernin ajan sotien jälkeen piti hävittää tämän perinteen luokat ja luokka-ajattelu. Koska väestö oli pieni ja kaikkia tarvittiin. Mutta eihän vanha tai uusi raha, kunnianhimot ja vertailut mihinkään häviä.  Toiset ovat vielä tarkempia kuin toiset ottamaan kunkin luokkastatus huomioon.  Säätysukuja ei niinkään ole, mutta koulutus ja raha ratkaisee. Muuten ei olisi tätätään avausta palstalla.  Itselleni luokka on vain eräs ihmistä määrittävistä tekijöistä, ei kaikki. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutuista sen huomaa jopa täällä. Ei se paljon auta, vaikka vaatteet olisivat laadukkaat, kun jutuista tunnistaa heti alaluokkaisuuden. Yhtä hyvin tunnistaa yläluokkaisenkin tai keskiluokan, vaikka pukeutuisi ryysyihin. Ihan vain siitä miten ja mistä puhuu.

Jotenkin tuntuu, että alaluokkaiset ihmiset ovat jääneet sinne teiniaikoihin. Jutut ovat samanlaisia ainakin miehillä.

Niin onhan ne harrastuksetkin hyvin erilaisia. Ei koulutettu keskiluokka harrasta esim. autonropaamista olutpullot mukana tai jätkäporukan mökkireissuja. Jopa liikuntaharrastukset ovat erilaisia, puhumattakaan lasten harrastuksista. Jossain jäähallissa ei paljoa työväenluokan lapsia vanhempineen näy. 

Sitä juuri tarkoitin teinijutuilla eli miehet juhlivat isolla porukalla keskenään vielä aikuisiälläkin. En tunne tuollaisia ihmisiä. 

Nykyajan autoja ei oikein itse voi kukaan korjata, mutta kyllä isäni aikoinaan korjasi autoja (oli aika iso pomo aikoinaan). Mutta kukaan aikuinen ei lapsuudessani eikä nykyäänkään harrasta mitään mökkireissuja poikaporukalla, vaan eletään hyvin perhekeskeisesti, tavataan pariskunnittain jne. Olen pitänyt tuollaista aivan teini-ikään kuuluvana, vasta palstalla opin, että se kuuluu alaluokkaisuuteen.

Ei sosiaaliluokalla ole tekemistä sen kanssa onko ukkojen mökkisaunareissuja. Paremmalla väellä on vaan hienompi mökki, artesaaniolutta ja sisäfilettä grilliin sekä myös kasviksia eikä pelkkää makkaraa.

Ero on siinä että toisilla miehillä on kotona pirttihirmu ja toisilla ei. Edellämainitut eivät koskaan jostain syystä ehdi mukaan kun vietämme viikonlopun mökillä herraseurassa.

Kerrostalossa on vastuussa myös naapureiden taloyhtiölainoista. Ei riitä, että maksaa omat lainat.

Olen samaa mieltä tämän kirjoittajan kanssa:

"Rikkautta on itsensä kehittämisen kyky, muiden huomioon ottaminen, kulttuuri, historia, kriittinen ajattelu ja argumentointitaidot, itsensä hillintä ja toisaalta vapautunut ajattelu. Omasta ja muiden hyvinvoinnista huolehtiminen ja hyvät käytöstavat."

Itselleni ylempi sosiaaliluokka näkyy siinä, että ei tarvitse esittää mitään eikä hermoilla rahasta. Voin tehdä vain osa-aikaista työtä ja käyttää aikaa itseni kehittämiseen sekä harrastaa kulttuuria. Ostan esim. säännöllisesti kotimaista taidetta. Mieheni on duunari, vaikka itse olen yliopistokoulutettu monessa polvessa. Elän tavallista säästäväistä elämää ja käyn Lidlissä, vaikka voisin ostaa huomenna uuden asunnon käteisellä. Ei vaan kiinnosta tavara ja tuhlaaminen, ei kalliit autot eikä veneet eikä merkkilaukut. Välillä ostan Marimekkoa (jos se nyt on jokin mittari), välillä kuljen kirppishupparissa, mutta superkalliita vaatteita en ostaisi. Itselleni ylempi keskiluokkaisuus on sivistystä, akateemiseksi miellettyjä kiinnostuksen aiheita, lukeneisuutta, matkustelua, käytöstapoja, keskustelutaitoa.

