Yksinhuoltajuus matkustamisen suhteen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos juttu menee oikeuteen ja siellä puidaan sitä, miksi lasten isä haluaa kieltää lasten matkat ulkomaille, voidaan isän käytös katsoa yritykseksi kontrolloida lasten ja sitä kautta myös ap:n elämää. Isällä tuskin on esittää esimerkiksi perusteltua huolta siitä, että kyseessä voisi olla muu kuin tavallinen lomamatka. Kontrollointi ja vastaava kiusanteko katsotaan aika helposti huoltokiusaamiseksi. Huoltokiusaaminen taas on yksi väkivallan muoto, mikä on vahingollista lapselle.

Mistä tiedät, että toisella huoltajalla tuskin on esittää mitään? Eiköhän hänelläkin ole ammattimaista asianajajaa käytettävissään. Hölmösti yrität esittää, että ellei huoltaja A luovu oikeudestaan osallistua päätökseen, tarkoittaa se lapsen vahingoittamista. Edelleenkin, mitään ihmisoikeutta matkustaa lapsen kanssa ulkomaille ei ole. Valtaosa maailman lapsista ei matkustele kotimaansa ulkopuolelle, ja ei se heitä vahingoita. Kova supliikki saa sinulla olla, että saat tuomarin uskomaan lapsen vahingoittuvan ulkomaan matkan korvautuessa kotimaan matkalla. :-)

No sehän selviää sitten siellä. Mutta mitään tuskin on esittää, koska ei ole ollut esittää mitään syitä tähänkään asti. Isä on vain asenteella, että mä kiellän koska mä voin. Viis lapsesta. Mitenköhän tämä isä ajatteli selittää asian lapselle?

Tiedätkö, mitä päätöksentekoon osallistuminen tarkoittaa?

Ei, se ei ole sitä, että yksioikeisesti kiellät lapsen matkan ihan vaan siksi, koska mä voin.

Kyllä se tarkoittaa sitä, että kumpikin vastausmahdollisuus ovat käytettävissä. Turha sinun sitä nillittää, oikeus evätä on ihan aito. Matkustaminen lapsen kanssa ei ole mikään ihmisoikeus. Ei lapsi siitä vahingoitu ettei pääse Alanyaan, vaan lomailee Hailuodossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos juttu menee oikeuteen ja siellä puidaan sitä, miksi lasten isä haluaa kieltää lasten matkat ulkomaille, voidaan isän käytös katsoa yritykseksi kontrolloida lasten ja sitä kautta myös ap:n elämää. Isällä tuskin on esittää esimerkiksi perusteltua huolta siitä, että kyseessä voisi olla muu kuin tavallinen lomamatka. Kontrollointi ja vastaava kiusanteko katsotaan aika helposti huoltokiusaamiseksi. Huoltokiusaaminen taas on yksi väkivallan muoto, mikä on vahingollista lapselle.

Mistä tiedät, että toisella huoltajalla tuskin on esittää mitään? Eiköhän hänelläkin ole ammattimaista asianajajaa käytettävissään. Hölmösti yrität esittää, että ellei huoltaja A luovu oikeudestaan osallistua päätökseen, tarkoittaa se lapsen vahingoittamista. Edelleenkin, mitään ihmisoikeutta matkustaa lapsen kanssa ulkomaille ei ole. Valtaosa maailman lapsista ei matkustele kotimaansa ulkopuolelle, ja ei se heitä vahingoita. Kova supliikki saa sinulla olla, että saat tuomarin uskomaan lapsen vahingoittuvan ulkomaan matkan korvautuessa kotimaan matkalla. :-)

Hahah.

Haluaisin kyllä olla oikeudessa kärpäsenä katossa katsomassa, kun ukko yrittää selittää, miksi haluaa kieltää eksänsä ja yhteisen lapsen loman.

Eiköhän tuollainen omaa ylivaltaansa kuvitteleva tuo asenteensa ilmi siellä oikeudessakin. Siitä sitten kaikki saa varmasti oikean käsityksen, että kuka sitä huoltokiusaamista harrastaa ja miksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos juttu menee oikeuteen ja siellä puidaan sitä, miksi lasten isä haluaa kieltää lasten matkat ulkomaille, voidaan isän käytös katsoa yritykseksi kontrolloida lasten ja sitä kautta myös ap:n elämää. Isällä tuskin on esittää esimerkiksi perusteltua huolta siitä, että kyseessä voisi olla muu kuin tavallinen lomamatka. Kontrollointi ja vastaava kiusanteko katsotaan aika helposti huoltokiusaamiseksi. Huoltokiusaaminen taas on yksi väkivallan muoto, mikä on vahingollista lapselle.

Mistä tiedät, että toisella huoltajalla tuskin on esittää mitään? Eiköhän hänelläkin ole ammattimaista asianajajaa käytettävissään. Hölmösti yrität esittää, että ellei huoltaja A luovu oikeudestaan osallistua päätökseen, tarkoittaa se lapsen vahingoittamista. Edelleenkin, mitään ihmisoikeutta matkustaa lapsen kanssa ulkomaille ei ole. Valtaosa maailman lapsista ei matkustele kotimaansa ulkopuolelle, ja ei se heitä vahingoita. Kova supliikki saa sinulla olla, että saat tuomarin uskomaan lapsen vahingoittuvan ulkomaan matkan korvautuessa kotimaan matkalla. :-)

No sehän selviää sitten siellä. Mutta mitään tuskin on esittää, koska ei ole ollut esittää mitään syitä tähänkään asti. Isä on vain asenteella, että mä kiellän koska mä voin. Viis lapsesta. Mitenköhän tämä isä ajatteli selittää asian lapselle?

