34-vuotias kaveri on alkanut lukemaan lastenkirjoja

Vierailija kirjoitti:

Pitäisihän se jonkin sortin hälytysmerkki olla, jos keski-ikää lähestyvä tykkää räikeistä väreistä, lukee lasten kirjoja ja muutenkin kiukuttelee kuin lapsi.

Saako aikuiset lukea edes Aku Ankkaa?

Mun isä on yli 80v ja on intohimoinen Aku Ankan lukija.

No onhan tuo nyt melko outoa. Ei joku Harry Potter, sitä nyt voi lukea minkä ikäiset vaan mutta sellaiset lyhyet lasten kuvakirjat tai pienemmille lapsille suunnatut romaanit. Harvemmin sellaisia aikuiset lukee huvin vuoksi, ellei lue omien lasten kanssa tai tosiaan itse ole kirjoittamassa lapsille suunnattua sisältöä.

Jos nyt ei puhuta ihan jostain tavutetuista kuvakirjoista, niin aikuisena voi löytää lasten kirjoista ihan uusia ulottuvuuksia, sellaisia mihin lapsen käsityskyky ei vielä riittänyt.

Jaa, vai ei saisi edes lastenkirjoja lukea. Voitte mun puolesta go fu*k yourselves.

Jos suurin huoli on lastenkirjojen lukeminen, niin on kyllä aika hyvin elämä ap:n kaverilla!

Yleensä ne on suurten ikäluokkien Marttoja, joiden mielestä aikuisten ei sovi edes karkkia syödä. Nuoremmille on yksi hailee, mitä kukainenkin tekee, ostakoon vaikka värityskirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse hinkunut jo pidemmän aikaa lukevani uudelleen L.M. Montgomeryn runotyttökirjat: Pieni runotyttö, Runotyttö maineen polulla ja Runotyttö etsii tähteään. Muistan niissä esiintyneet henkilöt vieläkin aivan hyvin. Sitä en tiedä, olisinko heistä samaa mieltä kuin lapsena. Mutta Teddy Kent oli kyllä ihana ja on varmaan vieläkin.

Tiesitkö, että suomenkielinen käännös Runotytöistä on lyhennös? Vanhempi käännös

vuodelta 1928 oli pidempi mutta uudemmasta on poistettu "lapsille sopimattomia osia" ja esim. viittauksia nykylukijalle vieraisiin kirjoihin kuten Kristityn vaellus. Siitä tehtiin siis nuortenkirja, alkuperäinen ei sitä ollut. En tiedä, onko uudempaa käännöstä olemassa. Mutta jos englanti taittuu, kannattaa kokeilla alkukielisiä Emily-kirjoja.

Monet lastenkirjat ovat ihan parhaita. Narnian tarinat, Veljeni leijonamieli ja monet muut. 

Saanut varmaan aivoinfarktin.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisihän se jonkin sortin hälytysmerkki olla, jos keski-ikää lähestyvä tykkää räikeistä väreistä, lukee lasten kirjoja ja muutenkin kiukuttelee kuin lapsi.

On varmasti, mutta nyt oli kyse vain aikuisesta, joka lukee lapsille suunnattuja kirjoja. Muuta emme hänestä tiedä.

Mä oon tänä kesänä lukenut kaikki Don Rosat läpi. Teki gutaa. Olen 35-vuotias.

Mä varasin kirjastosta kaikki Viirut ja Pesoset, ovat ihania nostalgisia ja hauskoja kirjoja!

Rasittavaa, että joka ikinen aloitus on provo. Jos tämä ei olisi, niin ap olisi tullut mukaan keskusteluun. 

Olisipa jossain oikea keskustelupalsta. 

Mutta jotkut aikuiset jopa kirjoittavat ja kuvittavat lastenkirjoja! Mitäs siihen sanotte?

Ihan hirveetä!!!

Lapsenmielisten on taivasten valtakunta :)

Eipä niiden lukeminen minkään ikäiselle pahitteeksi ole ja jos ei muuta, niin kehittävät ainakin mielikuvitusta. Onhan niissä monissa myös varsin klassisia ja iättömiä moraalisia opetuksia, joista voi vielä vanhanakin oppia yhtä sun toista viisasta.

Vierailija kirjoitti:

Av-mammat ovat vieneet luuseriuden uudelle tasolle. Potterit ovat tarkoitettu 7-12-vuotiaille.

Jaa, meinaakko että lastenkirjailijatkin ovat luusereita, kun aikuisina kirjoittavat lapsille - osa vieläpä niin, että rikastuvat kirjoittamisellaan?

Eivät ne lapset lapsille kirjoita...

OPETTELE KÄYTTÄMÄÄN PILKKUA!!!!!!!!!!!!!! 1d100tti

Minä olen pian 43v täyttävä mies ja luen yhä toisinaan samoja lastenkirjoja, jota luin joskus noin 10-12 vuotiaana eli esim. Ronja Ryövärintytär, Kissankulman Eemeli, Peppi Pitkätossu ja sitten jotain nuortenkirjoja, jota luin noin 12-15 vuotiaana. Esim. jotkut Tuija Lehtisen kirjat kuten vaikka Roskisprinssi. Erityisesti Astrid Lindgren kirjoista minulle tulee monia hyviä lapsuudenmuistoja kun luin niitä noin 8-12 vuotiaana. Haluan verestää noita muistoja ja nyt aikuisena noista kirjoista huomaa eri asioita kuin lapsena. Kuten Melukylän Eemelistä esim. se, miten Eemelin äiti vieraanvaraisesti tarjoili vieraille pidoissa vaikka mitä eri ruokia, kuten monenlaisia lihoja, makkaroita, juustokakkua ja ties mitä kaikkea, kun taas heidän pidoissaan usein käynyt joku nainen kutsui Eemelin perheen luokseen syömään ja tarjoili heille kitsaasti vain kalalaatikkoa ja mustikkakeittoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhutko minusta? Olen totaaliuupunut, pahassa burnoutissa ja menettänyt lähes täysin keskittymiskykyni enkä pysty lukemaan tavallisia aikuisten tekstejä. Mutta olen ihan sisulla päättänyt saada aivoni takaisin, joten aloin lukea lastenkirjoja.

Eteenpäin on menty, nyt onnistuu jo palstailukin :D Ehkä vielä jonain päivänä jaksan taas lukea vaikka Dostojevskia.

 

LOSER!

 

Öööö okei? :D

Näyttää olevan lapsi itse täällä huutelemassa x)

Vierailija kirjoitti:

Av-mammat ovat vieneet luuseriuden uudelle tasolle. Potterit ovat tarkoitettu 7-12-vuotiaille.

Jaa.Voinpa sanoa,että lapsiin muodostuu parempi suhde,kun lukee samoja kirjoja kuin lapset.