Alemman sosiaaliluokan nainen on lihava, tatuoitu, mauttomasti pukeutunut ja v-sanaa viljelevä.

Sosiaaliluokka ilmenee sivistyksessä, kielen käytössä, puhetyylissä ja puheenaiheissa ja -mielenkiinnoissa.Ei liity välttämättä pukeutumiseen.

Korkea asema ja hyvin toimeentuleva; usein henkilöitä joilla nämä asiat ns. periytyvät, on yleensä laaja yleissivistys, ilmentävät rentoutta ja itsevarmuutta, rahasta vaietaan, vaatus ei ole mitään tusinamerkkituotteita eikä Vuittonin mauttomia laukkuja, vaatteissa on hyvä leikkaus ja ne istuvat kantajalleen kuin räätälin tekeminä. Parhaimmillaan henkilöstä välittyy onnistumisen ja keveyden aura, eikä tarvita itsetehostusta. Alemmasta asemasta kertoo massaan sulautuminen aika monessa asiassa ja siitä koettu turvallisuuden tunne, on tavallisia ihmisiä, jotka pärjäävät, niitä jotka ovat luovuttaneet ja niitä jotka ovat ylpeitä siitä mitä ovat ja antavat sen kuulua. Matala tulotaso ja kouluttamattomuus näkyy siinä, ettei jakseta panostaa terveyteen ja itsensä kehittämiseen ja yleensäkin kaikkea ajattelua vaativaa paheksutaan. Ääritapauksissa tästä porukasta löytyvät myös ne, joilla on ne mauttomat isot tatuoinnit, värikäs elämä ja värikäs kielenkäyttö, ongelmaa päihteiden kanssa ja hällä väliä asenne vähän kaikkeen ja siirtyy lahjana seuraavalle sukupolvelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutuista sen huomaa jopa täällä. Ei se paljon auta, vaikka vaatteet olisivat laadukkaat, kun jutuista tunnistaa heti alaluokkaisuuden. Yhtä hyvin tunnistaa yläluokkaisenkin tai keskiluokan, vaikka pukeutuisi ryysyihin. Ihan vain siitä miten ja mistä puhuu.

Jotenkin tuntuu, että alaluokkaiset ihmiset ovat jääneet sinne teiniaikoihin. Jutut ovat samanlaisia ainakin miehillä.

Niin onhan ne harrastuksetkin hyvin erilaisia. Ei koulutettu keskiluokka harrasta esim. autonropaamista olutpullot mukana tai jätkäporukan mökkireissuja. Jopa liikuntaharrastukset ovat erilaisia, puhumattakaan lasten harrastuksista. Jossain jäähallissa ei paljoa työväenluokan lapsia vanhempineen näy. 

Sitä juuri tarkoitin teinijutuilla eli miehet juhlivat isolla porukalla keskenään vielä aikuisiälläkin. En tunne tuollaisia ihmisiä. 

Nykyajan autoja ei oikein itse voi kukaan korjata, mutta kyllä isäni aikoinaan korjasi autoja (oli aika iso pomo aikoinaan). Mutta kukaan aikuinen ei lapsuudessani eikä nykyäänkään harrasta mitään mökkireissuja poikaporukalla, vaan eletään hyvin perhekeskeisesti, tavataan pariskunnittain jne. Olen pitänyt tuollaista aivan teini-ikään kuuluvana, vasta palstalla opin, että se kuuluu alaluokkaisuuteen.

