Te joiden kotona lapsia kuritettiin fyysisesti, oliko vanhemmat väkivaltaisia myös toisiaan kohtaan?

Ei. Ainoastaan lapsia kuritettiin. Ongelma oli että olin sellainen kiltti ja ujo lapsi, mutta isoveli keksi vierittää jotain pahaa syykseni. Sitten sain kuria tietämättä mitä olin edes tehnyt. Läheisyyttä ei muuten saanut joten sitä en osaa aikuisenakaan kaivata joten ajatus parisuhteesta kuulostaa huonolta.

Muistan lapsena sitten menneeni piiloon sängyn alle tunneiksi, jos vaikka joku astia hajosi, tai jos pikkuveljeni alkoi itkeä, koska kuvittelin että minua saatettaisiin kurittaa asiasta, vaikka en olisi edes samassa huoneessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Äiti löi minua ja siinä se. Siskoani ei lyönyt ja isän kanssa ei tietenkään tapellut. Se olisi ollut ihan vihoviimeinen teko.

Tuli muuten mieleen, että hän on myös lyönyt lapsistani sitä joka näyttää aivan minulta. Muihin lapsiini jotka muistuttavat enemmän isäänsä ei ole koskenut. Eli kyseessä on jokin syvälle sisäistetty viha minua kohtaan.

Entä jos 'viha' ei olekaan henkilökohtaista, eli sinua kohtaan, vaan kohdistuu johonkin ihan muuhun, eli johonkin luonteenpiirteeseesi, joka käy erityisesti äitisi hermoille? Itselläni yksi lapsi kävi aivan jatkuvasti hermoille, koska oli todella hidas tajuamaan mitään lapsena. Kasvoi silti ihan ok aikuiseksi, enkä häntä monta kertaa lyönyt, mutta purin hammasta lähes päivittäin monta vuotta, etten kävisi käsiksi.

Toivottavasti hankit apua. Terve aikuinen ei koe tarvetta käydä käsiksi yhtään kenenkään. Varsinkaan puoluatuskyvyttömään lapseen. Sinunlaisten ei pitäisi saada olla vanhempia ollenkaan. Häpeä.

Kuten sanottu, lapsesta kasvoi suht normaali aikuinen, on menestynyt opinnoissa ja vaikuttaa tyytyväiseltä. Ei mt-ongelmia eikä muitakaan ongelmia itseasiassa. Varmaan jotain asperger-piirteitä, koska oli todellakin lapsena kuin kiviseinää olisi ohjeistanut.

En muista, että olisi ollut mitään väkivaltaa. Ennemminkin läheisyyttä ja hellyyttä. Mutta jos oli aihetta kurittaa, se tehtään sitten nahkavyöllä. Aika ristiriitaistahan tuo on ollut kyllä.

N34

Eivät olleet. Soittivat poliisin silloinkin paikalle, kun naapurin ukko alkoi mäiskimään vaimoaan. Eikä meitä lapsiakaan kuritettu monta kertaa. Riitti, että tiesi sen olevan mahdollista. Sekin oli jo pelote, että tiesi yhden kaverin saavan remmistä kaikista isommista rikkeistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Äiti löi minua ja siinä se. Siskoani ei lyönyt ja isän kanssa ei tietenkään tapellut. Se olisi ollut ihan vihoviimeinen teko.

Tuli muuten mieleen, että hän on myös lyönyt lapsistani sitä joka näyttää aivan minulta. Muihin lapsiini jotka muistuttavat enemmän isäänsä ei ole koskenut. Eli kyseessä on jokin syvälle sisäistetty viha minua kohtaan.

Entä jos 'viha' ei olekaan henkilökohtaista, eli sinua kohtaan, vaan kohdistuu johonkin ihan muuhun, eli johonkin luonteenpiirteeseesi, joka käy erityisesti äitisi hermoille? Itselläni yksi lapsi kävi aivan jatkuvasti hermoille, koska oli todella hidas tajuamaan mitään lapsena. Kasvoi silti ihan ok aikuiseksi, enkä häntä monta kertaa lyönyt, mutta purin hammasta lähes päivittäin monta vuotta, etten kävisi käsiksi.

Toivottavasti hankit apua. Terve aikuinen ei koe tarvetta käydä käsiksi yhtään kenenkään. Varsinkaan puoluatuskyvyttömään lapseen. Sinunlaisten ei pitäisi saada olla vanhempia ollenkaan. Häpeä.

Kuten sanottu, lapsesta kasvoi suht normaali aikuinen, on menestynyt opinnoissa ja vaikuttaa tyytyväiseltä. Ei mt-ongelmia eikä muitakaan ongelmia itseasiassa. Varmaan jotain asperger-piirteitä, koska oli todellakin lapsena kuin kiviseinää olisi ohjeistanut.

Niin. Ihminen sulkeutuu shokissa. Se on suojautumismekanismi. Osa kehittää dissosiatiivisen persoonallisuushäiriön prosessissa.

Olimme vallattomia lapsia joita joskus kuritettiin. Meistä kasvoi kaikista tasapainoisia menestyneitä ihmisiä. Vanhemmat rakastivat toisiaan.