Tiedätkö, mitä päätöksentekoon osallistuminen tarkoittaa?

Ei, se ei ole sitä, että yksioikeisesti kiellät lapsen matkan ihan vaan siksi, koska mä voin.

Kyllä se tarkoittaa sitä, että kumpikin vastausmahdollisuus ovat käytettävissä. Turha sinun sitä nillittää, oikeus evätä on ihan aito. Matkustaminen lapsen kanssa ei ole mikään ihmisoikeus. Ei lapsi siitä vahingoitu ettei pääse Alanyaan, vaan lomailee Hailuodossa. 

Ei ole mitään oikeutta evätä matkaa lapselta. Mutta sitähän ei sellaiset isukit tiedosta, jotka luulee voivansa määrätä ainiaan, mihin lapsi matkustaa. Ongelma kun nyt selkeästi liittyy siihen, että lapsi matkustaa toisen huoltajan kanssa ja heillä voisi olla jopa mukava lomamatka tiedossa.

Vastaavaa sääntöä tuskin on toisinpäin, eli ap voisi kieltää lasten isän ja lapsen yhteisen lomamatkan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on varmaan sitten ollut joku superhyvä tuuri, kun olen koko lapsuuteni monta kertaa vuodessa matkustanut toisen vanhemman luo toiseen maahan ja takaisin, pienenä toisen vanhemman kanssa ja sitten koululaisena yksin. Samoin olen matkustanut lomille aina vain yhden huoltajani kanssa kerrallaan. Tällaisiakin matkoja oli vuosittain yleensä useampi. Olen myös matkustanut ihmisten kanssa, ketkä eivät ole edes huoltajiani, isovanhempien, tätien ja äitipuolen. Koskaan ei ole kysytty minkäänlaista selvitystä tai lupalappua missään.

Yleensäkin olen joutunut selvittelemään matkani tarkoitusta vain matkustaessani työn takia lähelle sota-aluetta.

Krista Mikkosella ei ollut tuollaista tuuria, eikä ulkoministeriö suosittele toimimaan teidän laillanne.

Eihän siltä kysytty kuin pari kysymystä eikä mitään lupalappuja, niitä hänellä ei edes ollut, ja silti pääsivät menemään, joten voit lopettaa tuon kristamikkosjankkaamisen.

Jaa, no mitä teen nuolle ulkoministeriön, rajalaitoksen ja EU:n suosituksille jotka linkkasin ketjuun? Kertoisitko miten niihin pitää suhtautua? Kannattaako noita kuunnella, vai matkustetaanko moukan tuurilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos juttu menee oikeuteen ja siellä puidaan sitä, miksi lasten isä haluaa kieltää lasten matkat ulkomaille, voidaan isän käytös katsoa yritykseksi kontrolloida lasten ja sitä kautta myös ap:n elämää. Isällä tuskin on esittää esimerkiksi perusteltua huolta siitä, että kyseessä voisi olla muu kuin tavallinen lomamatka. Kontrollointi ja vastaava kiusanteko katsotaan aika helposti huoltokiusaamiseksi. Huoltokiusaaminen taas on yksi väkivallan muoto, mikä on vahingollista lapselle.

Mistä tiedät, että toisella huoltajalla tuskin on esittää mitään? Eiköhän hänelläkin ole ammattimaista asianajajaa käytettävissään. Hölmösti yrität esittää, että ellei huoltaja A luovu oikeudestaan osallistua päätökseen, tarkoittaa se lapsen vahingoittamista. Edelleenkin, mitään ihmisoikeutta matkustaa lapsen kanssa ulkomaille ei ole. Valtaosa maailman lapsista ei matkustele kotimaansa ulkopuolelle, ja ei se heitä vahingoita. Kova supliikki saa sinulla olla, että saat tuomarin uskomaan lapsen vahingoittuvan ulkomaan matkan korvautuessa kotimaan matkalla. :-)

Hahah.

Haluaisin kyllä olla oikeudessa kärpäsenä katossa katsomassa, kun ukko yrittää selittää, miksi haluaa kieltää eksänsä ja yhteisen lapsen loman.

Eiköhän tuollainen omaa ylivaltaansa kuvitteleva tuo asenteensa ilmi siellä oikeudessakin. Siitä sitten kaikki saa varmasti oikean käsityksen, että kuka sitä huoltokiusaamista harrastaa ja miksi.

Olehan nyt tarkkana. Ei hän kiellä lomaa. Hän kieltää lapsen viemisen ulkomaille. Lomaillahan voi kotimaassa vaikka kuinka. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on varmaan sitten ollut joku superhyvä tuuri, kun olen koko lapsuuteni monta kertaa vuodessa matkustanut toisen vanhemman luo toiseen maahan ja takaisin, pienenä toisen vanhemman kanssa ja sitten koululaisena yksin. Samoin olen matkustanut lomille aina vain yhden huoltajani kanssa kerrallaan. Tällaisiakin matkoja oli vuosittain yleensä useampi. Olen myös matkustanut ihmisten kanssa, ketkä eivät ole edes huoltajiani, isovanhempien, tätien ja äitipuolen. Koskaan ei ole kysytty minkäänlaista selvitystä tai lupalappua missään.