Ai jätkäporukan mökkireissuja muka harrastaisi vain alaluokka tai teinit? Eihän se pidä ollenkaan paikkaansa :D No, ehkä ylemmissä luokissa se reissu on nimellisesti jotain muuta, eli vaikka kalareissu, laskettelureissu tai purjehtimista, mutta yhtä kaikki sinne mennään jätkäporukalla (tosin puhutaan jätkien sijaan "pojista" tai "äijistä" tai ihan vaan kavereista) ja viinakin aika usein virtaa.

Olen vahvasti keskiluokkainen ihminen eikä tuttavapiirissäni ole ainuttakaan perhettä, jossa aikamiehet tekisivät mitään poikien tai äijien reissuja. Lomat ja reissut tehdään perheinä. Ulos jos mennään, ei mennä yksin baariin vaan syömään perheen kanssa. Jos mies ilman perhettään jonnekin menee, niin se on töihin tain hyvin yksinäiseen harrastukseen. Se mies voi mennä juoksemaan vaikka maastoon tai pyöräilemään pyreneille, mutta mitään jätkäporukkaa ei todellakaan ole. Ne äijien reissut ovat duunareiden ja teinien juttu. 

Sorry nyt on pakko sanoa: pirttihirmu vaimo bongattu!

Vierailija kirjoitti:

Tiedä sitten näkyykö. Olin tässä yhtenä aamuna harvinaisen paskaiset tallivaatteet päällä suuntaamassa noutamaan tilaamaani uutta estesatulaa. Hinta oli 3500 ja se oli käteisenä housun taskussa. Kaupan pihalla oli tytär ja äiti. Tytär kommentoi siinä mutsilleen, että tääl ei oo viel ketään paitsi me ja toi spurgu 😂 tarkoittaen mua. Siinä ne sitten niitä parinkympin riimuja katteli ja lopuks mua, kun roudasin satulaa autooni. Ei se fyffe aina näy päälle, eikä sitä aina ole edes järkeä näyttää.

Hevosihmiset on erikseen 😅 Itse ajelen velattomalla uudella farkku bemarilla. Hevoset olen aina ostanut käteisellä. Päällä likaiset kumpparit, ei meikkiä ja saattaa olla heinää ja purua hatussa. Kilpailuihin sentään jotain siistimpää päälle.

Kun ei näy.

Tiedän paljonkin hyvin koulutettuja varakkaita ihmisiä, mutta en erota heitä muista ihmisistä ulkoisen habituksen mukaan. Ei he yritä näyttää kenellekään ketä he ovat, koska heillä ei tarvitse päteä tai hakea ulkopuolisten arvostusta.

Yhteinen tekijä näille ihmisille on juuri se, ettei he mielistele muita, vaan ovat itsensä ja muun maailman kanssa tasapainossa.

Vaatteet kertovat sen verran, että oikeasti nämä "perempaan luokkaan" kuuluvat pukeutuvat miten huvittaa. Tuntemani "paremman luokan" ihmiset näyttävät minun silmääni ihan tavallisilta ihmisiltä.

Tatuoinnit ovat kalliita ja mitä enemmän tatuointeja, niin sen enemmän rahaa. Ettekö te vieläkään tajua, että tatuointi on vartalon koru ja just niillä kovatuloisilla niitä on vaikkette niitä nääkkään.

Tämän keskustelupalstan keskustelijoilla on suppea elämännäkemys.

Isän puolelta löytyy aatelisia. Olen itse hyvin tavallinen. Inhoan pröystäilyä ja ystäviä on laidasta laitaan. Ymmärrän duunareita ja arvostan ruumiillista työntekoa. En käy enää töissä, pärjään taloudellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutuista sen huomaa jopa täällä. Ei se paljon auta, vaikka vaatteet olisivat laadukkaat, kun jutuista tunnistaa heti alaluokkaisuuden. Yhtä hyvin tunnistaa yläluokkaisenkin tai keskiluokan, vaikka pukeutuisi ryysyihin. Ihan vain siitä miten ja mistä puhuu.

Jotenkin tuntuu, että alaluokkaiset ihmiset ovat jääneet sinne teiniaikoihin. Jutut ovat samanlaisia ainakin miehillä.

