Lue keskustelun säännöt.
Muutettiin syksyllä ja nyt 15v kertoi ettei hänellä ole kavereita
25.10.2022 |
Aiemmin hän on kieltänyt olevansa yksinäinen vaikka olenkin ihmetellyt miksi ei koskaan käy missään. Hän pelaa joskus vanhojen kavereiden kanssa ja äsken itki että haluaa takaisin. Uudet pojat eivät kuulema ole kivoja eikä hän halua olla heidän kanssaan.
Kommentit (66)
Älä sitten itke kun poika syrjäytyy. Itsepä läksit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella lapsella olisi hyvä olla 1 liikunnallinen harrastus sosiaalisten taitojen kasvattamisen ja liikunnan vuoksi. Laita lapselle ehdot että harrastus pakko olla, mutta hän saa valita mikä.
Ei ketään pakoteta harrastuksiin. Varsinkaan tuon ikäistä. Mutta provohan tuommoisen kommentin on pakko olla.
Menisitkö itse pakotettuna liikuntakerhoon? No ala heittää.
Tuo on herkkä aika muuttaa. Nuoret hakevat muutenkin itseään ja ovat epävarmoja. Kiusaavat herkästi ulkopuolelle jäävää eikä empatiakyky ole vielä kehittynyt kunnolla tai jää ainakin epävarmuuden jalkoihin. Silloin on hankala päästä porukkaan mukaan, varsinkin jos on yhtään ujompi. Harrastus voisi olla hyvä idea, koska siellä voi olla muitakin toisilleen vielä tuntemattomampia ja on helpompi ryhmäytyä. Tykkäsikö harrastaa jotain vanhassa asuinpaikassa?
Vierailija kirjoitti:
Ei ikinä pitäisi muuttaa kun lapsi tuossa iässä. Todella vaikea kohta (9 lk?) saada uusia kavereita jollei ole supersosiaalinen, cool ja hyvä urheilussa.
Ja höpö höpö. Kohta on aika lähteä opiskelemaan ja siellä yleensä kaikki on tuntemattomia toisilleen. Elämässä on hyvä opetella joskus olemaan se uusi muiden joukossa. Ihan jo työpaikallekin kun menee, niin harvoin siellä kaikki on toistensa bestiksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella lapsella olisi hyvä olla 1 liikunnallinen harrastus sosiaalisten taitojen kasvattamisen ja liikunnan vuoksi. Laita lapselle ehdot että harrastus pakko olla, mutta hän saa valita mikä.
Ei ketään pakoteta harrastuksiin. Varsinkaan tuon ikäistä. Mutta provohan tuommoisen kommentin on pakko olla.
Menisitkö itse pakotettuna liikuntakerhoon? No ala heittää.
Helppohan se olisi jos lasta olisi opetettu pienestä pitäen mennä johonkin harrastukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo on ihan hirveetä, kun tuon ikäisenä vanhemmat tekevät noin víttumaisen källin, että pakottavat pois kavereiden keskuudesta uusiin ynpyröihin. Minulle tuo källi tehtiin 14-vuotiaana ja 15-vuotiaana alkoi karkailu omille hoodeille. Ikinä ei tule välit palautumaan normaaleiksi vanhempien kanssa.
M37
"Tehtiin källi"? Pääsepäs yli jo aikamies.
Me muutettiin heti kun pääsin 7. luokalta. Sinne jäi kaikki kaverit, joista olin osan tuntenut jo eskarista. Sinne jäi myös uudet tuttavuudet ja sukulaiset.
Muutto saattaa oikeasti pilata lapsen elämän. Mulle se pilasi, masennuin pahasti muuton jälkeen kiusaamisen ja syrjimisen takia. Tai no, eihän sitä aina vanhemmat välitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella lapsella olisi hyvä olla 1 liikunnallinen harrastus sosiaalisten taitojen kasvattamisen ja liikunnan vuoksi. Laita lapselle ehdot että harrastus pakko olla, mutta hän saa valita mikä.