Yleensäkin olen joutunut selvittelemään matkani tarkoitusta vain matkustaessani työn takia lähelle sota-aluetta.

Krista Mikkosella ei ollut tuollaista tuuria, eikä ulkoministeriö suosittele toimimaan teidän laillanne.

Eihän siltä kysytty kuin pari kysymystä eikä mitään lupalappuja, niitä hänellä ei edes ollut, ja silti pääsivät menemään, joten voit lopettaa tuon kristamikkosjankkaamisen.

No niinpä. :D

Kukaan ei siis jääyt mihinkään rajalle, eikä edes sitä lupalappua enää kysytty.

Muutenkin tuosta lupalapusta sanotaan, että tulisi olla tai että se olisi hyvä olla. Missään ei sanota, että sellainen ehdottomasti on oltava aina ja kaikkialla kun maan rajan ylittää. Lähinnä se on vaan suositus, mikä voi joskus selkeyttää tilannetta. Lupalappu on myös tosi epävarma siksi, koska se on erittäin helposti väärennettävissä. Siksi sillä ei suurempaa arvoa tai merkitystä olekaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos juttu menee oikeuteen ja siellä puidaan sitä, miksi lasten isä haluaa kieltää lasten matkat ulkomaille, voidaan isän käytös katsoa yritykseksi kontrolloida lasten ja sitä kautta myös ap:n elämää. Isällä tuskin on esittää esimerkiksi perusteltua huolta siitä, että kyseessä voisi olla muu kuin tavallinen lomamatka. Kontrollointi ja vastaava kiusanteko katsotaan aika helposti huoltokiusaamiseksi. Huoltokiusaaminen taas on yksi väkivallan muoto, mikä on vahingollista lapselle.

Mistä tiedät, että toisella huoltajalla tuskin on esittää mitään? Eiköhän hänelläkin ole ammattimaista asianajajaa käytettävissään. Hölmösti yrität esittää, että ellei huoltaja A luovu oikeudestaan osallistua päätökseen, tarkoittaa se lapsen vahingoittamista. Edelleenkin, mitään ihmisoikeutta matkustaa lapsen kanssa ulkomaille ei ole. Valtaosa maailman lapsista ei matkustele kotimaansa ulkopuolelle, ja ei se heitä vahingoita. Kova supliikki saa sinulla olla, että saat tuomarin uskomaan lapsen vahingoittuvan ulkomaan matkan korvautuessa kotimaan matkalla. :-)

No sehän selviää sitten siellä. Mutta mitään tuskin on esittää, koska ei ole ollut esittää mitään syitä tähänkään asti. Isä on vain asenteella, että mä kiellän koska mä voin. Viis lapsesta. Mitenköhän tämä isä ajatteli selittää asian lapselle?

Tiedätkö, mitä päätöksentekoon osallistuminen tarkoittaa?

Ei, se ei ole sitä, että yksioikeisesti kiellät lapsen matkan ihan vaan siksi, koska mä voin.

Kyllä se tarkoittaa sitä, että kumpikin vastausmahdollisuus ovat käytettävissä. Turha sinun sitä nillittää, oikeus evätä on ihan aito. Matkustaminen lapsen kanssa ei ole mikään ihmisoikeus. Ei lapsi siitä vahingoitu ettei pääse Alanyaan, vaan lomailee Hailuodossa. 

Ei ole mitään oikeutta evätä matkaa lapselta. Mutta sitähän ei sellaiset isukit tiedosta, jotka luulee voivansa määrätä ainiaan, mihin lapsi matkustaa. Ongelma kun nyt selkeästi liittyy siihen, että lapsi matkustaa toisen huoltajan kanssa ja heillä voisi olla jopa mukava lomamatka tiedossa.

Vastaavaa sääntöä tuskin on toisinpäin, eli ap voisi kieltää lasten isän ja lapsen yhteisen lomamatkan.

Tuskin-sanan käyttö on merkki mutuilusta, mutta sitähän te ulkoministeriön, rajalaitoksen ja EU:n ohjeistusten väistelijät olette kaiken aikaa tehneet. Ylenmääräinen liiottelu kertoo ärtymyksestäsi, ei kukaan muu kuin sinä kuvittele, että kyse on ainaisesta tilanteesta. Ja vain sinä kuvittelet, että huoltajina on vain isiä. Tietysti yhteishuoltajina on äitejäkin ja samat oikeudet heilläkin on evätä lapsen matka ulkomaille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on varmaan sitten ollut joku superhyvä tuuri, kun olen koko lapsuuteni monta kertaa vuodessa matkustanut toisen vanhemman luo toiseen maahan ja takaisin, pienenä toisen vanhemman kanssa ja sitten koululaisena yksin. Samoin olen matkustanut lomille aina vain yhden huoltajani kanssa kerrallaan. Tällaisiakin matkoja oli vuosittain yleensä useampi. Olen myös matkustanut ihmisten kanssa, ketkä eivät ole edes huoltajiani, isovanhempien, tätien ja äitipuolen. Koskaan ei ole kysytty minkäänlaista selvitystä tai lupalappua missään.