Niin onhan ne harrastuksetkin hyvin erilaisia. Ei koulutettu keskiluokka harrasta esim. autonropaamista olutpullot mukana tai jätkäporukan mökkireissuja. Jopa liikuntaharrastukset ovat erilaisia, puhumattakaan lasten harrastuksista. Jossain jäähallissa ei paljoa työväenluokan lapsia vanhempineen näy. 

Sitä juuri tarkoitin teinijutuilla eli miehet juhlivat isolla porukalla keskenään vielä aikuisiälläkin. En tunne tuollaisia ihmisiä. 

Nykyajan autoja ei oikein itse voi kukaan korjata, mutta kyllä isäni aikoinaan korjasi autoja (oli aika iso pomo aikoinaan). Mutta kukaan aikuinen ei lapsuudessani eikä nykyäänkään harrasta mitään mökkireissuja poikaporukalla, vaan eletään hyvin perhekeskeisesti, tavataan pariskunnittain jne. Olen pitänyt tuollaista aivan teini-ikään kuuluvana, vasta palstalla opin, että se kuuluu alaluokkaisuuteen.

Ai jätkäporukan mökkireissuja muka harrastaisi vain alaluokka tai teinit? Eihän se pidä ollenkaan paikkaansa :D No, ehkä ylemmissä luokissa se reissu on nimellisesti jotain muuta, eli vaikka kalareissu, laskettelureissu tai purjehtimista, mutta yhtä kaikki sinne mennään jätkäporukalla (tosin puhutaan jätkien sijaan "pojista" tai "äijistä" tai ihan vaan kavereista) ja viinakin aika usein virtaa.

Olen vahvasti keskiluokkainen ihminen eikä tuttavapiirissäni ole ainuttakaan perhettä, jossa aikamiehet tekisivät mitään poikien tai äijien reissuja. Lomat ja reissut tehdään perheinä. Ulos jos mennään, ei mennä yksin baariin vaan syömään perheen kanssa. Jos mies ilman perhettään jonnekin menee, niin se on töihin tain hyvin yksinäiseen harrastukseen. Se mies voi mennä juoksemaan vaikka maastoon tai pyöräilemään pyreneille, mutta mitään jätkäporukkaa ei todellakaan ole. Ne äijien reissut ovat duunareiden ja teinien juttu. 

Sorry nyt on pakko sanoa: pirttihirmu vaimo bongattu!

Ja muuttaa lisäksi oman kokemuksena yleistotuudeksi.

Vuosi sitten näin tutun ravintolapäällikön, joka huikkasi. että tule mukaan. Alkossa hän keräsi kärryyn ostokset numeroidun listan mukaan. Kun ihmettelin, että ettekö te tavallisesti tilaa viinat, hän sanoi, että tilaus on mökit varanneelle ryhmälle. Näin ryhmän sattumalta myöhemmin, joukossa Suomen ehdotonta yläluokkaa. Porukka käy pari kertaa vuodessa, metsällä ja laskettelemassa. Ikähaitari 30-70. Liikkeellä he ovat ainakin syksyisin äijäporukalla.

Oxygen kirjoitti:

Huonompi ryhti, tupakan polttaminen, maakuntatukka, tilanteeseen / säähän sopimattomat vaatteet.

Näistä sen usein huomaa, mutta jokainenhan saa olla just sillai ku haluaa.

Ei rasita ainakaan mua.

Millainen on maakuntatukka?

Vierailija kirjoitti:

Käyttäytyy arvokkaasti kaikkia ihmisiä kohtaan eli on nöyrä, kohtelias, ystävällinen ja auttavainen.