Ei ketään pakoteta harrastuksiin. Varsinkaan tuon ikäistä. Mutta provohan tuommoisen kommentin on pakko olla.
Menisitkö itse pakotettuna liikuntakerhoon? No ala heittää.
Helppohan se olisi jos lasta olisi opetettu pienestä pitäen mennä johonkin harrastukseen.
Lapset on erilaisia. Ihan kuin me aikuisetkin. Ei kaikki tykkää harrastaa. Sanankin perheen sisällä hajontaa on paljon.
- viiden äiti joista yksi on aina tykännyt harrastaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ikinä pitäisi muuttaa kun lapsi tuossa iässä. Todella vaikea kohta (9 lk?) saada uusia kavereita jollei ole supersosiaalinen, cool ja hyvä urheilussa.
Ja höpö höpö. Kohta on aika lähteä opiskelemaan ja siellä yleensä kaikki on tuntemattomia toisilleen. Elämässä on hyvä opetella joskus olemaan se uusi muiden joukossa. Ihan jo työpaikallekin kun menee, niin harvoin siellä kaikki on toistensa bestiksiä.
Höpö höpö itsellesi. Nyt oli kyse yläkoulusta. Ihan eri asia kuin mennä vaikka amikseen jossa kaikki ennestään tuntemattomia toisilleen tai aikuisena työpaikkaan.
Vuosi on yläkoululaisen elämässä todella pitkä aika jos sen joutuu viettämään ilman kavereita.
Mutta mistä sinä mitään siitä tietäisit. Minä tiedän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen muuttanut usein lapsena ja nuorena. Tuloksena on se, että tuun hyvin juttuun ihmisten kanssa ja voin mennä minne tahansa. Tietysti se on vaikeaa alkuun, oli minullakin. Mutta elämä on. Se kasvattaa. Kauheasti tsemppiä pojallesi, kyllä sieltä varmasti vielä se oma kaveri löytyy. Yksikin riittää 🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ikinä pitäisi muuttaa kun lapsi tuossa iässä. Todella vaikea kohta (9 lk?) saada uusia kavereita jollei ole supersosiaalinen, cool ja hyvä urheilussa.
Ja höpö höpö. Kohta on aika lähteä opiskelemaan ja siellä yleensä kaikki on tuntemattomia toisilleen. Elämässä on hyvä opetella joskus olemaan se uusi muiden joukossa. Ihan jo työpaikallekin kun menee, niin harvoin siellä kaikki on toistensa bestiksiä.
Voi älynväläys sua. Luitko edes aloitusta? Tämä on vasta 15 v, eikä aloittamassa toista astetta. Ihan täysin eri asia, kun menee ainoana uutena vieraaseen kouluun.
Yläkoulu on todella rujo paikka olla yksin ilman ystäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ap mutta onko parempi työttömänä? Itse muutin kun lapsi oli lukiossa ja hän jäi edelliselle paikkakunnalle. Vaihtoehtona oli työttömyys. Opiskelumahdollisuuksia ei ollut siellä enää eteenpäin siitä mitä olin jo kouluja käynyt.
Kyllä AP varmasti tietää että on herkässä iässä ym. Mutta kuule, joulun jälkeen alkaa jo kevätlukukauai ja uudet kaverit on jo tutumpia. Voisiko poika tavata vielä vanhoja kavereitaan vaikka viikonloppuisin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tilanne jatkuu samana koko vuoden, pidä huoli ettei jatka esim. samaan lukioon tuon porukan kanssa. Hylkiön roolista on todella vaikea päästä eroon jollei lähde kokonaan muualle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ikinä pitäisi muuttaa kun lapsi tuossa iässä. Todella vaikea kohta (9 lk?) saada uusia kavereita jollei ole supersosiaalinen, cool ja hyvä urheilussa.
Ja höpö höpö. Kohta on aika lähteä opiskelemaan ja siellä yleensä kaikki on tuntemattomia toisilleen. Elämässä on hyvä opetella joskus olemaan se uusi muiden joukossa. Ihan jo työpaikallekin kun menee, niin harvoin siellä kaikki on toistensa bestiksiä.