Yleensäkin olen joutunut selvittelemään matkani tarkoitusta vain matkustaessani työn takia lähelle sota-aluetta.

Krista Mikkosella ei ollut tuollaista tuuria, eikä ulkoministeriö suosittele toimimaan teidän laillanne.

Eihän siltä kysytty kuin pari kysymystä eikä mitään lupalappuja, niitä hänellä ei edes ollut, ja silti pääsivät menemään, joten voit lopettaa tuon kristamikkosjankkaamisen.

Jaa, no mitä teen nuolle ulkoministeriön, rajalaitoksen ja EU:n suosituksille jotka linkkasin ketjuun? Kertoisitko miten niihin pitää suhtautua? Kannattaako noita kuunnella, vai matkustetaanko moukan tuurilla?

Sinä voit edelleen ottaa sen lupalapun mukaasi jos haluat.

Mitään katastrofia ei kuitenkaan tapahdu, vaikka se sattuisikin puuttumaan. Tässäkin tilanteessa asia selvitettiin muulla tavoin parilla kysymyksellä, todennäköisesti parissa minuutissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos juttu menee oikeuteen ja siellä puidaan sitä, miksi lasten isä haluaa kieltää lasten matkat ulkomaille, voidaan isän käytös katsoa yritykseksi kontrolloida lasten ja sitä kautta myös ap:n elämää. Isällä tuskin on esittää esimerkiksi perusteltua huolta siitä, että kyseessä voisi olla muu kuin tavallinen lomamatka. Kontrollointi ja vastaava kiusanteko katsotaan aika helposti huoltokiusaamiseksi. Huoltokiusaaminen taas on yksi väkivallan muoto, mikä on vahingollista lapselle.

Mistä tiedät, että toisella huoltajalla tuskin on esittää mitään? Eiköhän hänelläkin ole ammattimaista asianajajaa käytettävissään. Hölmösti yrität esittää, että ellei huoltaja A luovu oikeudestaan osallistua päätökseen, tarkoittaa se lapsen vahingoittamista. Edelleenkin, mitään ihmisoikeutta matkustaa lapsen kanssa ulkomaille ei ole. Valtaosa maailman lapsista ei matkustele kotimaansa ulkopuolelle, ja ei se heitä vahingoita. Kova supliikki saa sinulla olla, että saat tuomarin uskomaan lapsen vahingoittuvan ulkomaan matkan korvautuessa kotimaan matkalla. :-)

No sehän selviää sitten siellä. Mutta mitään tuskin on esittää, koska ei ole ollut esittää mitään syitä tähänkään asti. Isä on vain asenteella, että mä kiellän koska mä voin. Viis lapsesta. Mitenköhän tämä isä ajatteli selittää asian lapselle?

Tiedätkö, mitä päätöksentekoon osallistuminen tarkoittaa?

Ei, se ei ole sitä, että yksioikeisesti kiellät lapsen matkan ihan vaan siksi, koska mä voin.

Kyllä se tarkoittaa sitä, että kumpikin vastausmahdollisuus ovat käytettävissä. Turha sinun sitä nillittää, oikeus evätä on ihan aito. Matkustaminen lapsen kanssa ei ole mikään ihmisoikeus. Ei lapsi siitä vahingoitu ettei pääse Alanyaan, vaan lomailee Hailuodossa. 

Ei ole mitään oikeutta evätä matkaa lapselta. Mutta sitähän ei sellaiset isukit tiedosta, jotka luulee voivansa määrätä ainiaan, mihin lapsi matkustaa. Ongelma kun nyt selkeästi liittyy siihen, että lapsi matkustaa toisen huoltajan kanssa ja heillä voisi olla jopa mukava lomamatka tiedossa.

Vastaavaa sääntöä tuskin on toisinpäin, eli ap voisi kieltää lasten isän ja lapsen yhteisen lomamatkan.

Tuskin-sanan käyttö on merkki mutuilusta, mutta sitähän te ulkoministeriön, rajalaitoksen ja EU:n ohjeistusten väistelijät olette kaiken aikaa tehneet. Ylenmääräinen liiottelu kertoo ärtymyksestäsi, ei kukaan muu kuin sinä kuvittele, että kyse on ainaisesta tilanteesta. Ja vain sinä kuvittelet, että huoltajina on vain isiä. Tietysti yhteishuoltajina on äitejäkin ja samat oikeudet heilläkin on evätä lapsen matka ulkomaille.

Ap ei aloituksessa kertonut, että hän ei olisi antanut lupaa lasten matkustaa isänsä kanssa ulkomaille. Ihan vaan siitäkin voi päätellä, että tällaista tuskin siis on tapahtunut.

Mahtaa isällä olla selittämistä sitten aikuistuville lapsille siitä, että miksi käyttäytyi heitä ja äitiään kohtaan noin.

Tuossa jutussahan luki, että rajamuodollisuudet oli silloin tiukentuneet Euroopassa silloinen pakolaistilanteen vuoksi. Normaalisti tuskin olisi edes mitään kysytty.