Tuli tästä mieleen kun joku kalliisti pukeutunut ja sliipattu rahanhajuinen nuorimies viimeisen päälle laitettu tyttöystävä vanavedessään alkoi soittaa suutaan ja turvata, olenko varastanut pyöräni, kun halutun sitä yöllä reiveistä kotiin. En muista mitä mulla oli päällä, mutta monta pykälää halvemmat vaatteet kuin tällä rahaäijällä. Todella nöyrää, kohteliasta, ystävällistä ja auttavaista käytöstä tosiaan, mutta jotenkin olen itsekin alemmasta sosiaaliluokastani huolimatta yltänyt tuohon ja vähän parempaankin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa pukeutuu laadukkaasti (ei tarkoita Marimekkoa) ja kyllä siitä voi jotakin päätellä. Jos on siistit hoidetut hiukset, nätit kynnet, nätti meikki ja laadukkaat vaatteet, kengät ja laukku niin kyllä ihmisellä on jotakin varallisuutta jota laittaa itseensä koska tuo kaikki ei ole ilmaista.

Pelkkä pintaan tuijottaminen on harhaanjohtavaa. Tiedän muutamankin amisduunarin joita ei kiinnosta mikään muu kuin itsensä pynttääminen, muoti ja statussymbolit. Näyttävät kyllä ulkoisesti miljoonan dollarin arvoisilta, mutta taloudellinen tilanne ei tosiaankaan vastaa sitä mitä esittävät maailmalle.

Eivät siis tosiaankaan näytä miltään stereotyyppisiltä "työväenluokkaisiltaWT-bimboilta" vaan oikeasti tyylikkäiltä ja huolitelluilta. Sosioekonominen luokka paljastuu kun heidän kanssaan viettää aikaa. Koulutusta, sivistystä eikä itsensä syvällistä kehittämistä arvosteta. Jutut liikkuvat salin, ihmissuhteiden, muodin ja kiiltokuvaelämän larppaamisen parissa.

Se todettiin jo keskustelun alussa, että omaa yhteiskuntaluokkaa on mahdoton peittää. Se näkyy puheenaiheissa, puhetavassa, kiinnostuksen kohteissa, arvostuksissa, kulutustottumuksissa ja vähän kaikessa. Ei se kuitenkaan tee kenestäkään huonompaa tai parempaa ihmistä. 

Olisi kuitenkin ainakin itselleni mahdotonta seurustella eri yhteiskuntaluokkaan kuuluvan kanssa. Kaikki olisi niin erilaista, ettei vain olisi mitään puhuttavaa. 

Teet itsestäsi vaan tyhmän jos tartut tuohon kaikkeen. Itse olen vasta lukion käynyt ja duunariperheestä. Silti minulla on hyvät tavat ja puhun fiksusti eri asioista. Olen kiinnostunut sivistämään itseäni ja tykännyt aina opiskella. Tykkään lukea paljon. Olen myös harrastanut harvinaisten soitinten soittamista sekä olen hyvä piirtämään. Tiedän paljon maantieteestä sekä historiasta. Näin jos puhuisit minun kanssani niin miten voisit tavallaan heti "osoittaa minulle paikkani" vaan sen vuoksi, että olisin vain lukion käynyt kouluttamaton. En usko, että esim yliopisto tekisi minusta yhtään sen erilaisen ihmisen kuin nytkään. Toki tietäisin enemmän jostakin aiheesta, mutta pysyisin samana muuten. Itse en käytä alkoholia tai tupakkaa. Pukeutuminen on sellaista hyvin tavallista. Ulkoilen paljon joten takit yms ostan sen mukaan. Jollekin vaatteet ovat tärkeitä. Itsellä eivät niinkään. Tosin jos haluan olla siistimpi niin panostan enemmän. Silti vaatteita en usein osta. Ehkä tämä tekee minusta sitten sinusta epäsiistin jos ei ole sitä 150 euron takkia tai kenkiä. Olen muuten kasvisyöjä myös ja näin esim duunareiden suosima lihapainotteinen ruoka (anteeksi yleistys) ei minulle maistu. Toisaalta en edes tahtoisi tutustua ihmiseen joka tuijottaa jotain toisen "luokkaa" niin paljon.