Voi älynväläys sua. Luitko edes aloitusta? Tämä on vasta 15 v, eikä aloittamassa toista astetta. Ihan täysin eri asia, kun menee ainoana uutena vieraaseen kouluun.
Yläkoulu on todella rujo paikka olla yksin ilman ystäviä.
Luitko itse tuota kommenttia? Luepas uudestaan ihan ajatuksen kanssa vai onko luetun ymmärtämisen kanssa vaikeuksia?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä AP varmasti tietää että on herkässä iässä ym. Mutta kuule, joulun jälkeen alkaa jo kevätlukukauai ja uudet kaverit on jo tutumpia. Voisiko poika tavata vielä vanhoja kavereitaan vaikka viikonloppuisin?
Koulua on ollut jo yli 2 kk, tuskin ketään enää löytyy jos ei tässä kohtaa ole yhtään porukoihin päässyt.
Tärkeää olisi tosiaan pitää yhteyttä vanhoihin kavereihin ettei jää täysin yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ikinä pitäisi muuttaa kun lapsi tuossa iässä. Todella vaikea kohta (9 lk?) saada uusia kavereita jollei ole supersosiaalinen, cool ja hyvä urheilussa.
Ja höpö höpö. Kohta on aika lähteä opiskelemaan ja siellä yleensä kaikki on tuntemattomia toisilleen. Elämässä on hyvä opetella joskus olemaan se uusi muiden joukossa. Ihan jo työpaikallekin kun menee, niin harvoin siellä kaikki on toistensa bestiksiä.
Voi älynväläys sua. Luitko edes aloitusta? Tämä on vasta 15 v, eikä aloittamassa toista astetta. Ihan täysin eri asia, kun menee ainoana uutena vieraaseen kouluun.
Yläkoulu on todella rujo paikka olla yksin ilman ystäviä.Luitko itse tuota kommenttia? Luepas uudestaan ihan ajatuksen kanssa vai onko luetun ymmärtämisen kanssa vaikeuksia?
Sulla on, kun et ymmärrä että kyse on yläkoulusta, ei opiskelusta, ei työpaikasta. Yläkoulu on ihan eri maailma. Ja melkein vuoden joutuu vielä kituuttamaan ennen kuin pääsee uuteen kouluun.
Vierailija kirjoitti:
Olen muuttanut usein lapsena ja nuorena. Tuloksena on se, että tuun hyvin juttuun ihmisten kanssa ja voin mennä minne tahansa. Tietysti se on vaikeaa alkuun, oli minullakin. Mutta elämä on. Se kasvattaa. Kauheasti tsemppiä pojallesi, kyllä sieltä varmasti vielä se oma kaveri löytyy. Yksikin riittää 🙂
Voi myös käydä niinkin, että joutuu pienestä kaupungista laajan ystäväpiirin sijaan suuren kaupungin ongelmalähiön nuorten pilkattavaksi. Siinä ei silloin paljon kavereita hommata, kun kaikki kohtelevat kollektiivisesti ilkeästi. Eikä auta vaikka olisi siihen astisessa elämässään saanutkin helposti kavereita.
T: Kokemusta on
Kannattais silti hengailla niiden kavereiden kanssa, vaikka ne ei tunnu niin oikeilta, kun vanhat kaverit. Siinä liepeillä pyörii ja samalla tutustuu paremmin, joku niistä voi olla ihan kiva oikeasti ja toisaalta samalla voi vähän katsella muita. Anna sille tällainen vinkki, ei ehkä ole tarvinut ennen aloittaa nollasta, mutta me usein muuttaneet tiedetään, että just noin kannattaa tehdä. Tsempit. Paskatkin kaverit on parempia kun ei kavereita ollenkaan.
Ei ikinä pitäisi muuttaa kun lapsi tuossa iässä. Todella vaikea kohta (9 lk?) saada uusia kavereita jollei ole supersosiaalinen, cool ja hyvä urheilussa.