Olen itsekin kulkenut samaan väliä eurostarilla monta kertaa lapsesta alkaen sekä huoltajani että muiden kuin huoltajieni kanssa, eikä ikinä ole kysytty mitään tuollaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on varmaan sitten ollut joku superhyvä tuuri, kun olen koko lapsuuteni monta kertaa vuodessa matkustanut toisen vanhemman luo toiseen maahan ja takaisin, pienenä toisen vanhemman kanssa ja sitten koululaisena yksin. Samoin olen matkustanut lomille aina vain yhden huoltajani kanssa kerrallaan. Tällaisiakin matkoja oli vuosittain yleensä useampi. Olen myös matkustanut ihmisten kanssa, ketkä eivät ole edes huoltajiani, isovanhempien, tätien ja äitipuolen. Koskaan ei ole kysytty minkäänlaista selvitystä tai lupalappua missään.

Yleensäkin olen joutunut selvittelemään matkani tarkoitusta vain matkustaessani työn takia lähelle sota-aluetta.

Krista Mikkosella ei ollut tuollaista tuuria, eikä ulkoministeriö suosittele toimimaan teidän laillanne.

Eihän siltä kysytty kuin pari kysymystä eikä mitään lupalappuja, niitä hänellä ei edes ollut, ja silti pääsivät menemään, joten voit lopettaa tuon kristamikkosjankkaamisen.

No niinpä. :D

Kukaan ei siis jääyt mihinkään rajalle, eikä edes sitä lupalappua enää kysytty.

Muutenkin tuosta lupalapusta sanotaan, että tulisi olla tai että se olisi hyvä olla. Missään ei sanota, että sellainen ehdottomasti on oltava aina ja kaikkialla kun maan rajan ylittää. Lähinnä se on vaan suositus, mikä voi joskus selkeyttää tilannetta. Lupalappu on myös tosi epävarma siksi, koska se on erittäin helposti väärennettävissä. Siksi sillä ei suurempaa arvoa tai merkitystä olekaan.

Eli neuvot olemaan välittämättä ulkoministeriön, rajalaitoksen ja EU:n suosituksesta, koska se on "vain" suositus eikä velvoittava käskyä? Mitä järkevää etua saat siitä, ettet huomioi noiden kolmen tahon järkevää suositusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on varmaan sitten ollut joku superhyvä tuuri, kun olen koko lapsuuteni monta kertaa vuodessa matkustanut toisen vanhemman luo toiseen maahan ja takaisin, pienenä toisen vanhemman kanssa ja sitten koululaisena yksin. Samoin olen matkustanut lomille aina vain yhden huoltajani kanssa kerrallaan. Tällaisiakin matkoja oli vuosittain yleensä useampi. Olen myös matkustanut ihmisten kanssa, ketkä eivät ole edes huoltajiani, isovanhempien, tätien ja äitipuolen. Koskaan ei ole kysytty minkäänlaista selvitystä tai lupalappua missään.

Yleensäkin olen joutunut selvittelemään matkani tarkoitusta vain matkustaessani työn takia lähelle sota-aluetta.

Krista Mikkosella ei ollut tuollaista tuuria, eikä ulkoministeriö suosittele toimimaan teidän laillanne.

Eihän siltä kysytty kuin pari kysymystä eikä mitään lupalappuja, niitä hänellä ei edes ollut, ja silti pääsivät menemään, joten voit lopettaa tuon kristamikkosjankkaamisen.

No niinpä. :D

Kukaan ei siis jääyt mihinkään rajalle, eikä edes sitä lupalappua enää kysytty.

Muutenkin tuosta lupalapusta sanotaan, että tulisi olla tai että se olisi hyvä olla. Missään ei sanota, että sellainen ehdottomasti on oltava aina ja kaikkialla kun maan rajan ylittää. Lähinnä se on vaan suositus, mikä voi joskus selkeyttää tilannetta. Lupalappu on myös tosi epävarma siksi, koska se on erittäin helposti väärennettävissä. Siksi sillä ei suurempaa arvoa tai merkitystä olekaan.

Eli neuvot olemaan välittämättä ulkoministeriön, rajalaitoksen ja EU:n suosituksesta, koska se on "vain" suositus eikä velvoittava käskyä? Mitä järkevää etua saat siitä, ettet huomioi noiden kolmen tahon järkevää suositusta?

Se on tosiaan vain suositus. Jokainen päättäköön itse miten toimii. Jokainen voi ottaa sen mukaan, jos se tuntuu paremmalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on varmaan sitten ollut joku superhyvä tuuri, kun olen koko lapsuuteni monta kertaa vuodessa matkustanut toisen vanhemman luo toiseen maahan ja takaisin, pienenä toisen vanhemman kanssa ja sitten koululaisena yksin. Samoin olen matkustanut lomille aina vain yhden huoltajani kanssa kerrallaan. Tällaisiakin matkoja oli vuosittain yleensä useampi. Olen myös matkustanut ihmisten kanssa, ketkä eivät ole edes huoltajiani, isovanhempien, tätien ja äitipuolen. Koskaan ei ole kysytty minkäänlaista selvitystä tai lupalappua missään.

Yleensäkin olen joutunut selvittelemään matkani tarkoitusta vain matkustaessani työn takia lähelle sota-aluetta.

Krista Mikkosella ei ollut tuollaista tuuria, eikä ulkoministeriö suosittele toimimaan teidän laillanne.