En koskaan arvota ihmistä luokkataustan mukaan kuten sanoin viestissänikin. Myös kouluja käymätön voi olla sivistynyt ja poikkeuksia on aina, mutta veikkaanpa, että taustojen erilaisuus kuitenkin näkyy monessa asiassa. Itse asiassa nuorempana seurustelin miehen kanssa, jonka kanssa näin jälkikäteen ajateltuna luokkatausta muodosti tosiasiallisen eroperusteen. Silti hän oli ja on varmaan vieläkin mukava, sivistynyt ihminen. 

Viestissäsi ajattelet, että vain minä olisin se, joka ei hyväksy "luokkaa", mutta eiköhän se toimi myös toisin päin eli myös sinua alkaisi rasittaa asiat, joita minä pidän itsestäänselvänä. Erilaisuus ei useinkaan toimi parisuhteessa kuin alkuun, eksoottisuuslisänä. On kyse kulttuurieroista, aivan kuten siinäkin kun pariudutaan toiselta puolelta maapallloa tulevan ihmisen kanssa.

Sitten voit kertoa itse mikä meidät erottaa. Luettele tähän jos et edes ymmärtänyt viestiäni. Yritin siinä kertoa kuinka en eroa sinusta juuri missään, vaikka niin luuletkin.

Vähän hassusti sanottu, kun et tunne minua lainkaan.

Tässä koko jutussa ei ole kyse niinkään persoonallisuudesta, vaan taustasta, tavoista, arvostuksista - monista sellaisista asioista, jotka vaikuttavat ja näkyvät arjessa ja hankaavat ikävästi, jos ne eivät ole samansuuntaiset.

Kirjoitin tuosta jo viestin, joka käsitteli vapaa-ajan viettämistä eli minä olen tottunut viettämään aikaa paljon kaksin, tuttavaperheiden kanssa ja perheen kanssa (kuten omassa perheessänikin tehtiin) enkä pitäisi hyvänä suhdetta, missä lomailtaisiin erikseen. Toinen osapuoli voisi pitää sitä rajoittavana. Samalla tavalla esimerkiksi erilaiset ruokailutottumukset hankaavat arjessa niin kuin musiikkimaku tai se mihin rahaa käytetään. Ei parisuhde toimi, jos noissa on aivan erilaiset mieltymykset, joista hyvin paljon (ei kaikki) kiinnittyy yhteiskuntaluokkaan. 

 

Monissa mainitsemissasi asioissa ikä voi olla merkittävämpi yhdistävä tekijä kuin yhteiskunta- tai sosiaaliluokka. 

Ainakin omalla kohdalla ikä on supistanut sitä piiriä, jonka kanssa jaksan olla tekemisissä. Vielä nuorempana kävin juhlissa ja erilaisissa paikoissa ennakkoluulottomasti, mutta nyt ei enää jaksa. Keskityn niihin asioihin ja ihmisiin, joiden kanssa oikeasti viihdyn. 

Sosiaalinen liikkuvuus on tutkimustenkin mukaan suurempaa nuorena kuin vanhempana. Olen siis jo keski-ikäinen, lapset aikuisia. Lapsiin liittyen kontaktia tuli monenlaisiin ihmisiin, mutta ne ovat pudonneet pois, kun se seurustelu ei sitten kuitenkaan enää ole luontevaa, kun kiinnostuksenkohteet ovat niin erilaiset.

Ketjun pikakelauksella näytät vastailleen innokkaasti - ja todennäköisesti ihan eri "luokkien" edustajille. Ja aivan luontevasti tunnut kiistelevän... Joko yksinäinen tai sitten et kuitenkaan niin sosiaali(luokka)rajoittunut kuin oletat olevasi?

Aihe kiinnostaa minua, koska olen "kiihkeä käännynnäinen" eli nuorempana olin sitä mieltä, ettei yhteiskuntaluokilla ole eikä pitäisi olla mitään merkitystä. Nyt vanhemmiten olen tullut lähes päinvastaiseen kantaan ja katson monia menneitä tapahtumia sen valossa jälkiviisaana.

