Muutettiin syksyllä ja nyt 15v kertoi ettei hänellä ole kavereita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen muuttanut usein lapsena ja nuorena. Tuloksena on se, että tuun hyvin juttuun ihmisten kanssa ja voin mennä minne tahansa. Tietysti se on vaikeaa alkuun, oli minullakin. Mutta elämä on. Se kasvattaa. Kauheasti tsemppiä pojallesi, kyllä sieltä varmasti vielä se oma kaveri löytyy. Yksikin riittää 🙂

Voi myös käydä niinkin, että joutuu pienestä kaupungista laajan ystäväpiirin sijaan suuren kaupungin ongelmalähiön nuorten pilkattavaksi. Siinä ei silloin paljon kavereita hommata, kun kaikki kohtelevat kollektiivisesti ilkeästi. Eikä auta vaikka olisi siihen astisessa elämässään saanutkin helposti kavereita.

T: Kokemusta on

No kiva kun tuot tätä positiivista näkökulmaa kun toisella muutenkin mieli maassa ja huoli. Ikävää että sinulla on tuommoinen kokemus mutta onneksi tuo yläkoulu on jo loppusuoralla ja kavereita usein saa sitten opiskelupiireistä.

Ei me muutkaan olla kouluaikaisten ystävien kanssa enää aikuisena monikaan tekemisissä. Kaikki lähti maailmalle rakentaa omaa elämää, opiskelee, töihin. Tuli perhettä ja elämä

Eli turha yläasteiässä mitään ystävyyssuhteita on ylläpitää, kun tietää, että viimeistään sitten ruuhkavuosina ne joka tapauksessa jäävät pikkulapsiarjen varjoon?😀

Jos kyseessä on 9. luokka, niin ainakin lohtuna on se, että sitten vuoden päästä kaikilla menee kuviot uusiksi, kun siirrytään lukioon tai ammattikorkeakouluun. Toki nykyistä porukkaa siirtyy sinne omine kaveripiireineen, mutta tulee myös uutta porukkaa ja tilanne muuttuu aikalailla.

Teit hyvin ikävästi lapsellesi. Monenlaisia vaikeuksia voi olla tulossa.

Vierailija kirjoitti:

Jos kyseessä on 9. luokka, niin ainakin lohtuna on se, että sitten vuoden päästä kaikilla menee kuviot uusiksi, kun siirrytään lukioon tai ammattikorkeakouluun. Toki nykyistä porukkaa siirtyy sinne omine kaveripiireineen, mutta tulee myös uutta porukkaa ja tilanne muuttuu aikalailla.

No ei se todellakaan mene läheskään kaikilla noin. Meillä esimerkiksi oli vielä pitkälle yli kaksikymppisinäkin tiivis noin 10-15 kaverin porukka ja olimme tunteneet iso osa jo ala-asteelta lähtien. Osa tunnettiin toisemme jo ennen kouluikää ja pari tyyppiä oli eksynyt joukkoon yläasteella. Vieläkin on äkkiä laskettuna noista kahdeksan läheisenä kamuna, vaikka aikaa yläasteesta on jo 23 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Mihin katosi ap? Taisi olla tekaistu koko aloitus ja nyt syö popparia ja nauttii aiheuttamastaan draamasta.

Mikä meemi tämä on että kaikki vähänkin enemmän mielipiteitä jakava tai omasta kokemusmaailmasta poikkeava kirjoitus tulkitaan provoksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin katosi ap? Taisi olla tekaistu koko aloitus ja nyt syö popparia ja nauttii aiheuttamastaan draamasta.

Mikä meemi tämä on että kaikki vähänkin enemmän mielipiteitä jakava tai omasta kokemusmaailmasta poikkeava kirjoitus tulkitaan provoksi?

Jotkut ei niin viksut ovat vaan olevinaan fiksuja, kun mukamas tunnistavat provoilijoita. Viksuina sitten laittavat samat epäilyksensä joka toiseen keskusteluun.