Eihän siltä kysytty kuin pari kysymystä eikä mitään lupalappuja, niitä hänellä ei edes ollut, ja silti pääsivät menemään, joten voit lopettaa tuon kristamikkosjankkaamisen.

Jaa, no mitä teen nuolle ulkoministeriön, rajalaitoksen ja EU:n suosituksille jotka linkkasin ketjuun? Kertoisitko miten niihin pitää suhtautua? Kannattaako noita kuunnella, vai matkustetaanko moukan tuurilla?

Sinä voit edelleen ottaa sen lupalapun mukaasi jos haluat.

Mitään katastrofia ei kuitenkaan tapahdu, vaikka se sattuisikin puuttumaan. Tässäkin tilanteessa asia selvitettiin muulla tavoin parilla kysymyksellä, todennäköisesti parissa minuutissa.

Aika rohkea tyttö olet lupaamaan, että mitään katastrofia ei tapahdu. Lentoyhtiö voi hyvinkin estää pääsysi lennolle, kunnes asia on selvitetty. Ehkä sinulle ei ole katastrofi kustantaa uusia lippuja ja mahdollisia lisämajoittumisia tai missata työpäiviä, mutta jollekin toiselle voi hyvinkin olla. Vähän vastuullisemmin saisit noita ohjeitasi antaa, etenkin kun ne erkanevat viranomaissuosituksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on varmaan sitten ollut joku superhyvä tuuri, kun olen koko lapsuuteni monta kertaa vuodessa matkustanut toisen vanhemman luo toiseen maahan ja takaisin, pienenä toisen vanhemman kanssa ja sitten koululaisena yksin. Samoin olen matkustanut lomille aina vain yhden huoltajani kanssa kerrallaan. Tällaisiakin matkoja oli vuosittain yleensä useampi. Olen myös matkustanut ihmisten kanssa, ketkä eivät ole edes huoltajiani, isovanhempien, tätien ja äitipuolen. Koskaan ei ole kysytty minkäänlaista selvitystä tai lupalappua missään.

Yleensäkin olen joutunut selvittelemään matkani tarkoitusta vain matkustaessani työn takia lähelle sota-aluetta.

Krista Mikkosella ei ollut tuollaista tuuria, eikä ulkoministeriö suosittele toimimaan teidän laillanne.

Eihän siltä kysytty kuin pari kysymystä eikä mitään lupalappuja, niitä hänellä ei edes ollut, ja silti pääsivät menemään, joten voit lopettaa tuon kristamikkosjankkaamisen.

No niinpä. :D

Kukaan ei siis jääyt mihinkään rajalle, eikä edes sitä lupalappua enää kysytty.

Muutenkin tuosta lupalapusta sanotaan, että tulisi olla tai että se olisi hyvä olla. Missään ei sanota, että sellainen ehdottomasti on oltava aina ja kaikkialla kun maan rajan ylittää. Lähinnä se on vaan suositus, mikä voi joskus selkeyttää tilannetta. Lupalappu on myös tosi epävarma siksi, koska se on erittäin helposti väärennettävissä. Siksi sillä ei suurempaa arvoa tai merkitystä olekaan.

Eli neuvot olemaan välittämättä ulkoministeriön, rajalaitoksen ja EU:n suosituksesta, koska se on "vain" suositus eikä velvoittava käskyä? Mitä järkevää etua saat siitä, ettet huomioi noiden kolmen tahon järkevää suositusta?

Se on tosiaan vain suositus. Jokainen päättäköön itse miten toimii. Jokainen voi ottaa sen mukaan, jos se tuntuu paremmalta.

Aha. Päteekö tuo kaikkiin suosituksiin, esim. koronarokotteen ottamiseen, vai pelkästäänkö niihin suosituksiin joiden kohdalla sinulla ei riitä kantti myöntää olleesi monen sivun matkalla väärässä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on varmaan sitten ollut joku superhyvä tuuri, kun olen koko lapsuuteni monta kertaa vuodessa matkustanut toisen vanhemman luo toiseen maahan ja takaisin, pienenä toisen vanhemman kanssa ja sitten koululaisena yksin. Samoin olen matkustanut lomille aina vain yhden huoltajani kanssa kerrallaan. Tällaisiakin matkoja oli vuosittain yleensä useampi. Olen myös matkustanut ihmisten kanssa, ketkä eivät ole edes huoltajiani, isovanhempien, tätien ja äitipuolen. Koskaan ei ole kysytty minkäänlaista selvitystä tai lupalappua missään.

Yleensäkin olen joutunut selvittelemään matkani tarkoitusta vain matkustaessani työn takia lähelle sota-aluetta.

Krista Mikkosella ei ollut tuollaista tuuria, eikä ulkoministeriö suosittele toimimaan teidän laillanne.

Eihän siltä kysytty kuin pari kysymystä eikä mitään lupalappuja, niitä hänellä ei edes ollut, ja silti pääsivät menemään, joten voit lopettaa tuon kristamikkosjankkaamisen.

Jaa, no mitä teen nuolle ulkoministeriön, rajalaitoksen ja EU:n suosituksille jotka linkkasin ketjuun? Kertoisitko miten niihin pitää suhtautua? Kannattaako noita kuunnella, vai matkustetaanko moukan tuurilla?