Sekä Ruotsin että vanhan Venäjän ajat oli säätykeskeisiä ja hierarkisia.  Modernin ajan sotien jälkeen piti hävittää tämän perinteen luokat ja luokka-ajattelu. Koska väestö oli pieni ja kaikkia tarvittiin. Mutta eihän vanha tai uusi raha, kunnianhimot ja vertailut mihinkään häviä.  Toiset ovat vielä tarkempia kuin toiset ottamaan kunkin luokkastatus huomioon.  Säätysukuja ei niinkään ole, mutta koulutus ja raha ratkaisee. Muuten ei olisi tätätään avausta palstalla.  Itselleni luokka on vain eräs ihmistä määrittävistä tekijöistä, ei kaikki. 

Eihän yhteiskuntaluokka käsitteenäkään ole muuta kuin yksi ihmistä määrittävistä tekijöistä. 

Täällä palstalla ymmärsin, että samankaltaista alaluokkaisuutta mihin olen törmännyt kehitysmaissa ja kehittyvissä maissa on Suomessakin, vaikka suurin osa kuuluukin ylempään tai alempaan keskiluokkaan. Ja huomaan itsessäni silloin ylemmyydentunnetta, vaikka olemme kaikki suomalaisia eikä meitä periaatteessa erota mikään kuten kehitysmaassa, missä edustan työnantajaa, eurooppalaisuutta ja hyväosaisuutta. 

Hyvä, kun joku keskustelija mainitsi ylemmyydentunnon (en olisi sitä itse älynnyt), koska siitä todella on kyse, kun yhteiskuntaluokat ovat riittävän kaukana toisistaan (tunnekin riittää, kuten itse olen Ruotsissa suomalaisena kokenut). Olen nimittänyt sitä "hämmennykseksi", että koen suomalaisen alaluokkaisen maailman kuin teini-ikäisen maailmana. On julkkiksia, vastakkaisen sukupuolen pohdintaa, valtavasti painoon liittyvää asiaa, viikonloppuryyppäämistä (mitä on lasissa - toistuva aloitus), pukeutumisen ja seurustelun kuvioiden säpinää niin kuin nuorilla ihmisillä. Kuitenkin esimerkiksi noissa vastakkaisen sukupuoleen liittyvissä pohdinnoissa kirjoittajat ovat usein keski-ikäisiä miehiä. Ja pohdinnat ovat kuin suoraan Cosmopolitanista (jos niitä tehtäisiin miehille). 

Joku mainitsi, että duunarimiesten vapaa-ajan viettoa halvennetaan tässä ketjussa. Ehkä niinkin, mutta minä en yksinkertaisesti tunne aikuisia miehiä, jotka käyttäytyvät noin. Kuin "nainen" olisi äiti ja mies teini-ikäinen, joka häntä rajoittaa. Tuo on jonkinlainen kehikko, joka parisuhdepulmien päälle asetetaan, että nainen on kontrolloija. Mies on vapaa (kuten teini) ja tahtoo kulkea omia polkujaan (kuten muinaisessa Malboro-mainoksessa), mutta nainen kotkottaa siellä taustalla närkästyneenä. Minun näkökulmastani tuo on aivan outoa, mutta monille muille siis aivan tavanomainen kuvio, josta ilmaistaan närkästystä myös naisten puolelta. Se on selkeästi yhteiskuntaluokkaan liittyvä asia.

Sama muuten otettiin esille myös aiemmassa keskustelussa, missä sekä naiset että miehet ottivat osaa saman aiheen käsittelyyn - miehet valittivat naisen kontrollista, naiset miesten vastuuttomuudesta. Aivan kuten on kehitysmaissa alaluokan sukupuolijärjestelmässä on sukupuolilla tietyt roolit, missä toinen kontrolloi ja toinen pakenee naisen kontrollia "miesten maailmaan". Tuossa yksi selkeä merkki yhteiskuntaluokkien olemassaolosta Suomessa.