Sinä voit edelleen ottaa sen lupalapun mukaasi jos haluat.

Mitään katastrofia ei kuitenkaan tapahdu, vaikka se sattuisikin puuttumaan. Tässäkin tilanteessa asia selvitettiin muulla tavoin parilla kysymyksellä, todennäköisesti parissa minuutissa.

Aika rohkea tyttö olet lupaamaan, että mitään katastrofia ei tapahdu. Lentoyhtiö voi hyvinkin estää pääsysi lennolle, kunnes asia on selvitetty. Ehkä sinulle ei ole katastrofi kustantaa uusia lippuja ja mahdollisia lisämajoittumisia tai missata työpäiviä, mutta jollekin toiselle voi hyvinkin olla. Vähän vastuullisemmin saisit noita ohjeitasi antaa, etenkin kun ne erkanevat viranomaissuosituksista.

Ehkä kaikki ei pelkää tuollaista iltapaskatasoista uutisointia, missä joku pelkäsi jotain tapahtuvan, minkä aikana ajatukset lähti vaikka mihin katastrofiajatteluun, mutta lopulta tilanne oli ohi hetkessä ja asia selvitetty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on varmaan sitten ollut joku superhyvä tuuri, kun olen koko lapsuuteni monta kertaa vuodessa matkustanut toisen vanhemman luo toiseen maahan ja takaisin, pienenä toisen vanhemman kanssa ja sitten koululaisena yksin. Samoin olen matkustanut lomille aina vain yhden huoltajani kanssa kerrallaan. Tällaisiakin matkoja oli vuosittain yleensä useampi. Olen myös matkustanut ihmisten kanssa, ketkä eivät ole edes huoltajiani, isovanhempien, tätien ja äitipuolen. Koskaan ei ole kysytty minkäänlaista selvitystä tai lupalappua missään.

Yleensäkin olen joutunut selvittelemään matkani tarkoitusta vain matkustaessani työn takia lähelle sota-aluetta.

Krista Mikkosella ei ollut tuollaista tuuria, eikä ulkoministeriö suosittele toimimaan teidän laillanne.

Eihän siltä kysytty kuin pari kysymystä eikä mitään lupalappuja, niitä hänellä ei edes ollut, ja silti pääsivät menemään, joten voit lopettaa tuon kristamikkosjankkaamisen.

No niinpä. :D

Kukaan ei siis jääyt mihinkään rajalle, eikä edes sitä lupalappua enää kysytty.

Muutenkin tuosta lupalapusta sanotaan, että tulisi olla tai että se olisi hyvä olla. Missään ei sanota, että sellainen ehdottomasti on oltava aina ja kaikkialla kun maan rajan ylittää. Lähinnä se on vaan suositus, mikä voi joskus selkeyttää tilannetta. Lupalappu on myös tosi epävarma siksi, koska se on erittäin helposti väärennettävissä. Siksi sillä ei suurempaa arvoa tai merkitystä olekaan.

Eli neuvot olemaan välittämättä ulkoministeriön, rajalaitoksen ja EU:n suosituksesta, koska se on "vain" suositus eikä velvoittava käskyä? Mitä järkevää etua saat siitä, ettet huomioi noiden kolmen tahon järkevää suositusta?

Se on tosiaan vain suositus. Jokainen päättäköön itse miten toimii. Jokainen voi ottaa sen mukaan, jos se tuntuu paremmalta.

Aha. Päteekö tuo kaikkiin suosituksiin, esim. koronarokotteen ottamiseen, vai pelkästäänkö niihin suosituksiin joiden kohdalla sinulla ei riitä kantti myöntää olleesi monen sivun matkalla väärässä?

Kuka on ollut väärässä ja missä?

Ainoastaan sinähän täällä olet ollut väärässä, kun olet vaahdonnut siitä, miten lupalappu on oltava mukana ja luonut mielessäsi kauhuskenaariot siitä, miten perhe jää jonnekin rajalle jumiin, koska lupalappu puuttuu.

Todellisuudessa varmaan kaikki muut ovat alusta alkaen tienneet, että jos moista satuttaisiin joskus edes kysymään, tilanne selvitettäisiin muutoin, ja sitten matka jatkuisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on varmaan sitten ollut joku superhyvä tuuri, kun olen koko lapsuuteni monta kertaa vuodessa matkustanut toisen vanhemman luo toiseen maahan ja takaisin, pienenä toisen vanhemman kanssa ja sitten koululaisena yksin. Samoin olen matkustanut lomille aina vain yhden huoltajani kanssa kerrallaan. Tällaisiakin matkoja oli vuosittain yleensä useampi. Olen myös matkustanut ihmisten kanssa, ketkä eivät ole edes huoltajiani, isovanhempien, tätien ja äitipuolen. Koskaan ei ole kysytty minkäänlaista selvitystä tai lupalappua missään.

Yleensäkin olen joutunut selvittelemään matkani tarkoitusta vain matkustaessani työn takia lähelle sota-aluetta.

Krista Mikkosella ei ollut tuollaista tuuria, eikä ulkoministeriö suosittele toimimaan teidän laillanne.

Eihän siltä kysytty kuin pari kysymystä eikä mitään lupalappuja, niitä hänellä ei edes ollut, ja silti pääsivät menemään, joten voit lopettaa tuon kristamikkosjankkaamisen.

Jaa, no mitä teen nuolle ulkoministeriön, rajalaitoksen ja EU:n suosituksille jotka linkkasin ketjuun? Kertoisitko miten niihin pitää suhtautua? Kannattaako noita kuunnella, vai matkustetaanko moukan tuurilla?

Sinä voit edelleen ottaa sen lupalapun mukaasi jos haluat.

Mitään katastrofia ei kuitenkaan tapahdu, vaikka se sattuisikin puuttumaan. Tässäkin tilanteessa asia selvitettiin muulla tavoin parilla kysymyksellä, todennäköisesti parissa minuutissa.

Aika rohkea tyttö olet lupaamaan, että mitään katastrofia ei tapahdu. Lentoyhtiö voi hyvinkin estää pääsysi lennolle, kunnes asia on selvitetty. Ehkä sinulle ei ole katastrofi kustantaa uusia lippuja ja mahdollisia lisämajoittumisia tai missata työpäiviä, mutta jollekin toiselle voi hyvinkin olla. Vähän vastuullisemmin saisit noita ohjeitasi antaa, etenkin kun ne erkanevat viranomaissuosituksista.

Ehkä kaikki ei pelkää tuollaista iltapaskatasoista uutisointia, missä joku pelkäsi jotain tapahtuvan, minkä aikana ajatukset lähti vaikka mihin katastrofiajatteluun, mutta lopulta tilanne oli ohi hetkessä ja asia selvitetty.

Tomppeli ei saa millään luettua ulkoministeriön, rajalaitoksen ja EU:n ohjeita, jotka olen linkittänyt. Kuvittelee, että tässä on kyse vain iltapäivälehdistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on varmaan sitten ollut joku superhyvä tuuri, kun olen koko lapsuuteni monta kertaa vuodessa matkustanut toisen vanhemman luo toiseen maahan ja takaisin, pienenä toisen vanhemman kanssa ja sitten koululaisena yksin. Samoin olen matkustanut lomille aina vain yhden huoltajani kanssa kerrallaan. Tällaisiakin matkoja oli vuosittain yleensä useampi. Olen myös matkustanut ihmisten kanssa, ketkä eivät ole edes huoltajiani, isovanhempien, tätien ja äitipuolen. Koskaan ei ole kysytty minkäänlaista selvitystä tai lupalappua missään.

Yleensäkin olen joutunut selvittelemään matkani tarkoitusta vain matkustaessani työn takia lähelle sota-aluetta.

Krista Mikkosella ei ollut tuollaista tuuria, eikä ulkoministeriö suosittele toimimaan teidän laillanne.

Eihän siltä kysytty kuin pari kysymystä eikä mitään lupalappuja, niitä hänellä ei edes ollut, ja silti pääsivät menemään, joten voit lopettaa tuon kristamikkosjankkaamisen.

No niinpä. :D

Kukaan ei siis jääyt mihinkään rajalle, eikä edes sitä lupalappua enää kysytty.

Muutenkin tuosta lupalapusta sanotaan, että tulisi olla tai että se olisi hyvä olla. Missään ei sanota, että sellainen ehdottomasti on oltava aina ja kaikkialla kun maan rajan ylittää. Lähinnä se on vaan suositus, mikä voi joskus selkeyttää tilannetta. Lupalappu on myös tosi epävarma siksi, koska se on erittäin helposti väärennettävissä. Siksi sillä ei suurempaa arvoa tai merkitystä olekaan.

Eli neuvot olemaan välittämättä ulkoministeriön, rajalaitoksen ja EU:n suosituksesta, koska se on "vain" suositus eikä velvoittava käskyä? Mitä järkevää etua saat siitä, ettet huomioi noiden kolmen tahon järkevää suositusta?

Se on tosiaan vain suositus. Jokainen päättäköön itse miten toimii. Jokainen voi ottaa sen mukaan, jos se tuntuu paremmalta.

Aha. Päteekö tuo kaikkiin suosituksiin, esim. koronarokotteen ottamiseen, vai pelkästäänkö niihin suosituksiin joiden kohdalla sinulla ei riitä kantti myöntää olleesi monen sivun matkalla väärässä?

Kuka on ollut väärässä ja missä?

Ainoastaan sinähän täällä olet ollut väärässä, kun olet vaahdonnut siitä, miten lupalappu on oltava mukana ja luonut mielessäsi kauhuskenaariot siitä, miten perhe jää jonnekin rajalle jumiin, koska lupalappu puuttuu.

Todellisuudessa varmaan kaikki muut ovat alusta alkaen tienneet, että jos moista satuttaisiin joskus edes kysymään, tilanne selvitettäisiin muutoin, ja sitten matka jatkuisi.

Olen kysynyt miten se tilanne muuten selvittettäisiin, kun Suomessa ei ole virka-aika. Sain vastaukseksi epämääräistä hyminää, että kyllä siihen on keinot. Tarkentavaan kysymykseeni, että mitkä niin keinot, ei sitten vastausta löytynytkään. Eikä löydy sinultakaan. Uskon ja tuurin varassa seilaat ja neuvot muillekin, että mitä niistä viranomaissuosituksista.

Onko nämä lupalappujen kysymistä pelkäävät samoja, jotka pelkää joka kerta tullissa, että kumihanska napsahtaa?